Näitä asioita miettivät ne, jotka haluavat majoittaa turvapaikanhakijoita omaan kotiinsa

Tiina Ellilä Aamulehti Tampereelle Laukontori 14:ään kokoontui sunnuntaina ihmisiä, joita kiinnostaa majoittaa turvapaikanhakijoita koteihinsa. Tapahtuma oli Refugees Welcome Finland -verkoston Minustako kotimajoittaja turvapaikanhakijalle -infotilaisuus. Paikalle saapui viisi kuulijaa: yksi mies ja neljä naista. Yksi heistä oli pirkkalalainen Kaisa Vaherto. - Olen järjestänyt asuntoni niin, että minulla on rintamamiestalon yläkerrassa kaksi huonetta tyhjänä, hän kertoo. Kun Vaherto toimi Ylöjärven Julkujärven hätämajoituksessa vapaaehtoisena seurakunnan kautta, hän tutustui useisiin turvapaikanhakijoihin. Ehkä kysyn veljeksiltä Nyt nämä tutut perheet ja nuoret miehet asuvat Tampereen Peltolammilla, Kangasalla Kaivannon vastaanottokeskuksessa sekä Hämeenlinnaan kuuluvassa Iittalassa, mutta kaikki he ovat oleskelleet paljon Vaherron luona Pirkkalassa. Vaherto hakee heitä kylään esimerkiksi viikonloppuisin, kun on itse vapaalla työstään. - Toki kysyn ensin näiltä tutuilta, haluaisivatko he tulla luokseni kotimajoitukseen. Mutta luokseni saa kyllä tulla tuntemattomiakin, hän pohtii. - Veljesten kotimaassa miehet eivät yleensä tee kotitöitä, mutta he kyllä tykkäävät siivota ja imuroida, sanoo Vaherto. Kotimajoitukseen sopivatkin parhaiten omatoimiset ihmiset. Omatoimiset pystyvät myös hakeutumaan itse kursseille ja yhteisöihin. Kaisa Vaherto kertoo, että hänen kohtaamansa turvapaikanhakijat ovat olleet vieraanvaraisia: viimeisillä senteillä taiotaan tyhjästä tarjottavaa vieraille. - Karjalaismummokaan ei tarjoa niin paljon kuin tuntemani peltolammilaisperhe. Evakkohistoria velvoittaa Mistä olet oppinut avoimuutesi, Kaisa Vaherto? - Olen puoliksi karjalainen: äitini on evakossa syntynyt. Tilanne on ollut silloinkin sama: evakkoja on majoitettu vieraisiin koteihin. - Olen myös halunnut avoimet ovet -kodin, jonne ystävät ja lapseni saavat tulla. Mitä itse saisit siitä, että kotonasi asuisi turvapaikanhakijoita? - Saisin jakaa asioita ja oppia vieraita kulttuureja. Minulla ei ole ennen ollut mitään yhteyksiä arabeihin tai muslimeihin. Vaherto pohtii nyt lähinnä sitä, minkä organisaatioiden kanssa hänen pitää toimia, jotta voisi toimia majoittajana. Omakotitaloon tai omaan asunto-osakkeeseen turvapaikanhakijoita majoittavan ei tarvitse kysyä lupia keneltäkään. Jos asuu asunto-osakeyhtiössä, lisäasukkaat on ilmoitettava asukasluetteloon ja heistä on maksettava ylimääräiset vesimaksut. Talonkirjaan kirjaamisen perusteena on myös turvallisuus: jos pelastustöihin joudutaan, tiedetään, keitä asunnossa asuu. Vuokralla asuvan on kysyttävä myös vuokranantajalta, käykö turvapaikanhakijan majoittaminen päinsä. "Suku on vastaan" Muut infotilaisuuteen tulleet kotimajoitusta pohtivat kuulijat haluavat pysyä nimettöminä. Eräs heistä on rintamamiestalossa asuva eläkeläisrouva. - Voisin majoittaa turvapaikanhakijoita, mutta minulla on pieni eläke, ja minulla on vielä asuntolainaakin. En pysty maksamaan lisäasukkaiden aiheuttamia vesi- ja sähkökuluja, hän miettii. - Jos kulut eivät olisi ongelma, luokseni mahtuisi kaksi-kolme naista. Mitään luksusta en kyllä kykene asunnossani tarjoamaan, mutta bussiyhteydet ovat hyvät. - Lasteni puolisot ovat majoitusta ja pakolaiskeskus-vapaaehtoistyötäni vastaan. Mutta en minä heidän tahtoonsa alistu: omassa talossa asun, toteaa eläkeläisrouva, joka on toiminut sosiaaliohjaajana ja kodinhoitajana sekä psykiatrian parissa. Häntä ahdistaa turvapaikanhakijoiden tilanne, minkä vuoksi hän on viettänyt unettomia öitä. Siksi hän on päättänyt toimia. - Jospa lähtisin liikkeelle verkoston tukihenkilönä. Siksi hän on päättänyt toimia. Tukihenkilöt voivat auttaa esimerkiksi verkoston tilaisuuksien järjestämisessä, tiedottamisessa, autokuljetuksissa sekä kielitaitoiset myös tulkkaamisessa. Valtio voisi maksaa Johanna Roihuvuon mielestä olisi reilua, jos valtio maksaisi kotimajoituksesta aiheutuneet ylimääräiset vesi- ja sähkökulut. - Ruotsissakin valtio maksaa ne. Se olisi järkevää, koska yksityismajoitus on kuitenkin halvempaa kuin vastaanottokeskuksiin majoittaminen, hän perustelee. "Mitä muut sanoisivat?" Toinen, pienehkössä kerrostaloasunnossa perheensä kanssa asuva rouva haluaisi auttaa, mutta harkitsee, pystyykö. - Kysymysmerkkinä on naapuruston suhtautuminen ja se, mitä lasteni kaverit sanoisivat. Infotilaisuudessa ollut ainut mies on muuttanut Suomeen Euroopan maasta, ja tietää siksi, miltä vieraaseen maahan muuttaminen tuntuu. Puolison taivuttelu jatkuu. Hän haluaisi majoittaa turvapaikanhakijoita, mutta puoliso ei. Puolison taivuttelu jatkuu. Majoittujia riittäisi Majoittujan kanssa voi myös sopia, että tämä maksaa vastaanottorahastaan kaikki omat kulunsa, myös kotimajoituksesta aiheutuneet vesi- ja sähkökulut. Ajatuksena on, että tällä rahalla henkilö kattaa ruoka-, liikkumis-, puhelin- ja vähäiset terveydenhuoltokulunsa. Kotimajoituksessa olevat aikuiset turvapaikanhakijat saavat vastaanottorahaa 266-315 euroa kuukaudessa. Ajatuksena on, että tällä rahalla henkilö kattaa ruoka-, liikkumis-, puhelin- ja vähäiset terveydenhuoltokulunsa. Vastaanottokeskuksissa asuvat turvapaikanhakijat saavat 76-92 euroa kuussa, jos hakijalle tarjotaan valmis ruoka. Pääosa heistä on majoitettu SPR:n yksityismajoitusyksikön kautta. Valtaosa heistä on majoittunut omien tuttaviensa tai sukulaistensa luokse. Tampereella yksityismajoituksessa on arviolta 100-200 turvapaikanhakijaa. Pääosa heistä on majoitettu SPR:n yksityismajoitusyksikön kautta. Valtaosa heistä on majoittunut omien tuttaviensa tai sukulaistensa luokse. Kotimajoitukseen on ilmoittanut halukkuutensa Tampereen seudulla muutama kymmenen henkilöä tai perhettä. - Varmaan tulijoita olisi enemmänkin, jos mainostaisimme asiaa enemmän ja jos kotimajoitusta olisi tarjolla enemmän, sanoo Refugees Welcome Finland -verkoston Tampereen paikallisaktiivi Johanna Roihuvuo. Nuoria miehiä tarjolla Valtaosa turvapaikanhakijoita tulee Suomeen Irakista. Paljon tulijoita on myös Somaliasta ja Afganistanista. - Kotimajoitukseen on tarjolla lähinnä nuoria miehiä. Maahan tulleilla perheille on toisensa eli perheenjäsenet, mutta nuorillamiehillä ei välttämättä ole ketään, Roihuvuo vertaa. Suurin osa perheistä on saatu Pirkanmaalla jo siirrettyä hätämajoituksesta paremmin perheille sopiviin paikkoihin. Osa tulijoita on kiinnostunut kotimajoituksesta ja osa haluaakin asua vastaanottokeskuksessa. Siellä houkuttaa esimerkiksi maanmiesten seura. Suomalaismajoituksessa tätä seuraa ei koko ajan ole. - sanoo Johanna Roihuvuo. Kotimajoitukseen ei suositella henkilöä, jolla on paljon terveysongelmia. Hänen on ehkä hyvä asua vastaanottokeskuksessa, josta saa terveyspalveluja. Kotimajoitukseen sopivat parhaiten kielitaitoiset tulijat. - Osa osaa äidinkielen tasoista englantia, mutta osa ei osaa kirjoittaa edes omalla äidinkielellään, Roihuvuo kuvaa tulijoiden suurta vaihtelua. Kun yhteinen kieli puuttuu, kotimajoituksessa on apua miimikon taidoista. Kannattaako minun tarjota? Voit sopia kotimajoituksen tarjoajaksi, jos sinulla on tarjota tulijalle oma huone tai jokin muu rauhallinen, oma tila, kuten verhoilla rajattu tila huoneesta. - Voit miettiä, haluaisitko itse asua toisten jaloissa, Johanna Roihuvuo kehottaa pohtimaan. Asunnon pitäisi sijaita mieluusti taajamassa, jotta he pääsevät helposti esimerkiksi käymään Tampereen keskustassa SPR:n yksityismajoitusyksikön toimistossa. Siellä on esimerkiksi sairaanhoitaja. - Tarkoitus on, että Suomeen tulleet ihmiset pystyvät integroitumaan tänne. Siksi heidän ei ole hyvä asua ihan syrjässä tai mummonmökissä. Kotimajoituksen tarve on pääsääntöisesti pitkäaikaista, ainakin kuukausia. Suomeen tuli syksyllä paljon turvapaikanhakijoita, ja he olisivat kotimajoituksessa vielä ehkä noin puoli vuotta, ennen kuin saavat oleskelulupapäätöksen. Kotimajoittajan on hyvä tehdä selväksi tulijan kanssa pelisäännöt: Saako hän asunnon avaimet? Saako hän tuoda vieraita? - Ei tämä ole rakettitiedettä, vaan nämä ovat ihan normaaleja arjen asioita, jotka pitää selvittää kenen tahansa kämppiksen tai perheenjäsenen kanssa, Johanna Roihuvuo selvittää. Varaudu masennukseen Kotimajoitusta tarjoavat ja sinne haluavat haastatellaan, jotta he tietävät, mihin ovat ryhtymässä. Ihan yksin kotimajoittaja ei ole, sillä hän saa tarvittaessa apua verkoston tukihenkilöiltä saadakseen esimerkiksi kuljetus- ja tulkkiapua tai järjestääkseen majoittujalle vertaistukea. Tukihenkilö voi myös opastaa turvapaikanhakijaa bussin käytössä sekä lastenvaunujen hankkimisessa. Siihen on hyvä varautua, että kotiin majoitettu voi kärsiä masennuksesta. - Turvallisessa kotimajoituksessa asiat voivat nousta pintaan käsiteltäviksi, Johanna Roihuvuo sanoo. Alakuloa aiheuttavat tulijoiden vaikeat elämänkokemukset, muutto sekä kulttuurisokki. Tulija ei kuitenkaan saa olla kokonaan kotimajoittajan varassa. - Molemmilla pitää olla oma elämä. Ruoanlaitossa aika kuluu Jos turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, kotimajoitus päättyy, ja tulija voi hakea esimerkiksi omaa vuokra-asuntoa. Refugees Finland- verkoston mukaan kotimajoittajilta on pääsääntöisesti tullut hyvää palautetta majoituskokemuksista: oli ihanaa, kun lumet olivat kolattuna ja ruoka valmiiksi tehtynä. Iloa on tuottanut myös sen näkeminen, miten väsyneet turvapaikanhakijat ovat kotimajoitukseen päästyään taas alkaneet hymyillä ja nauttia elämästä. - Kotimajoituksessa turvapaikanhakijat saavat tehdä itse ruokaa, mihin ei ole kaikissa vastaanottokeskuksessa mahdollisuutta. Ruoanlaitto on mielekästä tekemistä päiviin, Roihuvuo sanoo. Kela on tehnyt linjauksen, että kotimajoittajan asumistukeen ei vaikuta se, että majoittaa turvapaikanhakijoita. Jos olet kiinnostunut kotimajoituksen tarjoamisesta, katso sivut http://refugees-welcome.fi tai laita sähköpostia: rwf.tampere@gmail.com tai soita 046 939 9938. Kotimajoittamisesta kiinnostuneet voivat mennä myös seuraavaa Refugees Welcome -tilaisuuteen, joka pidetään ravintola Telakalla sunnuntaina 28. helmikuuta kello 14.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet