Näistä arkisista asioista voi tulla luksusta vuonna 2045: Tuleeko ikävä suklaata?

Annika Martikainen Monista meille arkipäiväisistä asioista ja tavaroista voi 30 vuoden päästä tulla harvojen herkkua Suomessa, kun maapallo ei kestä kiihtyvää kulutusta. Tänään vietetään ylikulutuspäivää, jolloin ihmisen ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kantokyvyn. Nyt olemme käyttäneet maapallon uusiutuvat varat tältä vuodelta. Lopun vuodesta elämme velaksi. Ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta, kun maapallon väestön kulutus on kasvanut. Esimerkiksi vuonna 2000 uusiutuvat luonnonvarat loppuivat lokakuun 4. päivä. Liikakulutus ja kasvava väestö voi johtaa siihen, että seuraavista meille tutuista asioista tulee harvinaisuuksia. Kaksi liha-ateriaa päivässä Liha tuskin katoaa täysin 30 vuodessa, mutta sen hinta voi nousta rajusti. Syynä on laidunnukseen ja rehun viljelyyn soveltuvan maapinta-alan pieneneminen ilmastonmuutoksen ja liiallisen viljelyn takia. Lisäksi Aasian nousevan keskiluokan lisääntynyt lihan kulutus tuo painetta lihantuotantoon. WWF:n mukaan maatalousmaasta noin 70 prosenttia käytetään nyt eläinperäisen ruuan tuotantoon. Vuonna 2045 osa punaisesta lihasta lautasellamme on todennäköisesti korvautunut kasvisproteiinilla ja kalalla. Oma auto Luonnonvarojen niukkuus voi pakottaa meidät entistä enemmän yhteisomistukseen ja jakamistalouteen, jolloin esimerkiksi useampi perhe omistaa yhdessä auton. Kaikilla ei ole omaa ruohonleikkuria tai porakonetta, vaan ne omistetaan yhdessä tai ostetaan palveluina muualta. Yhä useampi auto ja moottoripyörä on sähkökäyttöinen fossiilisten polttoaineiden huvetessa. Öljylämmitys Fossiilisista polttoaineista tulee ylellisyyttä - tai esimerkkejä pysähtyneisyydestä: Öljy- ja kivihiilipohjaiset polttoaineet matkustamisessa, lämmityksessä ja esimerkiksi muovin valmistuksessa. Energiateollisuuden mukaan tällä hetkellä Suomessa noin neljännes kaukolämmöstä tuotetaan kivihiilellä. Matkustaminen Halvat lennot pitkäksi viikonlopuksi Pariisiin on tulevaisuudessa haave vain. Kun fossiiliset polttoaineet käyvät vähiin, tulee myös matkustamisesta kallista. Virtuaaliyhteyksien kehittyessä työmatkat vähenevät. Vuonna 2045 huvimatkustaminen voi edelleen olla mahdollista esimerkiksi purjelaivoilla. Myös uusiutuvilla energiamuodoilla, kuten aurinkoenergialla tai biopolttoaineilla, kulkevat lentokoneet ja junat voivat olla mahdollisia, mutta se on todennäköisesti vain harvojen luksusta. Ranta-asuminen Kalliit rantatalot voivat menettävät arvonsa, kun merenpinta nousee ja tulvat täyttävät kellarit. Hiilidioksidipäästöistä johtuva ilmaston lämpeneminen sulattaa arktista jääpeitettä, nostaa merenpintaa ja tekee laajat maa-alueet asuinkelvottomiksi. Suklaa Suklaalle voi käydä niin kuin punaiselle lihalle: siitä tulee harvojen herkkuja. Suklaa maistuu esimerkiksi Aasian kasvavalle keskiluokalle. Jos hiilidioksidipäästöjä ei saada kuriin, lämpötilaa nousee ja aiheuttaa kuivuutta. Ne osaltaan vaikeuttavat esimerkiksi kaakaon viljelyä. Myös riisistä voi tulla luksustuote Suomessa, sillä sen kasvattaminen vaatii paljon vettä ja riisin tuotantoalueella väestönkasvu on voimakasta. Puuvilla Puuvillaisen t-paidan valmistus vie 220 litraa vettä, joista suurin osa menee viljelyyn. Vesivarojen huvetessa puuvillan saattaa tulevaisuudessa korvata muut kuidut, kuten puupohjaiset materiaalit. Saimaannorppa Jos Suomessa on monta lauhaa talvea peräkkäin, saimaannorpat saattavat kuolla sukupuuttoon. Norpat synnyttävät poikasensa lumesta rakennettuun pesään. Esimerkiksi viime vuonna norpat pääsivät pesimään vapaaehtoisten tekemien lumikasojen ansiosta. Saimaannorppia arvioidaan tällä hetkellä olevan noin 320. Hiihtoretket ja pilkkikisat Ilmaston lämpeneminen voi viedä meiltä lumiset talvet ja niiden tuomat ilot. Ilmaston lämpenemisen arvioidaan vaikuttavan Suomessa enemmän talviin kuin kesiin. Paukkupakkaset vähenevät ja lumen sijasta taivaalta sataa vettä. Jäte Erään vision mukaan jätettä ei enää ole, sillä kaikki hyödynnetään uudestaan. Kiertotaloudessa tuotteilla on useita käyttäjiä: Kännykkä palaa ensimmäisen ostajan jälkeen valmistajalle, joka korjaa, päivittää ja myy sen uudestaan. Lopulta osat kierrätetään muihin käyttötarkoituksiin. Biojätteestä ja yhteiskuntajätteestä tuotetaan metaania energiatarpeisiin ja lannoitetta pelloille. Kiertotaloudessa voi tulevaisuudessa olla kyse resurssien niukkuuden sanelemasta pakosta eikä niinkään jalosta kierrätysinnosta. Juttua varten on haastateltu WWF:n ohjelmapäällikköä Jussi Nikulaa ja ympäristöneuvos emeritus Sauli Rouhista.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet