Suomalaiset tekivät läpimurron: Näitä vakavia tauteja voi ennustaa verikokeesta

Marjaana Karhunkorpi Aamulehti Suomalaiset kuolemanriskitutkijat ovat tehneet uuden, kansainvälistä huomiota herättäneen löydön. Se liittyy elimistön biomarkkeriin, merkkiaineeseen, jonka avulla voidaan ennustaa tulevaa, vakavaa tulehdussairautta. Tutkijat havaitsivat, että aineenvaihduntaan liittyvän merkkiaineen GlycA korkeat tasot veressä ovat yhteydessä vakavan, sairaalahoitoa vaativan tulehdustaudin riskiin. Näitä tauteja ovat esimerkiksi verenmyrkytys, keuhkokuume ja potilaan huonoon kuntoon vievä influenssa. Tutkimustulokset julkaistiin tänään torstaina merkittävässä kansainvälisessä: Cell Systems -tiedelehdessä.Tutkijat havaitsivat vanhojen verinäytteiden avulla, että veren korkea GlycA-arvo tarkoittaa kohonnutta riskiä sairastua tai kuolla tietyistä syistä seuraavan 14 vuoden sisällä. - Meidät yllätti havainto, että merkkiaineen korkeat tasot ovat yhteydessä kohonneeseen vakavien infektiotautien riskiin nimenomaan perusterveessä väestössä, kertoo tutkimusryhmän toinen johtaja, perinnöllisyystieteen dosentti Johannes Kettunen. Voivatko siis kenen tahansa Glyc-A-arvot olla koholla ja ennustaa vakavaa tautia ilman, että itse huomaa mitään? - Kyllä. Kenellä tahansa voi olla korkeat arvot. Perusterveellä henkilöllä riskin nousu on kuitenkin niin pieni, että se ei anna syytä huolestua. Kettunen toimii Oulun yliopiston laskennallisen lääketieteen tutkimuskokonaisuudessa genetiikan alueen johtajana. Perusterveellä väestöllä tarkoitetaan tässä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen FINRISKI-tutkimukseen vuonna 1997 vapaaehtoisesti näytteen antaneita henkilöitä. Tutkimus selvittää työikäisen väestön terveydentilaa. Uudet löydökset alleviivaavat kroonisen tulehduksen merkitystä kansanterveyden näkökulmasta. Se on tulevaisuuden kannalta merkittävä tieto. Kettunen arvioi, että käytännön lääkärintyö voi hyötyä tuloksista jo tämän vuosikymmenen aikana. Merkkiaineen avulla voidaan mahdollisesti parantaa sydäntautikuolleisuuden riskiarviointia. - Asian varmistaminen on jo työn alla. Vaikuttaa lupaavalta. Entä muut riskiryhmät? Voivatko myös muut kuin sydänsairaat saada apua uusista tiedoista? - Tällä hetkellä jatkotutkimus keskittyy vain sydänpotilaisiin, Kettunen vastaa. Nyt löydetty merkkiaine vaikuttaa olevan erityisen hyvä kuvaamaan kroonista tulehdusta verrattuna niihin tulehdusmittareihin, joita nykyään käytetään. Kettunen viittaa tuttuun CRP-verikokeeseen, joka soveltuu akuuttien infektioiden selvittelyyn. CRP nousee herkästi bakteerien aiheuttamissa infektioissa, mutta virusten aiheuttamissa vain vähän. Merkitseekö uusi löydös sitä, että jonain päivänä kohonnut kuolemanriski voidaan selvittää kenestä tahansa hyvissä ajoin verikokeella, joka on luotettava, helppo ja halpa? - Ensin pitää selvittää, millä keinoin tulehdukseen päästään vaikuttamaan, Kettunen sanoo. - Tuskin tämäntyyppinen testaus perusterveessä väestössä on eettisesti suositeltavaa. Siksi jatkotutkimuksissa keskitytään riskiryhmiin. Kettusen mielestä uudet tulokset vievät joka tapauksessa lääketiedettä eteenpäin, koska nyt päästiin askel lähemmäksi mahdollista sairauksille altistavaa mekanismia. Torstaina julkistettujen tulosten taustalla on suomalaisten ja virolaisten tutkijoiden tieteellinen läpimurto vuodelta 2014. Jo silloin avautui uusia näköaloja sairauksien ja kuoleman mekanismeihin. Läpimurtoa seurasivat Kettusen ja yhdysvaltalaisen Michael Inouyen yhteisjohdolla tehdyt jatkotutkimukset. Niissä selvitettiin nimenomaan vahvimman kuolemaa ennustaneen merkkiaineen, glykoproteiinien asetylaation (GlycA), taustaa. - Havaitsimme, että tuohon kuoleman biomarkkeriin oli yhteydessä joukko niitä geenejä, jotka ovat vastuussa kehon puolustautumisessa bakteereja ja viruksia vastaan. Oleellista uusissa tuloksissa on se, että ryhmä onnistui yhdistämään veressä esiintyvän tietyn solutyypin sekä solutyypin tuottamat proteiinit krooniseen tulehdukseen. - Juuri proteiinit osallistuvat kehon puolustautumiseen viruksia ja bakteereja vastaan, ja tästä saimme idean tutkia merkkiaineen ennustearvoa vakaviin tulehdussairauksiin, Kettunen selvittää tutkimuksen lähtökohtaa. Tutkimusryhmä pureutui tulehdusta ennustavan merkkiaineen taustan lisäksi siihen, minkälaiset kehon prosessit ovat liitännäisiä kuolemanriskiin. - Työmme on maailmanlaajuisesti ensimmäisiä, jossa uutta tietoa näistä prosesseista saatiin siten, että yhdisteltiin tietolähteitä niin kattavasti kuin me nyt teimme, Kettunen sanoo. Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa on kyseessä niin sanottu systeemilääketieteen työ. Siinä on yhdistelty erilaisia tietolähteitä, esimerkiksi geenien ilmentyminen, tulehdusmerkkiaineet ja sähköiset potilastietojärjestelmät. Merkkiaineen taustalla olevaa biologiaa selvitettäessä tutkijoiden käytössä oli noin 2 000 vapaaehtoisen suomalaisen näytteitä. Heidän keski-ikänsä oli 42 vuotta. Sairaalahoitoa vaativien infektioiden tutkimuksessa näytteitä oli noin 7 600 vapaaehtoiselta suomalaiselta, joiden keski-ikä oli 48 vuotta. Finriski-näytteiden lisäksi käytössä oli näytteitä Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimuksesta. Laskennallisen lääketieteen tutkimusryhmä on saanut merkittävää tukea Oulun yliopiston tutkimuksen strategiarahoista, Suomen Akatemialta ja monista suomalaisista säätiöistä, muun muassa kolmevuotisen tutkimusapurahan Sigrid Juseliuksen säätiöltä. Työ kuolemanriskin kanssa jatkuu. Nyt tehdyt löydökset avaavat uusia tutkimussuuntia esimerkiksi yhdistettyjen proteiinien ja solutyypin osallisuudesta tulehduksen synnyssä. Kettusen ryhmässä on kaksi väitöskirjatyöntekijää, ja hän on parhaillaan rekrytoimassa kolmatta liittyen vuonna 2016 alkavaan Biocenter Oulun tutkimusprojektiin.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet