Luusyövälle jalkansa lapsena menettänyt Liisa Lilja juoksee kohti huippua

Triathlonisti Liisa Lilja, 23, tähtää Rion paralympialaisiin. Unelmien sijaan urheilijalla on tavoitteita.

Emil Bobyrev
Luusyövälle jalkansa lapsena menettänyt Liisa Lilja juoksee kohti huippua

Liisa Liljalla on neljä erilaista proteesia, joita hän vaihtelee tarpeen mukaan. Yksi juoksuun tarkoitettu jalka voi olla kymmenien tuhansien arvoinen.

Wilma Hurskainen | Lisää tietoja ja kuulumisia Liisa Liljasta löytyy myös hänen omasta blogistaan: http://semikaeitapa.blogspot.fi/.
Kirsikka Otsamo Aamulehti

Muutama vuosi sitten Liisa Liljan, 23, vanha Patu-koira meinasi täydellisesti seota. Sen emäntä otti ulkolenkillä yhtäkkiä juoksuaskeleen!

Onnellinen oli Liisakin, sillä hän ei ollut voinut juosta kahteentoista vuoteen.

– En tiedä onko tähän juoksemiseen vielä kukaan meidän perheessä tottunut, Liisa nauraa.

Hän on onnellinen ja kiitollinen, sillä uusi, kallis juoksuproteesi on avannut hänelle uuden maailman. Entinen uimari on vaihtanut lajikseen triathlonin. Tavoitteena ovat Rion paralympialaiset.

Syy pitkään juoksemattomuuteen on se, että Liisalla on vain toinen jalka.

– Aloittaessani jouduin katsomaan Wikipediasta, mikä on juoksun määritelmä. Niin outoa se minulle oli, hän tunnustaa.

– Sairastuin 8-vuotiaana luusyöpään. Vietin kaksi vuotta sairaalassa ja palasin kotiin kolme raajaa tallella.

Hän ei muista ajasta sairaalassa kovin paljoa. Pieni tyttö ei ymmärtänyt, kuinka vakava tilanne oli.

Silti nykyään hänen ajanlaskunsa taittuu kahteen vaiheeseen. Aikaan ennen vammaa ja sen jälkeen.

– En ole koskaan surrut ulkonäöllisiä asioita tai jalan menettämistä. Tärkeää oli vain päästä takaisin liikkumaan.

Sairaus voitettiin, mutta kotiin päästyään Liisalla oli edessä pitkä kuntoutus ja uuden opettelu.

– Olimme aina olleet liikunnallinen perhe, ja ennen vammautumista harrastin telinevoimistelua. Halusin vain saada fyysisen kuntoni takaisin, Liisa muistelee.

Kuntoutuminen aloitettiin uimahallissa fysioterapeutin kanssa. Liisa sai proteesin, mutta sillä pystyi vain kävelemään, ei juoksemaan.

Tänään Liisa on aloittanut kahden tunnin aamulenkillä kello viisi. Hän treenaa 24–30 tuntia viikossa.

Nainen elää urheilun ehdoilla. Elämä on aikataulutettua, mutta siihen mahtuu myös opiskelua.

Sammon urheilulukion suoritettuaan hän on siirtynyt opiskelemaan fysiologiaa ja genetiikkaa Helsinkiin. Liisa tähtää lääketieteen tutkijaksi.

Triathlon on Liisalle vielä uusi laji. Alun perin hän ryhtyi treenaamaan uintia ja pääsikin siinä Suomen kärkeen.

– Menestykseeni on pari salaisuutta. Intohimo ja ilo sekä periksiantamaton luonteeni. Olen perfektionisti, Liisa sanoo.

Kiinnostuttuaan triathlonista hän otti yhteyttä kansainväliseen proteeseja valmistavaan firmaan Ottobockiin, jonka edustajat tulivat tapaamaan naista. Iloisesta ja aktiivisesta Liisasta tuli firman lähettiläs, joka innostaa muitakin vammautuneita urheilun pariin.

Samalla hän sai sopimuksen, joka mahdollistaa kalliiden juoksu- ja pyöräilyproteesien käytön. Nyt Liisalla on neljä erilaista proteesia. Niitä vaihdetaan tarpeen mukaan.

Yksi jalka voi olla kymmenien tuhansien arvoinen, ilman sopimusta Liisa ei olisi voinut niitä hankkia.

Kun varusteet ovat nyt kunnossa, Liisa antaa kaikkensa triathlonille.

Hänen valmentajansa on Suomen kansalaisuuden saanut lajin yhdysvaltalainen huippunimi Darby Thomas.

– Vaikein asia urheilijana on ehkä se, että pitää olla niin itsekäs. Jos minulle on määrätty pyöräilytreeni kello viideltä aamulla, alan polkea, vaikka koko talo heräisi, Lilja miettii.

Hän aikoo elää urheilijan elämää ainakin Tokion 2020 paralympialaisiin saakka.

Tuleva talvi on haastava. Ensin Liisa varmistelee edustuspaikkaansa Rion paralympialaisiin, jonka jälkeen hän hakee mitalia EM- ja MM-kisoista. Päätavoite siintelee ensi vuoden syyskuussa Riossa. Huippukunto pitäisi siis saada esiin monta kertaa kauden aikana.

– Urheilijalla ei ole unelmia, vaan tavoitteita, hän toteaa napakasti.

Kansainvälinen paratriathlon-matka on 750 metriä uintia, 20 kilometrin pyöräilyä sekä 5 kilometriä juoksua.

– Proteesien vaihdot lajien välissä kestävät enää noin 20 sekuntia.

Kovimmat kisakumppanit tulevat Yhdysvalloista. Ensimmäisen kansainvälisen kautensa jälkeen Liisa on jo sijalla 5 maailman rankingissa. Euroopan mestaruuskisoista tuli heinäkuussa hopeaa.

– Taso on kova. Viimeksi Chicagon MM-kisoissa olin neljäs. Hävisin voittajalle minuutin.

Liisalla on rohkaisevia sanoja niille, jotka joutuvat samaan tilanteeseen kuin hän.

– Moni asia on omasta asenteesta kiinni. Minäkään en hetkeäkään epäillyt, etten paranisi. Ja liikunnasta voi iloita, vaikka olisikin jokin vamma.

Liisa Lilja

Syntynyt Porissa 1992

Käynyt Sammon keskuslukion. Opiskelee Helsingissä fysiologiaa ja genetiikkaa.

Perhe: äiti, isä, sisko ja Matu-koira.

Juuri nyt: tavoittelee edustuspaikkaa Rion paralympialaisten triathlonissa.


Kirjoita kommentti

Ohjeet: Kirjoita kommenttisi tähän. Voit ottaa kantaa, mutta muista hyvät tavat. Kirjoittajat vastaavat itse kommenteistaan. Keskustelu on esimoderoitu, eli kommentit luetaan ennen julkaisua.

Pääaiheet