Nuoret uskovat tunnistavansa valeuutisen, vaikka suurin osa ei ole edes kuullut koko käsitettä

Yläkouluikäisten usko omiin kykyihinsä arvioida median luotettavuutta on luja. Uutisia he etsivät mieluiten tutuista lehdistä.

Jari Toivonen
Nuoret uskovat tunnistavansa valeuutisen, vaikka suurin osa ei ole edes kuullut koko käsitettä

Joakim Räisälä (vas.), Nea Tamminen ja Pinja Husari Juhannuskylän koulusta Tampereelta käyttävät tiedon hakemisessa Googlea, Wikipediaa, kirjoja ja joskus myös sanomalehtiä. He luottavat tietoon, jos se toistuu samanlaisena usealla eri verkkosivulla. Tietojen vertailun tärkeyttä on korostettu myös koulun oppitunneilla.

Nina LehtinenAamulehti

Yläkouluikäisten nuorten luottamus kykyihinsä erottaa epäluotettava mediasisältö luotettavasta on vahva.

Tämä käy ilmi laadullisesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin, miten yläkouluikäiset nuoret suhtautuvat erilaisten mediasisältöjen luotettavuuteen.

- Tuntemattoman julkaisijan ollessa kyseessä luotettavuutta lisää luottamusta herättävä kielenkäyttö sekä perinteisiä medioita mukaileva ulkoasu, kertoo tutkija Hanna Vesa.

Luotettavuus tarkoittaa nuorelle sitä, että faktat ovat oikein, jutussa ei ole väärää tietoa, eikä lukijaa johdeta harhaan. Jos uutinen vaikuttaa jotenkin epäuskottavalta, tietoja tarkistetaan muista uutislähteistä.

Lehtiin luotetaan

Tutkijalle suurin yllätys haastatteluissa oli se, että vaikka verkko on nuorilla monipuolisesti käytössä, uutissisältöjä halutessaan he käyttävät edelleen pääasiallisesti tunnettuja uutismedioita.

- Perinteisten lehtibrändien ja valtamedioiden tuottamiin uutissisältöihin luotetaan, sanoo Vesa.

- Nuorelle luotettavuus liittyy oikeelliseen tietoon, ei niinkään siihen mistä kirjoitetaan tai mitä jätetään kirjoittamatta.

Uutisia yläkouluikäiset nuoret seuraavat vähän, ja silloinkin lähinnä omaa kotipaikkaa, harrastuksia tai koulua koskevia uutisia.

Uutisen tulee olla viihdyttävä. Iltapäivälehtiä luetaan, vaikka niitä pidetään vähemmän luotettavina kuin muita sanomalehtiä.

Perinteisten medioiden brändeillä on suuri merkitys. Formaatti kertoo luotettavuudesta silloin, kun lähde ei ole entuudestaan tuttu. Esimerkiksi ulkomaisten lehtien kohdalla nuoret luottavat tietoon, jos se tarjoillaan heille sanomalehtiformaatissa.

Omat harrastukset

Median seuraamisessa nuoret keskittyvät omien kiinnostuksenkohteidensa syventämiseen ja tiedon hakemiseen niistä.

Wikipediaa ja Googlea nuoret käyttävät koulutehtäviin. Faktoja hakiessaan nuoret hakeutuvat ensimmäiseksi Wikipediaan, mutta suhtautuvat sen luotettavuuteen kuitenkin pienellä varauksella..

Googlea käytetään monenlaisten sisältöjen etsintään, eikä sen edes ajatella olevan tietolähde.

Nuoret eivät ajattele, että algoritmit kapeuttaisivat heidän sometodellisuuttaan. Päinvastoin: he ovat tyytyväisiä, että sosiaalinen media ja internet mukailevat heidän kiinnostuksen kohteitaan.

Somesta kavereita

Netissä halutaan viihtyä ja ylläpitää ystävyyssuhteita. Some ja internet eivät heijasta todellisuutta, eikä niiden oletetakaan heijastavan.

Blogeja enemmän nuoret ovat kiinnostuneita vlogeista. Videot kiinnostavat, ja kiinnostavia vlogaajia seurataan säännöllisesti myös Instagramissa ja Snapchatissa. WhatsApp on Snapchatin ohella keskeinen viestintäväline.

Facebook ei nuorilla ole keskeinen somekanava.

Hanna Vesan mukaan vastauksissa ei ilmennyt merkittäviä eroja sen perusteella asuiko nuori pääkaupunkiseudulla vai Pohjois-Savossa.

- Aineisto oli hyvin yhtenäinen verrattaessa pääkaupunkiseutua ja pienempää paikkakuntaa, jossa tutkimus toteutettiin.

Nuoret ja nettilähteiden luotettavuus

Laadullinen tutkimus, jossa yläkouluikäiset nuoret arvioivat erilaisten lähteiden luotettavuutta osana netti- ja somearkeaan.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Sanomalehtien Liiton tilauksesta.

36 yläkouluikäistä nuorta haastateltiin. Parihaastatteluja oli yhteensä 18 kappaletta.

12 tehtiin pääkaupunkiseudulla ja kuusi Pohjois-Savossa.

Perinteisen median lisäksi kysyttiin mm. YouTuben, Instagramin, Facebookin, Wikipedian, Googlen, WhatsAppin ja blogien sekä vlogien käytöstä.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet