Kipu ei saa lääkäriin vaan lääkepakkaukselle ? "Hoidon tarvetta ei monesti edes kartoiteta"

Tiina Vuorimäki, Aamulehti Iso osa suomalaisista kärsii mieluummin kipua kuin menee lääkäriin. Yli 60 prosenttia työikäisistä yrittää hoitaa kipua sohvalla ja särkylääkkeellä, paljastaa fysioterapiaketju Fysioksen teettämä selvitys. Eniten ongelmia aiheuttavat selkä- ja olkapäävaivat sekä päänsärky. Useimmiten kipu on satunnaista, mutta joka kolmannella kipua kokeneista se on kestänyt pitkään tai se on jatkuvaa. Kovaksi tai sietämättömäksi kipuaan kuvailee 43 prosenttia vastaajista. Erityisesti naiset ja 20-29-vuotiaat kärsivät selkävaivoista muita useammin, prosenttiluvut vastaajista ovat 56 ja 57 prosenttia. Naisilla ja nuorilla aikuisilla on muita enemmän myös pään ja niskan alueen särkyjä: kun keskimäärin pääkipuja kokee 41 prosenttia työikäisistä, naisilla päänsärkyä on ollut joka toisella ja nuorilla jopa 58 prosentilla. Kolmanneksi eniten ongelmia aiheuttavat olkapäät ja neljänneksi polvet. Lääkärikin hoitaa vain lääkkeellä Kivun syytä ei hoideta, vaan kipua lievennetään pääasiassa sohvalla ja särkylääkkeellä. Myös lääkärit määräävät kipuun ensisijaisesti särkylääkkeitä. Toimet ovat ristiriidassa uusien Käypä hoito-suositusten kanssa, joissa painotetaan lääkkeettömiä vaihtoehtoja kivun hoidossa. Suosituksissa todetaan, että keskeisiä lääkkeettömiä hoitoja ovat liikunta, terapeuttinen harjoittelu, kognitiivis-behavioraalinen terapia ja kylmä- ja lämpöhoito. Kipupotilaiden yhdistys Suomen kipu ry muistuttaa, että pitää muistaa myös potilasryhmän toinen ääripää, joka on Suomessa valitettavan yleinen. Potilaita pidetään tarkoituksella tai tarkoituksetta alilääkittynä pitkiä aikoja, jolloin kivut kroonistuvat. Suurin osa reagoi kipuun lepäämällä ja ottamalla särkylääkettä. - Hoidon tarvetta ei monesti edes kartoiteta, sanoo tiedottaja Jani Köykkä Suomen kivusta. Ne eivät yleensä kuitenkaan poista kivun syytä, jolloin kipu helposti kroonistuu. Käypä hoito -suositukset päivitettiin viime vuoden lopussa. Niissä linjataan, että kivun hoidon tulisi perustua lääkkeettömiin hoitoihin. Näitä ovat esimerkiksi liikunta, terapeuttinen harjoittelu kuten fysioterapia ja kylmä- tai lämpöhoito, muistuttaa Fysioksen johtava fysioterapeutti Karin Ståhl. - Fysioterapian osalta ongelmana on palvelun hinta, siksi sitä ei välttämättä tarjota, vaikka potilas olisi itse halukas kustantamaan sen osan, mitä Kela ei kustanna, sanoo Köykkä. Sohva ja särkylääke itsehoitona Kipujen kanssa yritetään sitkeästi pärjätä yksin. Vuoden sisällä kipua kärsineistä vain 37 prosenttia oli hakeutunut johonkin hoitoon helpottaakseen vaivojaan, 63 prosenttia oli sinnitellyt ilman apua. Suurin osa reagoi kipuun lepäämällä ja ottamalla särkylääkettä. - Sohva ja burana, näihin suomalaiset luottavat. Ne eivät yleensä kuitenkaan poista kivun syytä, jolloin kipu helposti kroonistuu. Käypä hoito -suositukset päivitettiin viime vuoden lopussa. Niissä linjataan, että kivun hoidon tulisi perustua lääkkeettömiin hoitoihin. Näitä ovat esimerkiksi liikunta, terapeuttinen harjoittelu kuten fysioterapia ja kylmä- tai lämpöhoito, muistuttaa Fysioksen johtava fysioterapeutti Karin Ståhl. Terveyskirjasto muistuttaa kipulääkkeistä, että itsehoitolääkkeet on tarkoitettu vain tilapäisten oireiden hoitoon ja satunnaiseen, kerrallaan korkeintaan muutaman päivän jatkuvaan käyttöön. Apua haetaan myös netistä Urheiluvammoihin kuten venähdyksiin suositeltu kylmä-koho-kompressio-muistisääntö on monilla hallussa, sillä jääpussista tai kompressiositeestä osasi apua hakea 15 prosenttia vastaajista. Tutkimuksessa ilmeni, että keskimäärin joka viides on joutunut myöhemmin hakeutumaan hoitoon, koska kipu ei ole kadonnut. Hoitoon hakeutumista lykkäämällä kivun kestoa on vain turhaan pitkitetty, Ståhl toteaa. Välittömästi hoitoon oli hakeutunut 15 prosenttia kipuilijoista. Internetistä hoitokeinoja ryhtyi surffaamaan joka kymmenes. Monilta keskustelupalstoilta löytyykin Kuinka paljon särkylääkettä voin syödä turvallisesti -tyyppisiä keskusteluketjuja. Ystäviltä tai perheenjäseniltä neuvoja kysyi 6 prosenttia vastaajista. - Usein kipu jatkuu tai uusiutuu, jos sen syytä ei hoideta. Tutkimuksessa ilmeni, että keskimäärin joka viides on joutunut myöhemmin hakeutumaan hoitoon, koska kipu ei ole kadonnut. Hoitoon hakeutumista lykkäämällä kivun kestoa on vain turhaan pitkitetty, Ståhl toteaa. Fysioksen tilaaman tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yleisesti suomalaiset kärsivät kivuista, miten he toimivat kivun iskiessä ja millaista hoitoa siihen on haettu. Taloustutkimuksen toteuttamaan tutkimukseen vastasi yhteensä 1453 työikäistä eli iältään 20-65-vuotiasta ihmistä. Heistä valtaosa eli 1156 kertoo kärsineensä kivuista viimeisen vuoden aikana. (Edit: Uutiseen on lisätty Suomen kipu ry:n kommentit myöhemmin.)


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet