Puheenaihe: Työllisyyskäänne Tampereelle uusilla keinoilla

Kunnalliselle, seudullisesti toteutettavalle työllisyydenhoidolle on nyt sosiaalinen tilaus. Nykymalli yskii, kun toimivalta on valtiolla, mutta rahoitusvastuuta sysätään kunnille. Anna-Kaisa Ikonen Pitkään korkeana jatkunut työttömyys on Tampereen vakavin ongelma. Perinteiset työllistämistoimet ovat tehottomia ongelman edessä. Työttömyyden taustalla on yhtäaikainen talouden taantuma ja rakennemuutos. Molemmat koettelevat teollisuudesta ja viennistä riippuvaista kaupunkiamme ja koko Pirkanmaata. Siksi tarvitsemme uusia ja luovia ratkaisuja ja sisukkuutta. Pirkanmaalla oli joulukuun lopussa lähes 40 000 työtöntä työnhakijaa. Heistä tamperelaisia oli yli puolet, 21 356. Se on peräti 18,9 prosenttia kaupunkimme työvoimasta. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ratkovat parhaillaan maamme heikentyneen kilpailukyvyn ongelmia. Emme voi vain odotella näitä ratkaisuja, vaan meidän tulee yhdistää myös paikallisella tasolla voimamme työllisyyskäänteen aikaan saamiseksi. Yrityksissä on paljon piileviä työllistämismahdollisuuksia, jotka on nostettava esille. Yrityksiltä vaaditaan myös ennakkoluulotonta uudistumista. Elämme digitalouden ja internetin aikaa. Se muuttaa talouden dynamiikkaa murtaen perinteisiä alihankintaan perustuneita toimintamalleja, mutta myös mahdollistaen pk-yrityksillekin liiketoimintoja ja pääsyn globaaleille markkinoille. Nyt tarvitaan tiikerinloikkia. On sanottu, ettei kaupunki voi synnyttää yritystoimintaa, mutta se voi kyllä estää sen syntymisen. Kaikenlaista byrokratiaa tuleekin vähentää ja esimerkiksi lisätä mahdollistavaa kaavoitusta. Kaavoituksen merkitys näkyy Tampereen keskustahankkeen suunnitelmissa. Ne mahdollistavat 10 miljardin euron investoinnit, 15 000 uutta työpaikkaa ja 15 000 uutta asuntoa keskustaan vuoteen 2030 mennessä. Tampereen kaupunki investoi viime vuonna yli 200 miljoonaa euroa ja teki erilaisia tavara- ja palveluhankintoja liki 600 miljoonalla eurolla. Isot hankkeet, kuten Rantatunneli, ratikka tai Monitoimiareena, ovat tärkeitä. Kehittämällä sosiaalisia ja ekologisia hankintakriteerejä ja innovatiivisia hankintoja voimme edistää paikallista työllisyyttä ja yrityskehitystä palvelu- ja kulttuuria unohtamatta. Kaupunki onkin nähtävä yhä enemmän alustana ja kumppanina kaupunkilaisten, yhteisöjen ja yritysten kehittämistoiminnalle. Uusia keinoja tähän ovat mm. yrittäjyyskasvatus, kampusten avoimet innovaatioalustat ja innovaatioseteli. Kampusareena, Kaupin Kampus, Mediapolis ja Uusi tehdas ovat oppilaitosten ja yritysten yhteiskehittämisen tiloja. Ne ovat uusien ideoiden jalostamoja ja startupien kehtoja ja kiihdyttämöitä. Kannustan myös perinteisiä yrityksiä käyttämään näitä alustoja. OECD:n maaraportissa suositellaan innovaatiosetelin käyttöönottoa. Euroopassa on toiminnassa yli kymmenen menestyksekästä innovaatiosetelijärjestelmää. Setelien on todettu synnyttävän uusia työpaikkoja, investointeja ja liikevaihdon kasvua. Ne mahdollistavat nopeat kokeilut ja kehityshankkeiden valmistelun. Innovaatiosetelin avulla pk-yritykset voivat ilman byrokratiaa vauhdittaa uusien keksintöjen markkinoille pääsyä. Tredea Oy valmistelee parhaillaan innovaatiosetelin kehittämistä ja pilotointia. Entä perusrakenteet? Työllisyydenhoito tulisi kokonaan siirtää kuntien vastuulle. Kunnille on jo vastuutettu pitkäaikaistyöttömyyden hoito. Niillä ei kuitenkaan ole juurikaan mahdollisuuksia vaikuttaa työllistymiseen ennen sitä. Tampereen työllistämispalvelujen piirissä oli viime vuonna 4 632 asiakasta erilaisten toimenpiteiden piirissä. Valtion työllistämisrahojen väheneminen aiheutti sen, että esimerkiksi palkkatuettuun työn ja koulutukseen pääsi entistä vähemmän työttömiä. Kaupungin oman työllisyyspaketin ansiosta yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä saatiin laskuun. Sen sijaan yli vuoden työttömänä olleiden määrä kääntyi uudelleen kasvuun. Kunnalliselle, seudullisesti toteutettavalle työllisyydenhoidolle on nyt sosiaalinen tilaus. Nykymalli yskii, kun toimivalta on valtiolla, mutta rahoitusvastuuta sysätään kunnille. Suuret kaupunkiseudut ovat valmiita aloittamaan työllisyydenhoidon pilotoinnin jo vuonna 2017. Näin se voidaan kytkeä uuden elinvoimakaupungin kehittämiseen. Pitäisikö Tampereella samalla toteuttaa perustulon kokeilu? Olemme siihen riittävän iso kaupunki, jotta tulokset olisivat luotettavia. Se tukisi työttömien mahdollisuuksia ottaa vastaan erilaisia töitä, kuten osa-aikatyötä, keikkatyötä tai erilaisia freelance-töitä ilman että etuudet heti katkeavat. Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia ratkaisuja ja rohkeutta hakea uusia ratkaisuja jopa perusrakenteisiin. Kirjoittaja on Tampereen kaupungin pormestari (kok). Keskustele aiheesta: Mistä töitä tamperelaisille? Kirjoita Jatkot-palstalle: nakokulma@aamulehti.fi


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet