”Itsemurha on etuilua jonossa” kirjoitti Jussi Auren – Nyt hän aikoo kieltäytyä hoidoista

Avustajarumba ja objektina oleminen kypsyttivät kirjallisuuskriitikon vaikeaan päätökseen.

Hanna Leppänen/SK/Arkisto
”Itsemurha on etuilua jonossa” kirjoitti Jussi Auren – Nyt hän aikoo kieltäytyä hoidoista
Pirkko Aalto

Kirjallisuuskriitikko ja vapaa kirjoittaja Jussi Aurén on tehnyt rankan ratkaisun. 48-vuotias mies on hengityshalvauspotilas ja hengityskoneessa, mutta aikoo maanantaista 27.3. kieltäytyä hoidosta.

- Niiltä osin kuin se tarkoittaa Satakunnan sairaanhoitopiirin minulle palkkaamaan henkilökuntaa, kirjoittaa Aurén julkisessa päivityksessä Facebookissa.

Ongelmien lähtökohta on näkemysero avustajien rekrytoinnissa.

- Hoidin tuon 20 vuotta menestyksekkäästi. Nyt sairaanhoitopiirin linjaus on, että minulle ei enää kuulu, keitä elämässäni on läsnä.

Aurén kokee, että hänen kodissaan kuljetaan kuin rautatieasemalle ja käyttäydytään kuin joutomiehet hollituvassa.

- Toimen miehenä en ole tietenkään vain tyytynyt itkemään kovaa kohtaloani, vaan olen kahdesti toimittanut sairaanhoitopiirille yksityiskohtaisen sopimusehdotuksen hoitoni uudelleenjärjestelyistä.

Hänen mukaansa sairaanhoitopiiri ei menettäisi sopimuksessa mitään.

- Lupauksista huolimatta en ole kummallakaan kerralla saanut kompromissiehdotuksiini mitään vastausta. Ensimmäisen sopimusehdotuksen tein noin puolitoista vuotta sitten.

Aurén haluaa olla elämänsä subjekti, ei objekti, jolle tarjotaan palveluja ota tai jätä -periaatteella.

- Elämänlaatuni on romahtanut. Tärkeät asiat: lukeminen, ajatteleminen ja kirjoittaminen ovat olleet tässä avoimen vihamielisessä ilmapiirissä erittäin vaikeita.

Mies ei tiedä, mitä tapahtuu tiistaina 28. maaliskuuta.

- Minun pakkohoitoon sulkeminen miellyttäisi joitakin. Mitä sen jälkeen? Pakkoruokintaa? En yksinkertaisesti tiedä, montako ihmisoikeutta, eettistä ohjetta tai lakia tässä kohtaa halutaan rikkoa.

Ylilääkäri Juha Matti Seppä Satakunnan keskussairaalan neurologian yksiköstä ei muista saaneensa Aurénin ensimmäistä sopimusehdotusta.

– Hän kertoo toimittaneensa sen 2015. Nyt olen kuitenkin ehdotuksen saanut ja toimittanut konsernin lakimiehelle.

Yksityiskohtaisemmin Seppä ei voi Aurénin asiaa käsitellä, sillä lääkärillä on vaitiolovelvollisuus. Hengityshalvauspotilaista hän siis puhuu yleisellä tasolla.

– Hengityshalvauspotilaiden hoitotiimit järjestetään sairaalasta. Avustajalla pitää olla vähintään lähihoitajan koulutus. Tämän lisäksi lähihoitajat saavat vielä erikseen koulutuksen hengityskoneen käyttöön.

Sepän mukaan sairaanhoitopiiri linjasi jo kymmenisen vuotta sitten, että työssä voivat toimia vain ammattihenkilöt.

– Aikaisemmin tehtävissä sai toimia myös vajaalla ammattitaidolla. Siihen liittyi ongelmia.

Seppä on saanut Aurénin ilmoituksen hoidostakieltäytymisestä. Hän muistuttaa, että kieltäytyminen on täysivaltaisen henkilön oikeus.

– Jos hoidosta kieltäytyminen aiheuttaa vakavaa vaaraa, meidän täytyy arvioida, onko henkilö täysivaltainen.

Sepän tietojen mukaan Suomessa on vain yksi hengityshalvauspotilas, joka itse rekrytoi avustajansa. Rekrytoinnissakin on haasteensa, joista hän taas puhuu yleisellä tasolla.

– Meidän on arvioitava, onko potilas kykenevä hoitamaan kaikki työnantajavelvoitteet.

Hoidetaanko potilas kotona vai laitoksessa, sen päättää hoitava lääkäri. Näin sanoo laki.

– Tässä tapauksessa se olen minä. Potilaalla ei ole absoluuttista valintaoikeutta. Meillä on kuitenkin päätetty, että kodinomaiset olosuhteet järjestetään. Meillä ei ole hengityshalvauspotilaita laitoshoidossa.

Kun potilaan kotona ollaan 24 tuntia vuorokaudessa, hoitosuhde on herkkä. Persoonallisuudet saattavat törmätä ja vaihtuvuuttakin on.

– Pyrimme siihen, että henkilökemiat kohtaisivat. Aina se ei ole mahdollista ja siksi vaihtuvuutta juuri on.


Lue myös nämä


Kommentit (7)

  • Nimetön

    ”Tuntuu kyllä sietämättömältä, että täysin järkevä ihminen on sairaalan omaisuutta, sairaala/sairaanhoitopiiri määrää kuka tulee toisen kotiin. Pitäisi ihmisellä/asiakkaalla sentään olla jonkinlainen itsemääräämisoikeus.”

    Häh. No tietenkin on. Sen kun valitsee vain, kuten tämä Auren nyt on tekemässä. Mutta jos haluaa saada sen hoitonsa julkisilta terveyspalveluilta veronmaksajien rahoilla, niin silloin sitten se oikeus valita tietysti kapenee.

    Se, että potilasta on pyrittävä hoitamaan yhteisymmärryksessä tämän kanssa, ei tarkoita, että potilas sanelisi miten ja millä ehdoilla hoidetaan tai kuka hoitaa.

    Kuten jutusta käy ilmi, vaihtoehtona on se, että Auren ihan itse omilla rahoillaan ryhtyy työnantajaksi, ja palkkaa kotiinsa ihan ketä tahansa hoitajia itse huvittaa, ja saa palkattua.

  • Nimetön

    ”Tämän suojan taakse piiloutumiseen törmää jatkuvasti.

    Onko niin, että potilaalla ei ole oikeutta poistaa lääkäriltä itseään koskevaa vaitiolovelvollisuutta?

    Jos vaikka Jussi Auren toimittaisi allekirjoitetun hyväksynnän, mikä vapauttaisi lääkärin puhumaan vapaasti kaikesta itseensä liittyvästä, voisiko lääkäri silti vedota vaitioloon?”

    On potilaalla oikeus se poistaa. Kyllä potilaan kirjallisella suostumuksella tietoja saisi antaa. Mutta mitä luulet, moniko potilas tällaisen luvan antaisi? Siinähän tulisi julkisuuteen myös toisen osapuolen versio asiasta. Varmasti moni hoitoalan ihminen mielellään puolustautuisikin julkisuudessa, mutta eipä siihen anneta mahdollisuutta.

    Mitä luulet, onko tämä Auren sellaisen luvan antanut? Minä vähän epäilen, että ei ole.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet