Eskon märkä kirsu herätti perheenäidin yöllä Mäntässä: "Tyttö seisoi pihalla ilman kenkiä"

Saara Tunturi/Aamulehti Mänttäläinen Taina Peltonen heräsi marraskuun puolessa välissä keskellä yötä. Kello oli ehkä kaksi tai jo kolme. Perheen 2,5-vuotias rhodesiankoira Esko oli häirinnyt yöunta. Perheenäiti oli nukahtanut sohvalle. Esko kyhnytti kylmällä ja märällä kirsullaan emäntäänsä kasvoihin. Sitten se lähti. - Olin aivan unenpöpperössä. Ihmettelin, että mitä Esko ramppaa. Olin oikeastaan hiukan ärsyyntynyt, että mitä se nyt tökkii keskellä yötä. Lopulta tajusin, että se juoksee pois luotani - ja palaa taas takaisin. Minusta alkoi tuntua, että ihan kuin se olisi juossut ulos. Sillä oli kova vauhti. Kun havahduin lopulta, tajusin, että olohuoneessa alkoi olla viileäkin, Peltonen kertaa yön tapahtumia. Lämpöasteet olivat tuona yönä nollantuntumassa. Peltonen käveli ovelle. Ulko-ovi oli kuin olikin auki. Ensin Peltonen ajatteli, että Esko oli saanut oven jotenkin itse auki. - Se on kovin kiltti eikä karkaile eikä mitään sellaista. Siinä vaan kävi monta asiaa mielessä, että olisiko se avannut oven itse. Peltonen alkoi vetää ovea jo kiinni ja kutsui Eskoa. Hän kuitenkin pysähtyi, sillä ulkona seisoi hahmo, lähellä pyykkitelinettä ja pienet jalat suunnattuna kohti tietä. Esko pyöri lapsen ympärillä. Peltonen tajusi samoilla sekunneilla kun ryntäsi hakemaan kaksostyttäristään toista pois ulkoa, että Esko oli yrittänyt kääntää tyttöä. - Tyttö seisoi pihalla ilman kenkiä. Hän oli aivan unessa. Hän oli kävellyt unissaan. Kaappasin tytön syliini ja juoksin sisälle, Peltonen kertoo viisivuotiaasta tyttärestään. Peltosen tytär ei muista itse tapahtuneesta mitään. Äiti kyllä muistaa. - Tajusin vasta seuraavana päivänä, että mitä oli tapahtunut tai mitä olisi voinut tapahtua. Ei hän ehtinyt olla ulkona kauaa, sillä hän ei ollut sillä tavalla kylmissään, vaikka jalat olivatkin hieman märät. Tämä tyttäristä ei ole niin viluinen kuin siskonsa, Peltonen kertoo. Äiti kantoi kainalossaan tyttären sänkyyn ja peitteli. Esko seurasi vierestä. Kun valot sammuivat, Esko hiippaili huoneeseen ja meni nukkumaan ulkona hetki sitten seikkailleen tyttären viereen. Se ei saa oikeastaan mennä sänkyyn. Mutta tänä yönä se sai.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet