Puheenaihe

Puheenaihe: Sivistys ei pelastu hysterialla

Joel Maisalmi

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on myrskyn silmässä puolustaessaan säästölinjaa. Huomiotta jäävät kulttuuri-investoinnit, kuten Helsinkiin nouseva keskustakirjasto.

Karina Jutila
Professori Teivo Teivainen kirjoitti viime viikolla, että Suomen hallitus hyökkää tiedettä ja yliopistoja vastaan. Kansalliskirjaston johtaja Kai Ekholm arvioi kolumnissaan, että hallituspolitiikka on äärimmäisen sivistymätöntä, naiivia, keskinkertaista ja valheellista. Professori Anu Koivunen kiirehti lausumaan Twitter-keskustelussa, että Ekholm puhuu täyttä asiaa.

Sivistyskeskustelu toistaa itseään. Ensin on asiantuntija, joka saa varmalle näkemykselleen rauhallisen tilan mediassa. Sen jälkeen itsensä sivistyneiksi mieltävät tukevat väitettä sosiaalisessa mediassa ja paheksuvat ymmärtämättömiä päättäjiä, jotka ovat syyllisiä tilanteeseen.

Keskustelussa on nyt jotakin samaa kuin 1970-luvulla. Vaikka kommunismia ja reaalisosialismia ei kaipaa kukaan, mukana on jälleen vasemmistoradikalismista tuttua itsevarmuutta ja julistamista. Kirkasotsainen nuorison ja älymystön etujoukko tietää, mikä on totuus ja mikä on oikein.

Harva jaksaa esittää vaihtoehtoisia mielipiteitä, koska riskinä on leimautuminen sivistysvihamieliseksi. Yritän kuitenkin.

Leikkauksista huolimatta Suomessa on edelleen vireää kulttuuritoimintaa ja kohtuulliset mahdollisuudet opiskella ja tehdä tutkimusta. Tutkinnot ovat ilmaisia, opintotuella voi ostaa leipää ja yksityiset säätiöt kantavat rahoitusvastuuta erityisesti nyt, kun veronmaksajien eurot ovat lujassa.

Suomen Kulttuurirahasto jakoi juuri ennätykselliset 25 miljoonaa hyviin tarkoituksiin. Samaa tekevät kymmenet säätiöt joka vuosi, ja moni tutkija ja taiteilija voi tehdä työtään.

Yksityinen ja julkinen raha kohtaavat paitsi yliopistoissa myös kulttuuri-investoinneissa.

Helsinkiin rakennettava Tanssin talo maksaa noin 35 miljoonaa euroa. Se rakennetaan Jane ja Aatos Erkon säätiön, valtion ja kaupungin tuella. Talo parantaa roimasti alan työ- ja harrastusmahdollisuuksia. Kyse on taiteesta ja kulttuurista, siis sivistyksestä.

Oulussa kaupunginteatteri saa kiitosta ohjelmistostaan, ja katsojamäärät kasvavat. Tampere on toinen hyvä esimerkki maakuntakeskuksesta, jonka kulttuurityössä on asennetta ja osaamista.

Sivistystyötä voi tehdä myös ilman suuria instituutioita ja kymmeniä miljoonia euroja. Sadat kirjastot ovat tästä esimerkkejä. Kirjahankinnat, palvelut ja aukioloajat osataan sovittaa käytettävissä olevaan rahoitukseen. Kansalais- ja työväenopistoissakin on ammattilaisia, jotka eivät tee itsestään numeroa, vaikka voisivat.

Suomalainen sivistys on rakennettu vuosisatojen aikana. Sen hengissä pysyminen ei ole kiinni tuomioita julistavista valtakunnanviisaista. Sivistystä on kaikissa ihmisissä eikä se katoa poliittisilla päätöksillä muutamassa kuukaudessa.

Kulttuurin ja sivistystyön ammattilaisilla ja harrastajilla on osaamista, yhteistyötaitoja, tekemisen paloa ja suhteellisuuden tajua. Siksi sivistys ei ole uhattuna eikä häviämässä.

Nykyinen keskustelukulttuuri voi tosin vahingoittaa sitä. Toistuvat kärjistykset voivat ahdistaa ihmisiä, jotka mieluummin tekevät kuin valittavat. Ne voivat hämmentää ja passivoida nuoria, jotka ovat mukana oppimassa ja rakentamassa uutta.

Poliittisia leimakirveitä ja niiden käyttäjiä riittää, kuin kaikuna 1970-luvulta. Professoriliiton viestintäpäällikön Kirsti Sintosen mukaan sivistysporvareiden sukupuutto ihmetyttää. Ehkä joku tutkijayhteisöstä herää kysymään, mistä moinen sana ilmestyi 2010-luvun keskusteluun.

Tutkijan tai kulttuurivaikuttajan uskottavuutta ei lisää se, että näkemykset ovat liioittelevia ja poliittisesti kuorrutettuja. Resursseja voi vaikuttavammin puolustaa, jos omassa asiassa ei toimi ylikierroksilla. Hysterian lietsojien kannattaisi miettiä, edistävätkö he suomalaista sivistystä ja mikä on laajan sivistyskäsityksen kannalta viisasta.

Juha Sipilän hallitus tekee kurjia leikkauspäätöksiä, eikä lisärahaa ole odotettavissa seuraaviltakaan hallituksilta. Siksi on järkevää vastakkainasettelun sijaan kehittää uusia toimintatapoja. Julkisten ja yksityisten toimijoiden kannattaa löytää toisensa.

Suomen kulttuurirahaston vuosijuhlassa entinen yritysjohtaja Asmo Kalpala sanoi viisaasti: ”Rahoituksen monikanavaisuus on osa tieteen ja taiteen autonomiaa sekä toiminnallisten riskien hallintaa. Suomalainen tiede, koulutus ja taide ovat kansakuntamme aivot ja sielu. Niitä tulisi vaalia avoimen mielen, viisauden sekä taidon synnyttämällä jatkuvalla uudistumishalulla.”

Sivistyneet näkevät, että poliittisia jakolinjoja ei tarvita, koska asia on yhteinen.

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteen tohtori ja ajatuspaja e2:n johtaja.

Keskustele aiheesta ja kirjoita Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi


Kommentit (24)

  • Thales

    Tohtori ei nyt näe malkaa omassa silmässään, kun leimailee vahvasti omalla kirveellään toisten toimintaa 70-lukulaiseksi.
    Mitä tulee kommunismiin ja sosialismiin, niin yhteiskuntatieteilijän luulisi tietävän ettei kommunismia sanan varsinaisessa merkityksessä ole ollutkaan ja reaalisosiaaliminkin kanssa on vähän niin ja näin. Järjestelminä ne ovat toki selvästi parempia kuin esimerkiksi Suomessa käytössä oleva näennäisdemokraattinen malli, jossa kansanedustajat valitaan poliittisin perustein päättämään, mitä ylikansallinen pääoma haluaa päätettävän.

  • Filosofi

    ”Tutkijan tai kulttuurivaikuttajan uskottavuutta ei lisää se, että näkemykset ovat liioittelevia ja poliittisesti kuorrutettuja. Resursseja voi vaikuttavammin puolustaa, jos omassa asiassa ei toimi ylikierroksilla. Hysterian lietsojien kannattaisi miettiä, edistävätkö he suomalaista sivistystä ja mikä on laajan sivistyskäsityksen kannalta viisasta. ”
    Jutilan omat ’oivallukset’ ovat liioittelevia ja poliittisesti kuorrutettuja ja kirjoitettu ylikierroksilla. Sivistystäsityksen kannalta olisi viisasta alkaa perehtyä siihen mitä on sivistys eikä keksiä kaikenmaailman kuorrutuksia sivistysvastaisen nykypolitiikan puolusteluksi.

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Kirjoita kommenttisi tähän. Voit ottaa kantaa, mutta muista hyvät tavat. Kirjoittajat vastaavat itse kommenteistaan. Keskustelu on esimoderoitu, eli kommentit luetaan ennen julkaisua.

Lue myös