"Pienet feikkisivustot menevät helposti läpi", JSN:n Elina Grundström sanoo

Elina Grundström on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana vapaan ja vastuullisen tiedonvälityksen ylin valvoja. Hän aloitti tehtävässään vuoden alussa. Grundström on ensimmäinen naispuheenjohtaja JSN:n historiassa. Nadia Paavola Tammikuun alussa 2016 mediasta puhutaan kenties enemmän kuin koskaan. Uutiset näkyvät arjessa, niitä jaetaan ystävien kesken, niistä ja niiden taustoista ollaan rajustikin jotain mieltä. Miten hieno aika aloittaa Julkisen sanan neuvoston ensimmäisenä kokopäiväisenä puheenjohtajana! Tuore puheenjohtaja Elina Grundström on itse pitkän linjan toimittaja, ja hänen mielestään mediaan ja toimittajiin kohdistuu nyt valtava paine. Se kertoo tiedonvälityksen muutoksesta ja haastaa journalismin ammattilaisia ajattelemaan työnsä perustan uusiksi. Samalla kun uutisista ja niiden välittämisestä on tullut helppoa teknisen kehityksen ansiosta, yleisön usko perinteiseen mediaan on joutunut koetukselle. On syntynyt vastamedia, kansalaisten tuottamaa ajankohtaissisältöä ja tahallista hälyä, disinformaatiota. Osan näistä tarkoituksena on vilpitön tiedonvälitys, osa pyrkii tuomaan esille omaa viestiään tai rapauttamaan muiden viestimien asemaa. - Osa suomalaisista on selvästi huolissaan, että epäluotettaviin lähteisiin perustuvat jutut otetaan todesta. Tilanne ei kuitenkaan ole niin paha kuin sanotaan. MV-lehti on satunnaisesti noussut kymmenen luetuimman verkkosivuston joukkoon, mutta muita feikkiuutissivustoja siellä ei ole näkynyt, Grundström sanoo. Enemmän kuin MV-lehden kaltaisista vanhoista tutuista Grundström kantaa nyt huolta sivustoista, joista ei ole puhuttu paljon. Siksi niiden sisältö voi mennä helposti yleisön seulasta läpi. - Esimerkiksi Verkkouutisten ja Verkkomedian nimet ovat hyvin lähellä toisiaan, jolloin ne saatetaan sekoittaa keskenään. Kuitenkin Verkkouutiset on Journalistin ohjeita noudattava media, toinen taas jotain aivan muuta. Esiin putkahtelee uusia, pieniä sivustoja, jotka jäljittelevät vakiintuneiden uutiskanavien tyyliä ja saavat uutisensa sillä tavoin läpi. Näin kävi esimerkiksi Päivi Räsäsestä tehdyn pilailujutun kanssa. Räsäseen liittyvä teksti oli Tietoinfo-sivulla, jonka sisältö on täysin keksittyä. Ulkoasu ja tyyli ovat asiallisia, mutta jutuissa ole totuuden hiventäkään. - Olen huolissani nuorista, koska moni heistä on aloittanut median käyttönsä sosiaalisen median alustoilla, joilla jutut liikkuvat yksinään ilman kontekstia. Heillä voi olla vaikeuksia erottaa, mikä on oikeaa journalismia ja mikä feikkiä. "Mielipiteet ovat erikseen" Yhtäkkiä Grundström alkaa kaivaa laukkuaan. Sieltä nousee esiin pieni, sininen vihkonen, Journalistin ohjeet. Siinä on taskukoossa jokaisen toimittajan ohjenuora, jonka kertaaminen aiheuttaa kokeneessakin journalistissa mielihyvää. "Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu." - Tämä ensimmäinen kohta on innostava ja tärkeä. Tämä on journalismin tarkoitus, kertoa asiat niin kuin ne ovat. Mielipiteet ovat sitten erikseen. Suomalaiset tiedotusvälineet valvovat itse itseään. Sovituista säännöistä eli hyvästä journalistisesta tavasta pidetään kiinni, ja kiistanalaisia tilanteita tulkitsee Julkisen sanan neuvosto. Vuosikymmenten mittaan neuvosto on muuttunut ajan vaatimusten mukaan. Nykyään siihen valitaan journalistien ja yleisön edustaja avoimella haulla. Neuvoston tehtävänä ei ole valvoa lakia, mutta alan oman säännöt ovat tiukemmat kuin laki. Elina Grundström uskoo, että toimiva itsesääntely on yksi syy siihen, että Suomessa on niin vapaa lehdistö. - Suomi oli tuoreessa Toimittajat ilman rajoja -järjestön kyselyssä kuudetta vuotta peräkkäin lehdistönvapausindeksin kärjessä, samoin Freedom Housen mittauksissa. Suomalaisen sananvapauden brändi on 2000-luvulla vahvistunut. "Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Hyvä journalistinen tapa perustuu jokaisen oikeuteen vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä." - Enää ei ole kyse vain siitä, onko oikaisu tehty oikein, vaan koko demokraattisesta järjestelmästämme. Totuuteen pyrkivän journalismin estäminen ja hämärtäminen vaikuttavat suoraan siihen, onko päätöksentekomme ja käyttäytymisemme faktapohjaista. Kansalaisella on oikeus äänestää ja muodostaa mielipiteensä tosiasioiden perusteella. - Nykytilanne aiheuttaa epävarmuutta, ja esimerkiksi turvapaikanhakijauutisoinnissa tietoa tuli vähitellen lisää. Kaikkinensa media selvisi hyvin viime syksynä. Aluksi toimittajat olivat hieman hämmentyneitä, mutta sitä mukaa kun viranomaiset saivat lisää tietoa, sitä myös kerrottiin enemmän. Uhkailu lisääntynyt Yhteiskunnallisen keskustelun kärjistyminen on aiheuttanut myös ylilyöntejä. Journalistiliiton ja Lännen Median kyselyjen mukaan toimittajien uhkailu on lisääntynyt viime vuosina. - Uhkailu kannattaa ottaa toimituksissa vakavasti, mutta sen ei saisi antaa vaikuttaa tekemisiin. Yksi uskottavuuden mittari on, että jutussa on nimi, joten toivoisin toimittajien panevan nimensä arkaluonteisistakin aiheista tehtyihin juttuihin. Grundström muistuttaa, että suurin osa median käyttäjistä on maltillisia, koulutettuja, liberaaleja ja humaaneja suomalaisia. - On toki huolestuttavaa, että matka sanoista tekoihin on ollut pakolaisaiheissa käsittämättömän lyhyt. Olisi todellinen uhka sananvapaudelle, jos toimittajille todella tehtäisiin jotain eikä vain uhkailtaisi. Toimittajalta vaaditaan enemmän Omassa työssään Grundström on halunnut käsitellä asioita, jotka on kokenut merkityksellisiksi. Hän on halunnut avata lukijoilleen etenkin Suomen yhteyksiä globaaliin talouteen. Ohjenuorana on ollut, että kaiken, mitä toimittaja kirjoittaa, pitäisi olla jollain tavalla uutta lukijalle. - Se aika on ohi, että toimittaja tulee aamulla duunarina töihin ja alkaa tehdä rutiininomaisia juttuja. Hyvältä toimittajalta vaaditaan koko ajan enemmän, ja toisaalta viestinnän taitoja tarvitaan yhä enemmän myös muilla aloilla kuin journalismissa. "Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin - myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus." - On huolestuttavaa, että kouluissa opetetaan hakemaan tietoa pelkästään Googlesta ja Wikipediasta, vaikka toimittajat tietävät, että niihin ei tietolähteinä voi aina luottaa. Lähdekriittisyyttä pitäisi opettaa laajemmin. Toimittajat käyttävät lähteinään alkuperäisiä asiakirjoja ja haastatteluja. "Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Piilomainonta on torjuttava." JSN vahtii osaltaan myös sitä, ettei journalistiseen sisältöön sekoitu kaupallisia viestejä. Tämä on yksi median uskottavuuden kulmakiviä, mutta kun sisällön tuottamisen tapoja tulee lisää, myös piilomainonnan käsitettä on pohdittava aina uudelleen. - JSN on ohjeistanut, miten sisältömarkkinoinnista pitäisi kertoa. Mainosta sanotaan mainokseksi ja lopetetaan puheet kumppanuuksista. Journalismin ja sisältömarkkinoinnin uusien muotojen erottaminen on kaudellani iso kysymys. Vaikka piilomainonta saa journalistin varpailleen, Grundström kannustaa etsimään uusia tapoja tehdä laadukasta sisältömarkkinointia. Hän luottaa siihen, että toimituksissa osataan erotella kaupallinen sisältö journalistisesta. - Yleisökin on kriittistä. Jos lukijalle valehdellaan, että kyse on journalismista, siitä JSN jo näpäyttääkin. Lainaukset Journalistin ohjeista, joihin suomalainen julkinen ja kaupallinen media on yleisesti sitoutunut. Kuka Elina Grundström Aloitti Julkisen sanan neuvoston ensimmäisenä naispuheenjohtajana vuoden alussa, Risto Uimosen seuraajana. Tullut tunnetuksi Tampereen yliopiston vierailijaprofessorina, pitkän linjan journalistina ja julkisena keskustelijana. Kirjoittanut kolumneja muun muassa Journalistiin, Helsingin Sanomiin ja Suomen Lehdistöön. Toiminut päätoimittajana Vihreässä Langassa ja Viesti-lehdessä. Naimisissa sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Timo Kaartisen kanssa, kaksi aikuista lasta. Julkisen sanan neuvosto Tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta. Neuvosto käsittelee myös toimittajan menettelyä tietojen hankinnassa. JSN ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa, mutta se ottaa kantaa kanteluihin vapauttavin tai langettavin päätöksin. Sanomalehtiviikkoa vietetään kouluissa 1.-5.2.2016 teemalla "Onko tämä totta?". "On huolestuttavaa, että kouluissa opetetaan hakemaan tietoa pelkästään Googlesta ja Wikipediasta." Elina Grundström


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet