Ruotsin dekkarikartan uusin tähti on Öölanti

Ruotsissa osataan kulttuurin ja matkailun yhdistäminen. Omaperäinen luonto houkuttaa matkailijan Johan Theorinin tarinoiden perään. Marja Aaltio Aamulehti Öölannin saari sai oman dekkaristinsa, kun saarella lapsuutensa kesät viettänyt Johan Theorin julkaisi esikoisteoksensa Skumtimmen vuonna 2007. Hämärän hetki aloitti hänen Öölanti-dekkareidensa sarjan. Sarjasta viimeisin Aarinvalkeat ilmestyi viime kesänä. Saari ei ole Theorinin dekkareissa vain tapahtumien näyttämö, se on olennainen osa tarinaa. Sen omaperäinen luonto näyttäytyy Theronin teoksissa yhtenä kirjojen päähenkilöistä. Theorinille Öölanti on rakas ja tärkeä paikka. Hänen sukunsa on sieltä kotoisin, ja hän vietti siellä kaikki lapsuutensa kesät kuunnellen vanhojen sukulaisten salaperäisiä kummitustarinoita. Tarut ja myytit elävät Öölannissa vahvana, ja niitä Theorin hyödyntää hienosti teoksissaan. - Mutta ei Öölanti oikeasti ole aivan niin jännittävä paikka. Lapselle se oli, mutta kun aurinko paistaa kirkkaasti, se on hyvin tavallinen. Luontoon patikoimaan Öölanti valikoitui Theorin teosten näyttämöksi luonnostaan. - Kovin moni ei ollut kirjoittanut Öölannista aiemmin. Tunnen saaren hyvin, olen viettänyt siellä paljon aikaa. Rantauduin Öölantiin äitini kautta, ja siten saari tuli kirjoihini. Olen kerännyt yhteen Öölannin synkkyyden ja tarinat. Esikoisteos Skumtimmen hyödyntää Öölannin luonnon erikoisuutta alvaria. Alvari on puuton nummimaisema, ja niitä löytyy eri puolilta saarta. Alvareista suurin, Stora Alvaret on nimetty myös Unescon maailmanperintökohteeksi. Hämäränhetki-kirjassaan Theorin esittelee myös kirjasarjan myöhemmissäkin osissa tutuksi tulevan vanhan merimiehen Gerlof Davidssonin. Rikoksia ratkaisevan vanhan merikapteenin esikuva on Theorinin äidinisä Ellert. Ellert purjehti aikoinaan Itämerellä ja kuljetti öölantilaista kiveä myös Suomeen. Theorinin suvun tarinoiden innoittamat dekkarit ovat valloittaneet maailmaa käännöksinä. Vastikään Suomen dekkariakatemia palkitsi Johan Theorinin vuoden parhaana ulkomaisena dekkarikirjailijana. Skumtimmen on saanut lainata nimensä myös Öölannissa parin-kolmen vuoden ajan järjestetyille bussikierroksille, joissa kuljetaan Johan Theorinin teosten tapahtumapaikoilla. Ensi kesänä yleisiä, kaikille avoimia kierroksia ei järjestetä. Sen sijaan etukäteen varattuja ryhmäkierroksia on luvassa. Theorinin teoksissa mystisenä näyttäytyvä Öölanti on myös Ruotsin kuningasperheen kesäsaari. Siellä on paljon uimarantoja, lintuja ja historiaa. Monipuolinen matkailusaari siis. Johan Theorin on kirjoittanut Öölannista neljä dekkaria. Hänen jälkeensä saarelle on dekkarinsa sijoittanut muun muassa Staffan Rodebrand. Liekö Öölanti Ruotsin murhasaarista seuraava? Kuka Johan Theorin Syntynyt Göteborgissa 1963, missä asuu edelleen. Työskennellyt journalistina. Kirjoitti novelleja useisiin julkaisuihin ennen esikoisromaaniaan. Esikoisteos Skumtimmen, 2007, suomeksi 2008 nimellä Hämärän hetki. Nattfåk (Yömyrsky) 2008, Blodläge (Verikallio) 2010, Sankta Psyko (Sankta Psykon kasvatit) 2011, kertomuskokoelma På stort alvar, 2012. Rörgast, 2013, julkaistiin suomeksi nimellä Aarnivalkeat 2015. Pohjoismainen Lasiavain-palkinto vuoden 2008 parhaasta dekkarista. Suomen dekkariseura palkitsi vuoden parhaana dekkarina helmikuussa 2016. Skumtimmen-teoksen pohjalta on tehty myös elokuva, joka sai ensi-iltansa vuonna 2013. Mikä Öölanti Pitkä, kapea saari Ruotsin itärannikolla. Saareen pääsee siltaa pitkin. Ruotsin kuninkaallisten kesäasunto Sollidenin linna sijaitsee saarella. Saari on ollut asuttu kivikaudelta lähtien. Väestö oli varakasta rauta- ja pronssikausilla ja siksi saarelle on aikoinaan rakennettu 19 muinaislinnoitusta. Tärkein asutuskeskus oli jo keskiajalla Borgholm. Sen vetonaula on ritarilinna. Stora Alvaret on listattu UNESCON maailmanperintökohteisiin. Se on 37 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä puuton nummialue saaren eteläosissa.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet