WWF: Kouluruuassa epäterveellisen paljon lihaa ? "Ei tarjoilla liikaa", sanoo palveluesimies

WWF:n selvityksen mukaan joka toisessa kaupungissa kouluruoka sisältää epäterveellisen paljon lihaa. Ravitsemusasiantuntija pitää punaisen lihan vähentämistä epärealistisena tavoitteena. Tiina Ellilä, Minna Ohtamaa Aamulehti Tamperelaisen Juhannuskylän koulun 620 oppilaasta noin joka kymmenes syö kasvisruokaa. - Moni oppilas siirtyi kasvisruokaan viimesyksyisen makkara aiheuttaa syöpää -kohun jälkeen, kertoo Tampereen Voimia Liikelaitoksen palveluesimies Hanna Loimakoski. Hänen mielestään kouluissa ei tarjoilla liikaa punaista lihaa, sillä moni koululainen ei saa enää kotona lämmintä ateriaa lainkaan. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan maksimikulutus punaista lihaa ja lihavalmisteita saisi olla 500 grammaa kypsää lihaa viikossa. Lihankulutustilastojen perusteella suomalaisten lihan kulutus kuitenkin ylittää suositukset keskimäärin ainakin 30 prosentilla. Epäterveellistä Maailman Luonnonsäätiö WWF haluaa kiinnittää huomiota punaisen lihan käyttöön, koska liikakäyttö on sekä epäterveellistä että ympäristölle haitallista, ja lapsena opitut ruokailutottumukset säilyvät usein aikuisuuteen. WWF:n mukaan punaisen lihan tulisi jäädä kouluviikon aikana alle 120 gramman. Ravitsemustieteen professorin Mikael Fogelholmin mukaan WWF "ei aseta vaatimattomia tavoitteita". - Alle 120 grammaa tarkoittaisi yhtä tai korkeintaan kahta liha-ateriaa viikossa kouluviikon aikana. Realistisempi tavoite olisi 140 grammaa, sillä WWF ei ole huomioinnut sitä, että aamiainen sisältää hyvin vähän lihaa. Lisäksi täytyy muistaa, että WWF on ideologinen järjestö, joka ajaa omia ympäristötavoitteitaan. Fogelholm korostaa, että 500 gramman suositus on annettu ennen kaikkea terveyssuositukseksi, ei ympäristönäkökulmasta. Hänen mukaansa tosin ei olisi ongelma, vaikka lihaa tarjottaisiin vähemmän kuin 120 grammaa tai ollenkaan, sillä ihminen pärjää myös ilman lihaa. - WWF:n tavoite tai lihattomuus kouluissa on kuitenkin epärealistista, koska ihmiset eivät usein pysty nopeisiin muutoksiin - varsinkaan, jos puhutaan niin isoista instituutioista kuin koulu. On myös muistettava, että eri-ikäisten lasten ravinnontarve vaihtelee: 7-vuotias tarvitsee vähemmän ruokaa kuin 15-vuotias. Runsaasti punaista lihaa ja lihavalmisteita sisältävä ruokavalio altistaa esimerkiksi tyypin 2 diabetekselle, paksu- ja peräsuolisyövälle ja sepelvaltimotaudille. Ongelmia aiheuttavat kova rasva, runsas suola sekä savustuksessa syntyvät aineet. 79 senttiä per annos Maanantaina Juhannuskylän koulussa tarjolla oli kalapyöryköitä, perunaa, kermaviilikastiketta ja salaattia. - Tämä on keskimääräistä kalliimpi viikko, koska on makkaraa, kalapyöryköitä ja ohrapuuroa, jonka kanssa tulee vielä kiisseliä ja leipää. Halpa hernekeitto ja lasagnette kompensoivat, listaa Hanna Loimakoski. Ruoat valmistetaan koulun keittiössä, ja raaka-aineet saavat maksaa 79 senttiä per oppilas per annos. Punaista lihaa on tarjolla jauhelihana, makkarana ja nakkina. Kokolihaa on kerran vuodessa: paistia itsenäisyyspäivänä. Perusrunko syntyy näin: kerran viikossa kalaa, kerran kasvisruokaa, kerran kanaa, 1-2 kertaa jauhelihaa ja korkeintaan kerran viikossa makkaraa tai nakkia. Kahdeksasluokkalaisen Eka-Kristian Koiviston lempiruoka on uunimakkara. - Ei niitä ruokavalintoja ehdi kauheasti miettiä, kun on läksytkin tehtävänä, hän linjaa. Tutkimus Tampere on neljänneksi lihaisin Maailman luonnonsäätiö WWF:n laskelman mukaan punaisen lihan määrän tulisi jäädä viisipäiväisen kouluviikon aikana alle 120 gramman. Punaisella lihalla tarkoitetaan naudan, sian ja lampaan lihaa sekä lihavalmisteita, kuten nakkeja, makkaroita ja leikkeleitä. Tampereella oli selvityksen mukaan neljänneksi lihaisin kouluruoka. Kyselytutkimus kattoi kymmenen Suomen suurinta kaupunkia. Oletuksessa käytettiin seuraavaa laskutoimitusta: 500 g punaista lihaa ja lihavalmisteita x 1/3 (koululounaan osuus koko vuorokauden energiatarpeesta) x 5/7 (viisi lounasta seitsemästä)=120 g punaista lihaa ja lihavalmisteita. Punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus per oppilas kouluruokailussa: Oulu 135 g Kuopio 131 g Tampere 127 g Lahti 125 g Vantaa 123 g Turku 111 g Espoo 103 g Helsinki 87 g Kouvola 86 g Jyväskylä 76 g Kouluruoan on tarkoitus kattaa kolmasosa päivittäisestä energiantarpeesta. Mitä punaisen lihan tilalle? Tiina Ellilä Aamulehti Mitä vanhemmat voisivat sitten tarjota lapsilleen joskus nakkien, lihapullien ja kinkkuleipien sijaan? Elintarviketeollisuusliiton johtajalla Marleena Tanhuanpäällä on kolme kouluikäistä lasta. - He syövät välipalakseen hedelmiä, ruisleipää, maitoa, marjarahkaa, raejuustoa, pinaattilettuja ja pannukakkua. Myös kalakeitot, kasvissosekeitot, annospuurot, muusi, munakokkeli, salaatti ja wokkivihannekset ovat oivallisia. Tanhuanpää muistuttaa, että Suomessa kulutetaan luullista lihaa noin 75 kg per henkilö vuodessa, kun Euroopan maiden keskiarvo on 86 kiloa. WWF:n Jussi Nikula korvaisi osan punaisesta lihasta tarjoamalla hedelmiä, vihanneksia, palkokasveja kuten papuja, siemeniä ja pähkinöitä, tofua, tempehiä sekä kasvisvalmisteita, kuten kasvispihvejä. Tempeh eli tempe valmistetaan yleensä soijapavuista. Tempehissä on enemmän vitamiineja ja kuituja kuin myös soijasta valmistetussa tofussa. Myös maku on voimakkaampi kuin tofussa. WWF linjasi selvityksessään, että kouluruoassa kiinnitetään kyllä huomiota suolan määrään sekä rasvan laatuun ja määrään.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet