Professori tyrmää esityksen vapaakauppasopimuksesta ? "Miksi pitäisi hyväksyä?"

Aki Laurokari Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden akatemiaprofessori Martti Koskenniemi kertoo, että TTIP-vapaakauppasopimus heikentäisi kansallista itsemääräämisoikeutta. Sopimuksen puitteissa esimerkiksi amerikkalainen suuryritys voi haastaa Suomen valtion oikeuteen, jos valtio rukkaa lainsäädäntöään siten, että yritys kokee lainsäädännön haittavan sen liiketoimia. TTIP on Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen vapaakauppasopimus. Helmikuun aikana on seuraava neuvottelukierros. Sopimuksen puitteissa perustettaisiin erillinen tuomioistuin, joka arvioisi mahdollisia riitatilanteita yritysten ja valtion välillä. - En ymmärrä miksi meidän tulisi hyväksyä se, että kansalliseen suvereniteettiin oleellisesti kuuluva lainsäädäntöoikeus tulisi jossain muualla arvioiduksi. Tuomioistuimen on tarkoitus käsitellä vain sitä, että onko valtion lainsäädäntö, hallintopäätös tai tuomioistuinpäätös reilu. Tämän kotimaiset tuomioistuimet kykenevät hyvin arviomaan, niin kuin ne ovat aina tehneet, sanoo Koskenniemi. EU on jättänyt sopimuksesta modernisoidun version, mutta siitä ei olla vielä neuvoteltu. Uudessa sopimusmallissa ehdotetaan, että mahdollisia riitatilanteita esimerkisi yritysten ja valtioiden välillä arvioisi tuomareista koostuva tuomioistuin, jossa olisi tuomareita Euroopan maista, Yhdysvalloista ja kolmannesta maailmasta. Aiemmin yritykset pystyivät itse valitsemaan välimiehet. - Se on ilman muuta parempi kuin edellinen malli. Nyt on puututtu moniin niihin kohtiin, joita välimiesmenettelyä vastaan esitettiin. Siinä mielessä on hauska nähdä, että Euroopan komissio ottaa vakavasti kansalaisyhteiskunnan puolelta tuodut huolet. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) kertoi Lännen Medialle torstaina, että julkinen keskustelu on otettu sopimusmallissa huomioon. Kokonaisuuden kannalta tällä ei kuitenkaan ole Koskenniemen mukaan merkitystä. Eikä silläkään, että ulkoministeriöstä kerrotaan, että valtion lainsäädäntöoikeutta uudessa sopimusmallissa vahvistettaisiin. - Siihen voidaan kirjoittaa sellaisia sääntöjä, että valtion lainsäädäntöä tulee vahvistaa ja ehkä niillä on jotain marginaalista merkitystä. Ideana on kuitenkin se, että amerikkalaisille sijoittajille maksetaan korvauksia jos valtio muuttaa lainsäädäntöään, jonka amerikkalaiset sijoittajat katsovan kohdistuvan heihin epäreilulla tavalla. Koskenniemi kertoo, että vapaakauppasopimukseen liittyy kaksi asiaa, joista ensimmäistä hän kannattaa, tosin tietyin ehdoin. - Suhtaudun vapaakauppaan myönteisesti. Ensimmäinen asia on se, että sopimuksella pyritään poistamaan tulleja ja muita kaupan esteitä, kuten teknisiä standardeja, jotka ehkäisevät tarpeettomasti kauppaa. Siinä täytyy olla tarkkana, ettei muuteta sellaisia standardeja, jotka ovat tarpeellisia esimerkiksi ympäristön ja terveyden kannalta. Toinen asia onkin hankalampi. - Sijoitusten vapaata liikkuvuutta ja niiden suojaamista en hyväksy. Ulkoministeriön mukaan sopimus pyritään saamaan aikaan Barack Obaman presidenttikaudella. - Ei varmasti onnistu. Ei mitään mahdollisuutta, Koskenniemi kertoo. Prosessi voi lähteä Koskenniemen mukaan aivan alusta liikkeelle, jos seuraava presidentti on republikaani. - Jos presidentti on demokraatti, hän varmaankin asettaa saman neuvotteluvaltuuskunnan ja voidaan jatkaa siitä mihin jäätiin. Jos presidentti on republikaani, ollaan nollatilanteessa. Koskenniemi muistuttaa, että Yhdysvaltojen valtuuskuntakin on sopimuksesta erimielinen. - Siellä on suuryritysten ja pk-yritysten edustajia, joihin tämä sopimus vaikuttaisi hyvin eri tavalla.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet