Mies tarjosi kyytiä ja raiskasi autossa ? näin oikeus ratkaisi "sana sanaa vastaan" -jutun

Tuomas Rimpiläinen Aamulehti Tampereella linja-autoa odottanut nainen huomasi tammikuussa 2015, että ohi ajaneen auton kuljettaja moikkasi hänelle. Nainen moikkasi takaisin, koska luuli miestä tutukseen. Mies kurvasi takaisin pysäkille ja tarjosi naiselle kyytiä kotiin. Nainen nousi auton kyytiin. Nainen oli päihtynyt, mutta kertoi oikeudessa, että muisti tilanteen hyvin. Jossain vaiheessa hän tajusi, että kuljettaja ei olekaan hänen tuttunsa. Naisen mukaan mies ajoi pysäköintipaikalle ja alkoi suudella. Nainen kielsi miestä, mutta tämä nousi hänen päälleen etupenkillä niin, että nainen ei päässyt pakoon. Mies yritti pakottaa naisen seksiin ja laukesi tämän päälle. Nainen soitti hätäkeskukseen, ja paikalle tuli poliisi. Miestä syytettiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa raiskauksesta. Näyttönä miestä vastaan oli naisen kertomus ja naisen vaatteista taltioitu siemenneste, joka todettiin rikoslaboratorion testeissä vastaajan siemennesteeksi. Pirkanmaan käräjäoikeudessa mies kiisti rikoksen. Hänen mukaansa nainen oli kiihkeästi suudellut häntä kesken ajon, ja siksi mies oli pysähtynyt. Mies myönsi saaneensa siemensyöksyn, mutta kiisti kaiken pakottamisen. Käräjäoikeus totesi korkeimman oikeuden ratkaisuun 2013:96 nojaten, että seksuaalirikoksissa näyttökynnys ei voi olla matalampi kuin muissakaan rikoksissa. Käräjäoikeus totesi, että riittäväksi näytöksi ei riitä pelkästään se, että asianomistajan kertomus on uskottavampi kuin vastaajan. Käräjäoikeus myös huomautti, että henkilötodistelun luotettavuutta ei voi juurikaan perustella henkilön puhetavalla, ilmeillä tai eleillä tai tunnereaktioilla tai niiden puutteella oikeudenkäynnin aikana. Suurempi arvo on annettava kertomuksen sisällölle kuten sen johdonmukaisuudelle, realistisuudelle, muuttumattomuudelle ja yksityiskohtaisuudelle. Vastaajan kertomuksessa puolestaan on arvioitava sitä, onko hänen esittämänsä vaihtoehtoinen tapahtumien kulku mahdollinen siten, että sitä ei riittävällä varmuudella voi sulkea pois. Vastaajan ei kuitenkaan tarvitse todistaa omaa syyttömyyttään vaan syyttäjän on todistettava hänen syyllisyytensä. Usein niin sanotuissa sana sanaa vastaan -tapauksissa on kuitenkin myös muuta näyttöä, joka tukee jompaa kumpaa kertomusta ratkaisevasti. Tässä tapauksessa sellaiseksi nousi rikostekninen näyttö siemennesteestä ja erityisesti sen sijainnista naisen vaatteilla. Käräjäoikeus totesi, että naisen kertomus tapahtumista oli uskottava, ja että siemennesteen sijainti naisen vaatteissa puhui hänen kertomuksensa puolesta. Mies väitti saaneensa siemennesteen omaan käteensä vapaaehtoisen seksin harrastamisen aikana. Tämä ei todisteiden perusteella ollut käräjäoikeuden mukaan uskottavaa, sillä siemennestettä oli uhrin vaatteissa sellaisilla paikoissa, että se tuki uhrin kertomusta. Lisäksi uhrin kertomus oli uskottava ja johdonmukainen aina hätäpuhelun soittamisesta oikeuden istuntoon saakka. Käräjäoikeus totesi, että kyseessä oli rikoslain raiskauspykälän ensimmäisen momentin mukainen raiskaus eli pykälän vakavampi raiskauksen muoto. Silti käräjäoikeus päätyi tuomitsemaan miehen ehdolliseen vankeuteen. Pelkkä puolentoista vuoden ehdollinen rangaistus ei kuitenkaan ollut oikeuden mielestä riittävä, joten oikeus määräsi miehen sen lisäksi 70 tunnin yhdyskuntapalvelukseen. Mies määrättiin maksamaan uhrilleen korvauksia kärsimyksestä 2 000 euroa. Tuomittu on ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet