Kolumni: Ruotsi kelpaa malliksi ? sehän on rauhan suurvalta

Matti Mörttinen Vieraskolumnistimme, alokas Markus Nieminen kirjoitti jo kahden viikon kokemuksella terävän analyysin varusmiesjohtamisesta (AL 17.1.). Hän mietti, voisiko sitä muokata nykyisestä vaikkapa hiukan ruotsalaisempaan suuntaan. Ei ollut yllätys, että reaktioita tuli. Monelle Ruotsin mainitseminen sotilaallisena mallimaana on kuin huutaisi Heja Sverige Keskustorilla kesken Leijonien MM-juhlien. Ruotsihan on alalla vain sukellusvenejahti- ja hiusverkkovitsien sekä lempeän pilkkaamisen aihe. Eihän naapurimme ole "kokenut kunnon sotaa" sitten hakkapeliittojen päivien. (Ja silloinkin me tappelimme Svea-mamman ja kunkun puolesta.) Entäpä jos katsomme asiaa toisesta kulmasta: Maanpuolustuksen ja asevoimien ylläpitämisen perimmäinen tavoite on rauhan säilyttäminen, missä Ruotsi on onnistunut erinomaisesti. Se vietti koko karmean 1900-luvun pysytellen ulkopuolella kahdesta maailmanpalosta ja kokematta sisällissotaa. Sotimattomuus ei ole estänyt Ruotsia ja ruotsalaisia vaikuttajia olemasta aktiivisia toimijoita kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa. Ruotsi on kriisinhallinnan suurmaa vielä enemmän kuin Suomi. Kriisinhallinta on myös maanpuolustusta. Rakentamalla rauhaa kaukana maailmalla estämme konflikteja valumasta ennen pitkää meitäkin lähelle. Sotimattomuus ei ole sen enempää estänyt Ruotsia olemasta menestyksekäs aseiden ja muun sotamateriaalin kauppaaja maailmanmarkkinoilla. Ruotsalaiset tuotteet ovat menneet hyvin kaupaksi vaikkei niihin ole voinutkaan liittää israelilaisten tapaan "käytännön toimissa testattu" -mainoslauseita. Itsekin paukuttelin aikoinaan Hyrylässä sydämeni kyllyydestä Boforsin 40-millisellä "tönkkö-tönköllä", ja kaikesta epäonnesta ja väheksynnästä huolimatta myös Jas Gripen -hävittäjät ovat vakiinnuttaneet uskottavasti paikkansa oman alansa äärettömän tiukassa kilpailussa. Usein käytetty vasta-argumentti on geopoliittinen: Ruotsi hyötyy asemastaan kartalla, jolla Suomi toimii mukavana puskurina sitä nimeltä mainitsematonta uhkaa vastaan, joka sijaitsee siinä tietyssä nimeltä mainitsemattomassa ilmansuunnassa. Se ei vain ole millään lailla koko totuus. Ruotsin omatkin puolustukselliset saavutukset ovat kiistattomat. Jos ja kun Suomi ryhtyy aina vain tiiviimpään yhteistyöhön länsinaapurin kanssa, niin kyllä sen sopii miettiä samalla sitäkin, olisiko kumppanin johtamisopeissa malliksi ottamista.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet