Uusi EU-puheenjohtajamaa Hollanti joutuu ratkomaan unionin kohtalonkysymyksiä

STT Hollannilla on edessään silmiinpistävän vaikea puolivuotinen Euroopan unionin ohjaksissa. EU:n puheenjohtajana vuodenvaihteessa aloittanut maa joutuu painimaan koko unionin olemassaoloon liittyvien kysymysten parissa. Pakolaiskriisi on ajanut Schengen-alueen romahduksen partaalle ja repinyt EU-maiden välille syviä railoja. Lisähaasteita luo EU-eroa puntaroiva Britannia, joka yrittää muotoilla jäsenyysehtojaan uusiksi. EU:n kyky luoda yhteisiä ratkaisuja on kovalla koetuksella. Itä-Euroopan maat ovat nousseet yhä kovaäänisemmin vastustamaan EU-tason päätöksiä kuten turvapaikanhakijoiden siirtoja, jotka runtattiin läpi riitaisassa äänestyksessä. Slovakia ja Unkari ovat vieneet asian oikeuteen. -Päätavoite on aina saada kaikki mukaan, mutta meidän on etsittävä aktiivisesti ratkaisuja eri kokoonpanoilla myös silloin, kun kaikki eivät halua olla mukana, sanoo Hollantia edustava EU-lähde. Hollannin hallitus on pyöritellyt ajatusta niin sanotusta mini-Schengenistä, jonka Benelux-maat, Saksa ja Itävalta voisivat muodostaa rajatarkastusten avulla nykyisen Schengen-alueen sisään. - Se ei ole virallisesti työpöydällä, mutta ajatusta on puntaroitu työryhmissä muiden ideoiden joukossa, hollantilaislähde sanoo. Hollanti yrittää Suomen tavoin herätellä muita jäsenmaita huomaamaan, että pakolaiskriisin hoito on jäänyt harvojen harteille. Hollanti kuuluu Saksan, Ruotsin ja Suomen ohella maihin, joihin on tullut asukaslukuun nähden eniten turvapaikanhakijoita. Tulenarka rajavartiosto Ehkä keskeisin eteenpäin vietävä asia alkuvuoden aikana on esitys EU:n yhteisestä raja- ja rannikkovartiostosta. EU-maat ovat luvanneet muodostaa kantansa asiaan Hollannin kaudella. - Kompromissin saavuttaminen (tavoiteaikana) on äärimmäisen vaikeaa, sanoo EU:n maahanmuuttopolitiikan tutkimusjohtaja Yves Pascouau EPC-ajatuspajasta Brysselistä. Yhteisellä rajavartiostolla pyritään tehostamaan ulkorajojen valvontaa, mitä on pidetty avaintekijänä Schengenin tulevaisuuden turvaamiseksi. Esitys on tulenarka, sillä yhteisen rajavalvonnan on katsottu murentavan kansallista itsemääräämisoikeutta. Pascouaun mielestä Schengenin pelastamiseksi olennaisempaa olisi huolehtia siitä, että monien maiden aloittamat sisärajatarkastukset tehdään yhteisten sääntöjen mukaan. Sisärajatarkastusten maksimiaika on puoli vuotta. EU:ssa valmistellaan muutosta, jolla kestoa voisi venyttää kahteen vuoteen. Suoraviivainen konkari EU:n perustajajäseniin kuuluvalla Hollannilla on hyvät edellytykset tarttua EU:n ruoriin: kyseessä on jo maan kahdestoista puheenjohtajuus. Hollannilla on kokoaan suurempi painoarvo EU-pöydissä, sillä maa on saanut paljon korkean tason EU-tehtäviä. Hollannin valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem toimii euromaita edustavan ryhmän puheenjohtajana. Maan EU-komissaari Frans Timmermans on komission vaikutusvaltaisimpia jäseniä. Hollannin EU-politiikan yleislinja noudattelee euroskeptikoille tuttuja äänenpainoja: EU-sääntelyä on purettava ja kansallista päätösvaltaa lisättävä. Hollannissa on vahvaa euroskeptisyyttä, ja populistijohtaja Geert Wildersin PVV-puolue on kannatuskyselyjen kärjessä. - Me olemme käytännönläheinen maa. Pidämme prosesseista, jotka ovat suoraviivaisia ja tehokkaita. Toisaalta meidän täytyy selittää kansalaisille, miksi EU:lla on lisäarvoa, hollantilaisvirkamies sanoo.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet