Naiset kertovat ahdistelusta: "Koko aikuisikäni olen kärsinyt. Virheeni: muodokkuus"

Tiina Leinonen, Aamulehti Emännöin työpaikan tilaisuutta, jonne oli kutsuttu yhteistyökumppaneita. Yksi vieraista kävi kiinni takapuoleeni. Sanoin lääppijälle, että saat korvillesi. Viesti meni perille", kertoo Satu Hiltunen. "Totta kai olen joutunut lääpityksi baareissa. Se on ollut aina puristelua ja taputtelua pepulle. Viime vuosina olen oppinut näyttämään siltä, että ei kannata tulla lähelle", sanoo Riitta Karjalainen. Lääppimiskeskustelua on käyty viikon ajan somessa ja mediassa, mutta ilmiö tulee vastaan ihan oikeassa elämässä. Tarvitsee vain astua Aamulehden toimituksesta ulos Itäisellekadulle. Satu Hiltunen ja Riitta Karjalainen ovat ensimmäisinä vastaan käveleviä naisilta. Yli kymmenen muutakin eri-ikäistä naista pysähtyy oitis kertomaan lääpityksi tulemisesta, vaikka ulkona tuulee ja tuiskuaa. Suurin osa haluaisi mukaan tämän artikkelin yhteiskuvaan, mutta aikataulu ei sovi. Ongelman kimppuun Kylpylän yhteissaunassa n. 50 mies pyysi riisumaan uimapuvun pois, että näkee terhakkaat rinnat. Olin 14-vuotias. #lääppijä #lääppijät, kirjoittaa Mari Määttä Twitterissä. "Enpä tiedä, haluanko kertoa enempää, koska en halua asiattomia yhteydenottoja. Olen kokenut ahdistelua usein ja olen siihen turtunutkin. Ehkä tuo saunatapahtuma jäi mieleeni, koska olin vielä nuori ja epävarma kehostani", hän kertoo myöhemmin. Mari Määttä on yksi sadoista, jotka twiittasivat kokemuksestaan lääppijät-tunnisteella. Kokemuksistaan kertovat naiset ovat huolissaan myös turvapaikanhakijoiden lähentelystä, mutta he haluavat näyttää, että lääppiminen on vielä syvempi ongelma. Miehet ovat lääppineet naisia Suomessa ennekin. Susanne Dahlgrenistä naiset reagoivat oikein. Turvapaikanhakijoiden tekemä lääppiminen nosti ahdistelun puheeksi. Nyt naiset käyttävät hyväksi tilaisuuden tarttua ongelmaan. Olemme oppineet viikon aikana uuden sanan, taharrush gamai. Lähi-idän tutkija Susanne Dahlgren Tampereen yliopistosta kertoo, että se tarkoittaa miesjoukon tekemää seksuaalista ahdistelua, häpäisyä. Ei peliä, kuten se on virheellisesti suomennettu. Dahlgranin mukaan uuden vuoden aattona Kölnissä oli kyse taharrush-ahdistelusta. Tämä on Euroopassa se paljon puhuttu uusi ilmiö, ei seksuaalinen ahdistelu sinänsä. Lääppijä tarraa kadulla "Ruotsinristeilyllä ohikävelevä kouras hameen alta", kirjoittaa Saila Yli-Koivisto Facebookissa. "Joku mies kouraisi minua takapuolesta ohi pyöräillessään. Raivostuin, mutta en saanut sanottua mitään. Hän jatkoi paikalta yhtä yhtä vauhdikkaasti kuin oli lähestynytkin", kertoo Aino Hokkanen. Uimahallien lisäksi baarit ja ruuhkaiset festivaalit ovat paikkoja, joissa naiset sanovat tunteneensa vieraat kädet liian intiimeissä paikoissa. Ahdistelulta ei aina säästy, vaikkei kävisikään bailaamassa. Dahlgren pohtii, ettei Suomen viimeaikaisissa ahdistelu-uutisissa ole välttämättä kyse yhtään järjestäytyneemmästä ahdistelusta kuin edellä mainituissa tilanteissa. Huhut, joiden mukaan Euroopan ahdistelujen takana olisi Isis, ovat Dahlgrenin mukaan roskaa. - Uudenvuoden juhlinta äityi silti Kölnissä kauhistuttavaksi ahdistelukarnevaaliksi. Nyt pitää osoittaa, ettei tällainen käytös sovi. Poliisi pahensi asiaa peittelemällä tapahtunutta. Koska tiedottaminen viivästyi, ehti julkisuuteen levitä käsitys, ettei Saksassa jää kiinni ahdistelusta. - Miehet, myös turvapaikanhakijat, tietävät, ettei ahdistelu ole oikein. Sitä maahanmuuttajat eivät tiedä, miten yhteiskunta reagoi. Siksi lääppimisestä täytyy pitää meteliä. Hameen syytä kaikki #lääppijät Niin monta tarinaa tästä aiheesta ettei haluais edes aloittaa. "No siks aloin kopeloida kun sulla on niin lyhyt hame", laulaja Paula Vesala kirjoittaa Twitterissä. Koko aikuisikäni kärsinyt lääppijöistä. Baareissa, työpaikalla. Virheeni: muodokkuus. Lääppijänä aina suomalainen vieras mies. #lääppijät, twiittaa Anitra Bohman-Penttinen. "Olen ollut asemassa, jossa työnantajani on ollut hallitus. Töissä pomo tuijotti rintojani ja sanoi, että olet ainakin muodollisesti pätevä. Kohtaan lääppimistä niin paljon, että aikaisemmin pukeuduin löysiin vaatteisiin ja muutin meikkaamistani. Olen vaalea ja muodokas, mutta minullakin on aivot ja sielu", Bohman-Penttinen sanoo puhelimessa. Lääppijä sälyttää tekonsa usein naisen syyksi. Todellisuudessa pukeutumisella ei ole mitään tekemistä seksuaalisen ahdistelun kanssa, tietää Dahlgren. Tutkija kertoo esimerkin Egyptistä. Siellä pukeutumissyytökset saivat kyytiä vuonna 2005, kun kadulla kirkkaassa päivänvalossa joukkoahdistelun kohteeksi joutuneet naiset olivat hyvin peittävästi pukeutuneita ja hunnutettuja. Kukaan ei voinut syyttää heitä. - Lääppijä loukkaa toista rajusti. Ennen raiskauksiakin pyrittiin ymmärtämään. Miksi olit liikkeellä siihen aikaan? Olitko väärin pukeutunut? Dahlgren vertaa. Ajatus kuitenkin istuu syvällä. Jopa osa naisista päättelee, että he ovat säästyneet lääppimiseltä, koska "ulkonäkö suojaa". - Ahdistelu pitää nähdä rikoksena uhrin ja yhteiskunnan näkökulmasta, eikä ymmärtää tekijää, Dahlgren sanoo. Monen muun naisen tavoin Anitra Bohman-Penttiselle ei tullut mieleen, että ahdistelusta voisi ilmoittaa poliisille. - Varsinkin työpaikoilla ahdistelusta olisi ehdottomasti pitänyt ilmoittaa, hän miettii nyt. Hämmennys ja raivo "Yläasteikäisenä poika tarrasi minua ruokajonossa takaapäin rinnoista. Muistan sen yhä, koska poika ei ollut yhtään hämillään. Olen miettinyt tapausta vielä aikuisenakin. Ihan kuin pojalla olisi ollut oikeus tehdä niin. Minusta se tuntui inhottavalta, koska en voinut muuta kuin seistä paikoillani. En pysynyt tekemään mitään", Mari Lassila kertoo. "Lomamatkalla Italiassa väkijoukossa joku tarrasi takaapäin kiinni. Olin mieheni ja lapseni seurassa. Hiljaisena suomalaisena en osannut nostaa meteliä, mutta löin ahdistelijaa kyynärpäilläni", Leena Pashur sanoo. "En mielelläni liiku iltaisin Tesomalla, vaikka asun siellä. Tuntuu, että sillä voi olla jotain raiskausporukoita tai muuta. Kun kuljemme kavereiden kanssa Keskustorilla, meille huudellaan. Välillä se tuntuu ahdistavalta, mutta kavereiden kanssa näyttämme, ettemme välitä", Berfin Üstün kertoo. Hämmennys, hätäännys, häpeä ja raivo ovat sanoja, joilla naiset eniten kuvailevat tuntemuksiaan, kun joku on käynyt käsiksi. Lääppijä vie oikeuden olla paikalla. - Lääppiminen on vallankäyttöä, koska ahdistelija tekee ylimielisen päätöksen, että voi koskea toista, sanoo erityistason seksuaaliterapeutti Kirsi Porras Väestöliitosta. Naisrauha julistettiin Ruotsi-Suomessa jo 1200-luvulla. Nykyään naisella on oikeus olla rauhassa vaikka sitten humalassa baarissa. Leena Pashur muistelee nuoruuttaan päätään pudistellen. Hänen mielestä naisen on huolehdittava omasta turvallisuudestaan. - Nuorempana olin sinisilmäinen. Englannissa asuessani altistin itseni tilanteisiin, joissa olisi voinut käydä huonosti, Leena Pashur pohtii. Liikkuipa missä tahansa, luvaton kosketus tulee aina toiselle yllätyksenä, mikä lisää hämmennystä ja aiheuttaa pelkoa. Kosto on moninainen Järjestin päivälliset. Tuttavan aviomies puristi persettäni, kun vaimo ei nähnyt. Sen jälkeen heitä ei koskaan kutsuttu kotiini. #lääppijä, twiittaa toimittaja Tiina-Rakel Liekki. "Takavuosina kaveri kävi takamukseen kiinni. Suutuin ihan hirveästi ja kirosin hänelle. Lopulta hän pyysi anteeksi", kertoo kadulla haastateltu Katja Kojola. Mitä muut ovat keksineet? Työpaikan juhlissa Satu Hiltunen uhkasi täräyttää lääppijää ympäri korvia. Baarissa lääppijä saa nopeasti kaljaa päin pläsiä. Kun lääppijä iskee ruuhkassa, ei häntä ehdi aina havaita eikä siten edes mulkaista pahasti. Naisia harmittaa, jos lääppijä selviää kostotta. Provosointia? "Myös vanhempien kanssa pitää keskustella, koska veikkaan että osa näistä alaikäisistäkin naisista on tässä toiminnassa provosoimassakin", sanoi Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio MTV:lle. Tästä Susanne Dahlgren on huolissaan. Jos tytöt ovat provosoineet, se kertoo suuresta naiiviudesta. Mitä seuraa, kun provosoi ihmistä, jonka reaktiota ei voi tietää. Kirsi Porras on samoilla linjoilla. - Meillä kaikilla on omat rajamme, mutta esimerkiksi tosi-tv-ohjelmissa luodaan kuvaa rajattomuudesta. Se osaltaan sumentaa käsitystä siitä, mihin kannattaa ryhtyä. Kadulla ja somessa kysellessä selviää, että naiset ovat tyytyväisiä siihen, että lääppimisestä puhutaan nyt eri kanavissa. - Nyt jokaisella on tilaisuus pohtia kunnioitustaan toisia ihmisiä kohtaan, tiivistää myös Porras. EDIT pe kello 23.30 korjattu Egyptin tapahtuman vuosiluku 2005:ksi 2010:n sijaan.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet