Kannattaako Ruotsin jäädä odottelemaan Nato-epäröivää Suomea, kysyy ex-suurlähettiläs

Ruotsin ei ehkä kannata jäädä odottelemaan epäröivää itänaapuria, vihjaa ex-suurlähettiläs STT NIILO SIMOJOKI, Aamulehti Puolustuspoliittiset ratkaisut puhuttavat Suomessa. Nato-keskustelu on Suomessa erilaista kuin naapurimaassamme Ruotissa. Ruotsin liittyminen Natoon hyödyttäisi molempia osapuolia - selvästi enemmän kuin Suomi Natoa tai Nato Suomea, arvioi Ruotsin entinen Moskovan-suurlähettiläs ja puolustuspolitiikan selvitysmies Tomas Bertelman. Hän pohtii, rajoittaako yhä tiivistyvä puolustusyhteistyö Suomen kanssa lopulta Ruotsin omaa mahdollisuutta tehdä itsenäisesti päätös liittoutumisesta. Bertelmanin mukaan kysymys on perusteltua esittää, koska Suomen ja Ruotsin tilanteissa on yhteisten huolenaiheiden lisäksi myös selviä eroja. Useissa arvioissa on esitetty, että Ruotsin alueen käyttö olisi paljon Suomen alueen hallintaa oleellisempaa mahdollisessa Venäjän ja lännen sotilaallisessa konfliktissa - esimerkiksi Baltian Nato-maiden huollon kannalta. - Tämän takia Ruotsin Nato-jäsenyys olisi Naton näkökulmasta suotavampi, ei ensisijaisesti Suomen jäsenyys, Bertelman arvioi. Hänen mukaansa Suomella olisi jonkinlainen, joskin heikko, mahdollisuus pysyä syrjässä Itämeren alueen sodasta, kun taas Ruotsi vedettäisiin väistämättä mukaan heti alusta alkaen. Poliittisia edellytyksiä Suomen sivustakatsojan roolille puolestaan luo se, ettei täällä ole oltu Ruotsin tavoin yhtä hanakoita julistamaan jo ennakkoon solidaarisuutta muun muassa Baltian maille, Bertelman kirjoittaa. Ruotsi etulinjassa? Molemmilla kerroilla asialla on ollut kisan altavastaajiin kuuluva Ohion kuvernööri John Kasich. Tällainen järkeily ei oikein istu siihen pitkään tehtyyn oletukseen, jonka mukaan rajanaapuri Suomen Nato-jäsenhakemus provosoisi Venäjää ilman muuta Ruotsia enemmän. Onko etulinjassa nykyään sittenkin Ruotsi? - Ehkä me tarvitsemme Nato-jäsenyyttä enemmän kuin Suomi. Jos näin on, pitäisikö meidän antaa Suomen epäröinnin päättää (Natosta) puolestamme, Bertelman kysyy. Ex-suurlähettilään tuore kirjoitus on esimerkki Suomen aseman käyttämisestä perusteena Ruotsin Nato-keskustelussa. Bertelman on Nato-jäsenyyden kannattaja, mutta Suomeen viitataan myös toisessa leirissä. - Ruotsin päätös hakea Naton jäsenyyttä asettaisi Suomen vaikeaan asemaan, perusteli viime kuussa Ruotsin toinen entinen Moskovan-suurlähettiläs, Nato-jäsenyyttä vastustava ja sotilaallisten liittoutumattomuuden puolesta puhuva Sven Hirdman. Ja että Suomella ja Ruotsilla on tässä kontekstissa tärkeä rooli, vaikkeivät ne Naton jäsenmaita olekaan, Nordenman kommentoi STT:lle. Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus on lupaillut, ettei Suomea yllätetä Nato-linjamuutoksilla. Viesti on ollut, että Nato-jäsenyyttä ei tässä vaiheessa haeta - tai jos haetaan niin yhteistuumin Suomen kanssa. Yhteistyö hyvä, muttei riittävä Mitä sitten pitäisi ajatella Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä? Bertelmanin mukaan yhteisen sotilaallisen pelotteen vahvistaminen on sinänsä hyvä asia, muttei pidä ajatella, että Ruotsin ja Suomen lihakset yhdessäkään riittäisivät. Ruotsin pitää hänen mukaansa kompensoida yhä syvempää sitoutumista naapurimaahan syvemmällä yhteistyöllä joko Naton tai suoraan Yhdysvaltain kanssa - muuten yhteistyön merkityksestä muodostuu vaarallinen harhakuva. - Olisi yllättävää, jos tämä logiikka näyttäisi erilaiselta Suomen näkökulmasta, Bertelman arvioi. Jos näin on, pitäisikö meidän antaa Suomen epäröinnin päättää (Natosta) puolestamme, Bertelman kysyy. Kahden pienen maan liittoon luottamisen vaaroista Suomen kannalta kirjoitti hiljattain myös toinen ruotsalainen, maanpuolustuskorkeakoulun entinen rehtori ja kenraalimajuri evp. Karlis Neretniks. Hänen mukaansa Suomi voisi tulla sotilasliitossa Ruotsin kanssa vedetyksi mukaan konfliktiin, mutta ei kuitenkaan voisi saada länsinaapurilta merkittävää sotilaallista apua. Suomen puolustaminen esillä myös USA:n presidenttitaistossa Suomen turvallisuuspoliittinen asema on noussut pari kertaa esille Yhdysvaltain republikaanipuoleen presidenttitaistoissa. Molemmilla kerroilla asialla on ollut kisan altavastaajiin kuuluva Ohion kuvernööri John Kasich. Marraskuussa hän puhui Baltian ja Suomen tukemisen tärkeydestä Venäjää vastaan. Tämä tulkittiin osin erehdykseksi, jossa Suomi niputettiin yhteen Nato-liittolaisten kanssa. Viime viikonvaihteessa Kasich otti asian jälleen esiin. Tällä kertaa faktat olivat paremmin kohdillaan kommentissa, joka kuulosti suoranaisilta turvatakuilta: -Mikä tahansa hyökkäys Natoa vastaan, jollain tekaistulla syyllä venäjänkielisestä väestöstä, joko Nato-maissa tai Suomessa tai Ruotsissa, olisi hyökkäys meitä vastaan, Kasich sanoi New York Timesin mukaan. Ruotsin pitää hänen mukaansa kompensoida yhä syvempää sitoutumista naapurimaahan syvemmällä yhteistyöllä joko Naton tai suoraan Yhdysvaltain kanssa - muuten yhteistyön merkityksestä muodostuu vaarallinen harhakuva. Atlantic Council -ajatushautomossa Washingtonissa työskentelevä Magnus Nordenman ei osaa tarkkaan sanoa, kuinka hyvin perillä Kasich on Itämeren alueen turvallisuustilanteesta. Hänellä on kuitenkin useita neuvonantajia, jotka tuntevat Natoa ja Eurooppaa perusteellisesti, Nordeman arvioi. - Kasichin kommentit ovat kuitenkin esimerkki siitä, että Washingtonissa tiedostetaan yhä laajemmin Pohjoismaiden/Itämeren alueen olevan hankauskohta Venäjän ja Naton välillä. Ja että Suomella ja Ruotsilla on tässä kontekstissa tärkeä rooli, vaikkeivät ne Naton jäsenmaita olekaan, Nordenman kommentoi STT:lle. Hänen mukaansa Suomi voisi tulla sotilasliitossa Ruotsin kanssa vedetyksi mukaan konfliktiin, mutta ei kuitenkaan voisi saada länsinaapurilta merkittävää sotilaallista apua. (Korjaus: Suomen puolustaminen esillä myös USA:n presidenttitaistossa -väliotsikon jälkeinen osa tekstiä on siirretty ensijulkaisun jälkeen jutun loppuun. Se oli aluksi epäloogisessa kohdassa keskellä uutista.)


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet