Kommentti: Kaupungin sopimus lapsipornovideoista tuomitun päiväkotiyrittäjän kanssa on järjetön

Jukka Ritola
Kommentti: Kaupungin sopimus lapsipornovideoista tuomitun päiväkotiyrittäjän kanssa on järjetön

Valot paloivat keskiviikkoaamuna Tampereen Pyynikintorilla toimivan ABC-päiväkodin ikkunoissa.

Tuomas Rimpiläinen Aamulehti

Lainsäätäjän tarjoamasta työkalusta huolimatta seksuaalirikollinen voi yhä päästä työskentelemään lasten parissa. Tilanteen voi ymmärtää, jos henkilön rikostausta syystä tai toisesta jää huomaamatta.

Tampereen kaupungin toiminta kuitenkin todistaa, että seksuaalirikollinen voidaan päästää tällaiseen työhön jopa harkitusti.

Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä tuli voimaan vuonna 2003. Suhtauduin siihen aluksi skeptisesti ja kritisoin sitä muun muassa siksi, että aluksi sakkotuomioita ei merkitty rikostaustaotteeseen. Lakia korjattiin myöhemmin. Nykyäänkään se ei aukottomasti estä seksuaalirikollisten pääsyä työhön lasten parissa, sillä jopa vankeustuomiot poistuvat rikosrekisteristä ajan myötä.

Yhtä ongelmaa en osannut ottaa edes vakavasti.

”Laki ei määrittele, mitä pitää tehdä, kun työnhakijan rikostaustaotteessa on merkintä lapseen kohdistuneesta seksuaalirikoksesta, tai jos tieto tuomiosta saadaan jotain muuta reittiä”. Oletin että kukaan työnantaja ei palkkaa tällaista henkilöä. Niin olettivat myös kaikki opetusalan ammattilaiset, joiden kanssa keskustelin aiheesta.

Tampereen kaupunki on nyt todistanut, että olimme kaikki väärässä.

Tampere sopimuksen miehen kanssa, joka on tuomittu sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta. Sopimuksen mukaan mies saa työskennellä päiväkodissa mutta ei yksinään lasten parissa.

Kyseinen päiväkotiyrittäjä on tuomittu viiden videon hallussapidosta. Videot esittivät tuomion mukaan muun muassa ”kahdeksaatoista vuotta nuorempaa lasta sukupuoliyhteydessä”. Tuomiosta puuttuvat perustelut ja teonkuvaus kokonaan, joten lapsen ikä ei käy ilmi.

Nyt aluehallintovirasto pyytää Tampereelta selvitystä, miksi sopimuksen noudattamista ei valvottu.

Tärkein kysymys on kuitenkin se, miksi tällainen sopimus ylipäänsä tehtiin.

Lapsipornon hallussapidosta tai levittämisestä tuomittu henkilö ei sovi työskentelemään lasten parissa – ei edes valvonnan alaisena.

Lapsiaan päiväkotiin vievien vanhempien on voitava luottaa siihen, ettei heidän itse tarvitse ruveta tarkistamaan työntekijöiden taustoja. Kukaan ei halua tilannetta, jossa käräjäoikeuksien kansliat tukkeutuvat puhelinsoitoista, joissa huolestuneet vanhemmat kyselevät, onko heidän lastensa hoitaja mahdollisesti tuomittu seksuaalirikoksesta.

Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito ei ole mikään ”uhriton rikos”. Lisäksi useissa seksuaalirikostutkimuksissa on todettu, että lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitun henkilön rikoksenuusimistodennäköisyys on korkeampi, jos tekoon liittyy lapsipornon hallussapitoa tai levittämistä.

Toisaalta on muistettava, että vankilassa olleiden seksuaalirikollisten rikoksenuusimistodennäköisyys on alhaisempi muihin vankeihin verrattuna. Mikään automaatio rikoksenuusiminen ei tietenkään ole.

Silti lasten kohdalla on järjetöntä ottaa pientäkään riskiä silloin, kun lainsäätäjän tarjoama hälytysjärjestelmä vilkuttaa punaista.

Kirjoittaja on Aamulehden rikos- ja oikeustoimittaja.

Edit 12.1.2017 kello 22.17: Lisätty lause:…. Tai jos tieto tuomiosta saadaan jotain muuta reittiä.”


Lue myös nämä

Kommentit (6)

  • Nimetön

    Hyvä selvitys toimittajalta, kiitos

  • Nimetön

    Tuskin olis vienyt konettaan huoltoon tyhjentämättä tiedostoja jos tarkoituksella olisi ladannut sinne laissa kiellettyä materiaalia. Sitä löytyi lisäksi sen verran vähäinen määrä, että tuomitun puheet vahingosta voivat ihan hyvin pitää paikkansa. Eli pitäiskö nyt kuitenkin lynkkausmielialaa hieman rauhoitella?

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Kirjoita kommenttisi tähän. Voit ottaa kantaa, mutta muista hyvät tavat. Kirjoittajat vastaavat itse kommenteistaan. Keskustelu on esimoderoitu, eli kommentit luetaan ennen julkaisua.

Pääaiheet