Kolumni: Valtio löysi hihastaan Helsingin jokerin

Jorma Pokkinen Ensin rahaa ei ollut mihinkään. Nyt sitä on vaikka mihin. Henkilöliikenteen piti hiljetä rauhallisemmilla rataosuuksilla. Ei hiljene, ei ainakaan vielä. Liikennerahoja piti sijoittaa töyssyisten teiden silaamiseen. Ensimmäiset liikennemiljoonat löytyivät Espoon ja Helsingin väliselle pikaratikalle, Raide-Jokerille. Mitä ne aikojen ankeutta valittavat? Kyllä valtiolla rahaa on. Espoon Keilaniemestä Helsingin Itäkeskukseen etenevä pikaraitiotie on tarpeellinen vertailukohta Tampereen kiskohankkeelle. Asuntoministeri Kimmo Tiilikainen kaivoi "vääräoppisesti" rahaa 83 miljoonaa valtion asuntorahastosta. Hyvä viesti on, että rahaa löytyy. Huono enne Tampereelle on, että tavallisiinkin ja hyvin perusteltuihin hankkeisiin tarvitaan budjetääristä puliveivaamista. Koplauksia aavistelevat huomasivat kyllä, että kokoomuksen ja demarien hellimä hanke hyvitettiin keskustalle tärkeälle maaseudun junaliikenteellä. Tampereen päättäjienkin pitäisi löytää rahasto, jossa on pölyyntyneitä seteleitä. Tampereen ratikan suunnittelu etenee. Piakkoin pitäisi tietää, mitä valtuutettujen ensi syksynä mahdollisesti tekemä päätös oikeasti maksaa. Raide-Jokerin tunnusluvut on tarkkaan laskettu. 25 kilometrin radan hinta on 274,5 miljoonaa euroa. Varikot maksavat 64 miljoonaa ja vaunut arviolta 85-95 miljoonaa. Kokonaishinta on siis noin 420 miljoonaa. Tampereella puhutaan 250 miljoonan kiskokustannuksista. Muita kuluja haarukoidaan. Alkuvaiheessa Jokerin kyydissä arvioidaan kulkevan arkisin 88 000 matkustajaa. Tampereella osa valtuutetuista lukee Lasse Oksasen nykyliikenteen matkustajamääriä ja hämmästelee toiveikkaita ennusteita. Hervanta-Keskusta-Tays-Lentävänniemi -kiskohanke on Tampereen tyylinen suurhanke. Särkänniemi tuli, Tohloppi rakennettiin, yliopisto siirtyi Helsingistä. Toisaalta Pyynikinharjun halkaiseva moottoritie todettiin hullun hankkeeksi ja haaveet talviolympialaisista lakastuivat mahdottomuuteensa. 60-luvun voimahahmo, kaupunginjohtaja Erkki Napoleon Lindfors oli kaukonäköinen. Hänkin haaveili Hervantaan raideyhteyttä. Raimo Seppälä kuvasi kirjassaan Tampereen Napoleon silloisen vision tylyn kohtalon: "Muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta kaupunki omisti laajan metsäalueen, joka oli siellä käärmeitten pesänä ja hirvien laidunmaana (...) Lindfors käski teknisen puolen tutkia, saisiko sinne rakennetuksi rautatien (...) Teknillinen puoli vastasi, että suurten korkeuserojen takia radan rakentaminen olisi toivottoman kallista." Nyt jos koska tarvittaisiin taas tamperelaista ministeriä, ja toisaalta kotipesään laskutaitoisia, vastuuntuntoisia valtuutettuja. pokkinen.jorma@outlook.com


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet