Puheenaihe: Haluatko robotin hoitajaksesi?

Lääketieteen ja tekniikan nopea kehitys herättää huolestuneita kysymyksiä. Maallikoista koottu kansalaisraati voi vastata, onko uusien hoitomahdollisuuksien ottaminen käyttöön myös eettisesti oikein. Heikki Saxén Haluaisitko, että tulevaisuudessa sairastuneita hoitaisi myös robotti? Tiedätkö, mitä kaikkea hoivarobotti voi tehdä? Robotti voi tulla vaikkapa hoidettavan kotiin ja raportoida, onko hän muistanut ottaa lääkkeensä. Tai robotti voi auttaa nostamaan potilaan sängystä pyörätuoliin. Tai pitää seuraa ja olla ihmisen ystävä. Kaikki tuo on käytännössä mahdollista ja voi olla jo lähitulevaisuudessa osa arjen terveydenhuoltoa ja muuta hoivaa. Tärkein kysymys on, haluaisitko sinä itse robottihoivan toteutuvan ja millaisin ehdoin. Se lopulta ratkaisee, mitä tapahtuu. Se, mikä on teknisesti mahdollista tai mitä nyt kovalla innostuksella kehitetään, ei suoraan sanele sitä, mitä käytännössä toteutuu. Pohdintaan pitäisi saada mukaan muitakin kuin asiantuntijoita ja tavanomaisia keskustelijoita, jotta saataisiin esille se, mitä hyvin erilaiset ihmiset näistä asioista ajattelevat. Oivan keinon voivat tarjota kansalaisraadit, joista on jo hyviä kokemuksia monista haastavista aihepiireistä ydinvoimasta eutanasiaan. Maallikoista kootut kansalaisraadit perehtyvät käsillä oleviin teemoihin ja käyvät sitten ohjatusti punnittua keskustelua kokoontuen yleensä vähintään muutaman iltapäivän ajan. Raadit voivat parhaimmillaan johtaa perusteltuihin näkemyksiin, jotka ovat kaikkien kohtuullisesti hyväksyttävissä. Näillä näkemyksillä on paljon demokraattista painoarvoa tehtäessä vaikeita päätöksiä. Hoivarobottien herättämistä kysymyksistä onkin tekeillä kansalaisraateja vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidossa, kuten palvelutaloissa; tarkoitus on kuulla asukkaita ja heidän omaisiaan, hoitohenkilökuntaa ja muita tahoja. Ensimmäiset raadit on tarkoitus järjestää ensi syksynä ja niitä on toteuttamassa yhteenliittymä monen eri alan tutkijoita. Lopulta hoivarobotit ja niistä järjestettävät kansalaisraadit ovat vain yksi esimerkki lääketieteen ja teknologian voimakkaan murroksen herättämistä kysymyksistä ja siitä, miten niihin voidaan vastata uusia kanavia avaten. Tärkeää on nähdä laajemmat ilmiöt hoivarobottikeskustelun taustalla. Kyse on oikeastaan etiikasta: ei niinkään siitä, mikä on tehokkainta vaan siitä, mikä on kunkin mielestä olisi oikein. Akateemisesti katsoen eettiset kysymykset hoivaroboteista kuuluvat laajempaan bioetiikan alaan, joka käsittelee lääke-, terveys- ja biotieteiden eettisiä, moraalisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Bioetiikan pohdinnan kohteita ovat myös geenitutkimuksen ja siihen pohjaavien hoitojen uudet mahdollisuudet, erityisesti niihin liittyvät tietosuojakysymykset, tai vaikkapa terveydenhuollon priorisointi. Ei kulu päivää ilman otsikoihin nousevaa bioeettistä puheenaihetta. Ajankohtaisesta esimerkistä käy Ylen uutinen, jossa kysyttiin, saako potilaaseen panna paikannuslaitteen. (3.2.) Uutisessa tuotiin esille tekninen mahdollisuus seurata laitteiden, henkilökunnan ja potilaiden sijaintia sairaalan alueella. Lääketieteen ja tekniikan radikaalisti uudenlaiset mahdollisuudet herättävät kysymyksiä, joihin halutaan vastauksia. Suomessa bioetiikka on yhä varsin tuntematon ala, toisin kuin monissa muissa länsimaissa. Se näkyy myös eettisten vuorovaikutuskanavien niukkuutena. Suomessakin tarvitaan bioeettistä vuorovaikutusta. Yhdysvalloissa 1960- ja 1970-luvuilla syntynyt ja siellä sittemmin keskeiseen asemaan vakiintunut bioetiikka on korostanut ennen kaikkea sitä, että keskustelun ja päätöksenteon alaan kuuluvista kysymyksistä tulisi olla selvästi moniäänistä ja moniarvoista. Kaikkien tulisi tulla kuulluiksi - ei vain asiantuntijoiden, päättäjien ja muiden vastaavien tahojen. Bioetiikan alalla on kehitetty useita konkreettisia avauksia vuorovaikutuskanavien luomiseksi, mistä esimerkkinä vaikkapa edellä kuvatut kansalaisraadit. Toinen esimerkki: Yhdysvalloissa on 1990-luvulta alkaen yleistynyt uusi ammattiryhmä, "kliiniset eetikot" tai "sairaalabioeetikot". Ammattiryhmän tehtävänä on virittää ja välittää keskustelua ja päätöksentekoa terveydenhuollon arjessa. Olen mukana tutkimassa aihetta tuoreessa tamperelaisessa hankkeessa. On siis selvää, että on paljon, mitä voidaan käytännössä tehdä. Nyt on erittäin tärkeää herättää bioeettistä tietoisuutta ja käydä tältä pohjalta laajaa demokraattista keskustelua, jolla on myös selvä painoarvonsa käytännön toiminnassa ja päätöksenteossa. Tämä on paitsi tärkeää myös mahdollista, kuten monet myönteiset kokemukset osoittavat. Kirjoittaja on bioetiikan tutkija (Tampereen yliopisto ja Harvardin yliopisto) sekä Bioetiikan instituutin hallituksen puheenjohtaja. Keskustele aiheesta: Mitä mieltä hoivaroboteista? Kirjoita Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet