Viron puolustusministeri: Tosipaikan tullen Suomi taistelee Viron rinnalla

Hannes Hanson mielestä veljesmaat eivät tarvitse välilleen muodollisia avunantolausekkeita. Suomen puolustusministeri pitää Hanson arviota mielenkiintoisena. Lauri Nurmi, Lännen Media Libanon, At Tiri Viron puolustusministeri Hannes Hanso on varma, että Suomi ja suomalaiset taistelevat tosipaikassa Viron vapauden puolesta. - Historiassa olemme seisseet rinnakkain kovina aikoina. Virolaiset ovat taistelleet Suomen puolesta ja suomalaiset taistelleet Viron puolesta. Olen erittäin varma, että jos tilanne vaatii, teemme sen jälleen. Jos Suomi pyytää, Viro tulee Suomen avuksi, ja olen aivan varma, että avun antaminen toimii yhtä hyvin toiseen suuntaan, Hanso painottaa Lännen Medialle. Hanso pitää itsestäänselvyytenä, että Suomi auttaa Viroa sotilaallisesti, jos veljeskansamme joutuu pulaan. Maiden välillä ei Hanson mielestä tarvita muodollisia turvatakuulausekkeita. - Veljesmailla yhteistyö menee paljon lausekkeita pidemmälle, Hanso sanoo. Lännen Media pyysi Hansolta arviota EU:n turvatakuiden merkityksestä Suomen ja Viron välillä, kun tämä vieraili Libanonissa yhdessä Suomen puolustusministerin Jussi Niinistön (ps.) kanssa. Virolaiset saavuttivat itsenäisyyden vuosien 1918-1920 vapaussodassa, johon osallistui kaksi suomalaista vapaaehtoisosastoa: I suomalainen vapaajoukko ja pohjan pojat. Taisteluihin osallistui Virossa 3 700 suomalaista. Jatkosodassa Suomen itsenäisyyttä puolusti yli kolmetuhatta virolaista "soomepoikaa". Suomi osallistuu Viron pääsotaharjoitukseen Suomi ja Viro tiivistävät nyt sotilaallista yhteistyötään: Suomi osallistuu keväällä Viron pääsotaharjoitukseen. Jussi Niinistö kirjoitti historiantutkijana vuonna 2005 teoksen Heimosotien historia 1918-1922. Puolustusministerinä hän otti Libanonissa Hansolta ja Viron armeijan operaatiopäälliköltä Aron Kalmukselta vastaan Suomelle osoitetun kutsun osallistua toukokuussa Viron pääsotaharjoitukseen Kevätmyrskyyn. - Vastasin kutsuun tällä matkalla. Osallistumme Kevätmyrskyyn kymmenellä esikuntaupseerilla. Olemme korottaneet osallistumisemme tasoa. Viron suunnalta ollaan yleisellä tasolla toivottu Suomelta lisää osallistumista Virossa tapahtuviin harjoituksiin, Niinistö kertoo. Viro kuuluu Natoon, joten Kevätmyrskyyn osallistuvat lukuisat Nato-maat - ja Suomi sekä Ruotsi. - Pyysimme suomalaisilta harjoitukseen monikansallisen pataljoonan esikunnan rungon. Pataljoonassa on amerikkalaisia, brittejä, latvialaisia, liettualaisia, ruotsalaisia, hollantilaisia, puolalaisia ja niin edespäin, Kalmus kertoo Lännen Medialle. Suomalaiset upseerit saavat harjoituksessa oppia Viron olosuhteista. Rauhanturvaajina samassa pataljoonassa Suomalaiset ja virolaiset sotilaat kulkevat jo rinnakkain YK:n rauhanturvaoperaatiossa Libanonin ja Israelin rajalla. Suomalais-irlantilaisessa pataljoonassa aloitti marraskuussa 40 virolaista rauhanturvaajaa. - Olen hyvin iloinen, että olemme Libanonissa suomalaisten joukkojen kanssa. Tämä on ensimmäinen laaja yhteisoperaatio Virolle ja Suomelle ja yksi niistä asioista, jotka lähentävät meitä, liittolaisia ja kumppaneita, vaikka Suomi ei ole Naton jäsenmaa, Hanso sanoo. Hanso toivottaa uudetkin yhteisoperaatiot tervetulleiksi. - Jos minulta kysyt, niin mikä ettei. Yhteistyö Suomen kanssa on meille erittäin tärkeätä, hän linjaa. Kollega Niinistö kiittelee virolaisia ja väläyttää myös yhteistyön syventämistä. - Poliittisella tasollakin yhteistyö on ollut erittäin toimivaa, joten voisin hyvin kuvitella, että ainakin kriisinhallinnassa Suomella ja Virolla voi olla jatkossa vastaavanlaista yhteistyötä, Niinistö toteaa. Suomen puolustusministeri pitää mielenkiintoisena Hanson arviota, että Suomi ja Viro auttaisivat toisiaan varmasti pahimmassakin paikassa. Suomi ei ole sitoutunut Baltian puolustamiseen Naton 5. artiklan kautta. - Eri asia on sitten EU:n keskinäisen avunannon velvoite. Nyt katsomme, mitä velvoite käytännössä merkitsee, Niinistö kuvailee Euroopan turvallisuustilannetta eikä sulje pois Viron aseellista auttamista.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet