Iowalaiset kokoustavat jopa kodeissa ja tallilla

Minna Kurki Yhdysvaltain presidenttivalinnan ensiaskeleet pärähtävät käyntiin ensi yönä Suomen aikaa, kun Iowan osavaltiossa järjestetään ensimmäiset vaalikokoukset. Esivaalikampanjan aikana Yhdysvaltain osavaltioiden äänestäjät sanovat sanansa siitä, kenet he haluavat puolueensa presidenttiehdokkaaksi. Mitä merkitystä Iowan vaalikokouksilla on? Ei juuri mitään ja samalla varsin paljon. Esivaaleissa ehdokkaat voittavat tuekseen puoluekokousedustajia. Nämä päättävät virallisesti puolueen presidenttiehdokkaasta ensi kesänä järjestettävissä kansallisissa puoluekokouksissa. Kolmen miljoonan asukkaan Iowa on pieni osavaltio, ja voittaja saa sieltä varsin vähän puoluekokousedustajia. Demokraateilla edustajia on yhteensä 4 763. Heistä 44 tulee Iowasta. Republikaaneilla delegaatteja on 2 472. Heistä 30 tulee Iowasta. Huomattavasti tärkeämpiä ovat siis asukasluvultaan isommat, Floridan tai Kalifornian kaltaiset osavaltiot. Iowan merkitys onkin enemmän mielikuvissa ja mediahehkutuksessa. Iowan vaalikokoukset aloittavat esivaalien sarjan, joten osavaltio saa erittäin paljon huomiota kansallisissa ja kansainvälisissä tiedotusvälineissä. Jos ehdokas pärjää Iowassa hyvin, hänen asemansa vahvistuu - ja toisinpäin. Suorana ilmapuntarina koko maan tilanteesta Iowaa ei voi pitää, sillä siellä on valkoisia ja uskovaisia äänestäjiä suhteessa enemmän kuin koko maassa. Iowa yksin ei siis nosta tai kaada vielä ketään. Seuraava esivaali on New Hampshiren osavaltiossa 9. helmikuuta. Jos ehdokas menestyy hyvin molemmissa osavaltioissa, hän on vahvoilla. Jos hän taas sijoittuu surkeasti molemmissa, voittoon tuskin on lopulta mitään mahdollisuutta. Esimerkiksi demokraattien puolella voitto Iowassa olisi erittäin tärkeä Hillary Clintonille, sillä vastaehdokas Bernie Sanders johtaa kyselyitä New Hampshiressa. Jos Clinton häviäisi sekä Iowassa että New Hampshiressa, tulos olisi enemmän kuin nolo. Vuoden 2008 presidentinvaaleissa Clinton oli tähän aikaan ennakkosuosikki, mutta hävisi Iowassa. Hän oli osavaltiossa vasta kolmas Barack Obaman ja John Edwardsin jälkeen. Clinton voitti seuraavan esivaalin New Hampshiressa, mutta hävisi lopullisen ehdokkuuden Barack Obamalle. Iowan demokraatit ovat olleet varsin hyviä tukemaan lopullista presidenttiehdokasta. Obaman vuoden 2008 voiton lisäksi he antoivat vuonna 2004 voiton John Kerrylle, josta tulikin myös lopullinen presidenttiehdokas. Iowan republikaaneilla voittajan kelkkaan hyppääminen on sujunut heikommin. Vuonna 2008 osavaltiossa vei voiton entinen Arkansasin kuvernööri Mike Huckabee. Vuonna 2012 voiton nappasi entinen senaattori Rick Santorum. Kumpikaan ei lopulta saanut ehdokkuutta. Ketkä ovat ennakkosuosikit Iowassa? Republikaanien puolella johdossa on miljardööri ja tv-tähti Donald Trump. The Des Moines Register -lehden ja uutistoimisto Bloombergin lauantaina julkaistussa mielipidekyselyssä Trumpin kannatusprosentti Iowassa oli 28. Hyvänä kakkosena oli texasilainen senaattori Ted Cruz 23 prosentilla. Trump johtaa sekä Iowan että New Hampshiren kyselyitä. Keskimäärin hänen kannatuksensa on kansallisissa kyselyissä vajaat 36 prosenttia. Demokraattien puolella vaaka on keikahtanut Iowassa Hillary Clintonin eduksi, mutta ero on niukka. The Des Moines Registerin ja Bloombergin kyselyssä Clintonin kannatusprosentti oli 45, Bernie Sandersin 42. New Hampshiressa Bernie Sanders on johdossa, kun taas kansallisesti kisaa johtaa Clinton. Tuloksia on vaikea ennustaa, sillä moni iowalainen oli vielä viime viikon lopulla epävarma kannastaan. The Des Moines Registerin ja Bloombergin kyselyssä kolme kymmenestä demokraattien vaaliin mahdollisesti osallistuvasta oli epävarma kannastaan. Republikaanien puolella epävarmoja oli 45 prosenttia. Esivaaleihin osallistuminen on myös perinteisesti ollut aktiivisten, politiikasta innostuneiden ihmisten harrastus. Epäselvää on, lähtevätkö perinteiseen puoluepolitiikkaan epäluuloisesti suhtautuvat Trumpin kannattajat todella vaalikokouksiin. Iowaan on myös luvattu lumimyräkkää, mikä saattaa vaikuttaa osallistumisintoon. Jos mielipidekyselyt ja presidentinvaalien käänteet kiinnostavat, hyvää kokoomaseurantaa pitää esimerkiksi Real Clear Politics -sivusto. Miten esivaalijärjestelmä ylipäätään toimii? Monimutkaisesti. Tiivistetysti esivaaleja on kahdenlaisia: varsin vapaamuotoisia vaalikokouksia ja varsinaista vaalia muistuttavia esivaaleja. Niissä ehdokkaat "voittavat" valitsijamiehiä kesällä pidettäviin puoluekokouksiin, joissa ehdokas virallisesti nimitetään. Eri osavaltioista on saatavilla eri määrä valitsijamiehiä. Lisäksi on olemassa superdelegaatteja, jotka saavat äänestää kesän puoluekokouksissa miten haluavat. He ovat yleensä puolueen merkittäviä jäseniä. Esivaaleja ja vaalikokouksia taas on avoimia, suljettuja ja puoliavoimia eli joissain osavaltioissa esimerkiksi demokraattien vaalissa voi äänestää vain demokraattien äänestäjäksi rekisteröitynyt, toisissa asialla ei ole väliä. Jos olet kiinnostunut eri osavaltioiden esivaalien äänestysoikeudesta, kätevä tiivistetty esitys on saatavilla muun muassa tästä Bernie Sandersin sivujen kartasta. Iowassa molemmat puolueet järjestävät vaalikokoukset. Tietyn puolueen vaalikokouksessa voi äänestää vain tämän puolueen äänestäjiksi rekisteröitynyt, mutta puoluekantaansa voi muuttaa tai äänestäjäksi voi rekisteröityä kokouspaikalla. Eli siis republikaanien äänestäjä voi osallistua vain republikaanien vaalikokoukseen, paitsi jos kääntää kelkkansa ennen tilaisuutta. Kokoukset alkavat seitsemältä illalla paikallista aikaa eli tiistaina yöllä Suomen aikaa. Niitä järjestetään enimmäkseen kouluissa, kirjastoissa ja muissa julkisissa rakennuksissa ympäri osavaltiota, mutta ainakin kaksi kokousta on yksityiskodissa ja yksi ratsastuskeskuksessa. Molemmilla puolueilla on omat kokouksensa. Republikaaneilla on noin 800 kokousta, demokraateilla noin 1 100. Joihinkin isojen kaupunkien kokouksiin odotetaan satoja osanottajia, toisiin vain kourallista. Iowassa puolueilla on erilaiset kokous- ja valintasäännöt. Demokraattien vaalikokouksissa tietyn ehdokkaan kannattajat kerääntyvät fyysisesti samaan ryhmään - mikä mahdollistaa ryhmän vaihtamisen. Jos ehdokas ei saa tuekseen 15 prosenttia kokouksen äänestäjistä, häntä ei lasketa mukaan ja tukijat vapautetaan toiselle ehdokkaalle. Sen jälleen voidaan ryhmittyä jälleen uudelleen. Republikaanit äänestävät yksityisesti paperilapuilla, ja vaalikokouksen virkailijat laskevat äänet. Kuka tahansa ehdokkaan edustaja voi pitää vielä viime tipassa puheen oman ehdokkaansa puolesta. Seuraamme vaalikokousten tuloksia aamulla nettisivuillamme. Lähteinä mm. uutistoimisto Reuters, New York Times, BBC News, Real Clear Politics, STT, AFP


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet