Tampere: Terveysasemien jonoissa hurjia eroja

Lielahden terveysasemalla on Tampereen lyhyimmät jonot ja tyytyväisimmät asiakkaat. Se on kokeneiden työntekijöiden ansiota. Ylöjärvellä ajan saa jopa kolmessa päivässä. Siellä vannotaan hyvän työilmapiirin nimiin. Tampereen keskiarvojono on 28 päivää, kun kansan mielestä aika on saatava noin viikossa. Päästäänkö siihen ikinä? Tatu Airo, Aamulehti Uuden rakennuksen imelä tuoksu leijuu yhä Lielahden terveysasemalla Länsi-Tampereella, vaikka muutosta Lielahtikeskukseen on pian vuosi. Terveysasema on löytänyt paikkansa kahviloiden, kauppojen ja kirjaston lomasta. Sillä on Tampereen lyhyimmät jonot ja tyytyväisimmät asiakkaat. Maaliskuussa kiireettömän lääkäriajan sai keskimäärin reilussa kahdessa viikossa. Viime vuonna toteutetussa terveysasemien asiakastyytyväisyyskyselyssä Lielahti sai eniten hymynaamoja. Mikä on uuden terveysaseman salaisuus? Vastaava lääkäri Samuli Myllymäki ja hoitaja Kristiina Niemistö arvelevat, että menestys perustuu henkilökunnan pysyvyyteen ja kokemukseen. Pitkäaikaisten työntekijöiden ei tarvitse selvittää omien potilaidensa taustoja joka kerta erikseen. Kun tuntee potilaan, on mahdollista esimerkiksi korvata vastaanottokäyntejä puhelinkeskusteluilla. Lielahdessa kuusi kokenutta lääkäriä ja kuusi kokenutta hoitajaa työskentelevät työpareina vierekkäisissä huoneissa. Hoitajat pystyvät tekemään paljon tehtäviä, joita lääkärit ovat ennen tehneet. - Jos minulla käy potilas silmätulehduksen takia, minun ei tarvitse kuin laittaa Samulille viesti, että tarvittaisiin antibioottikuuri, Niemistö kuvaa. Vielä paremmin asiat ovat naapurissa Ylöjärvellä. Sen pääterveysasemalle pääsee jopa kolmessa päivässä. Maaliskuun tilaston mukaan odotusaika oli pisimmilläänkin 11 arkipäivää. Lielahden vastaava haitari on 8-25 päivää. Resepti on sama, mutta johtava ylilääkäri Juuso Rajala nostaa esiin vielä pari tärkeää asiaa: korkea työmoraali ja hyvä työilmapiiri. Ne vähentävät lääkärien vaihtuvuutta, mikä on terveyskeskusten isoimpia ongelmia. Ylöjärven lääkärit ovat sitoutuneita työhönsä. He tuntevat potilaansa, kuten on asianlaita Lielahdessakin. Tampereen tavoite on, että kiireettömälle lääkärikäynnille pääsee kahdessa viikossa. Keskimääräinen jonotusaika oli maaliskuussa peräti 28 vuorokautta. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tilaajayksikön suunnittelupäällikkö Mika Vuori myöntää, että jonot ovat liian pitkiä. Jonot ovat erittäin pitkiä myös kansalaisten odotuksiin nähden. Lääkäriliiton marraskuussa teettämän kyselytutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että terveyskeskukseen pitäisi päästä seitsemässä päivässä. 27 prosentilla oli ollut vaikeuksia päästä lääkärin vastaanotolle jonojen takia. Koko maassa vain reilu 40 prosenttia kiireettömistä lääkärikäynneistä toteutui viikon kuluessa yhteydenotosta. 15 prosentissa käynneistä odotusaika oli yli kuukauden. Näin tutki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos lokakuussa. Tampereen terveysasemien välillä on hurjia eroja. Lielahden lisäksi Kehräsaaren Omapihlajaan pääsee reilussa kahdessa viikossa Tampereella. Kaukajärven ja Kämmenniemen terveysasemien kiireettömän lääkärihoidon jonot ovat jo reilusti yli kuukauden pituisia. Lyhyet jonot vaikuttavat lisäävän asiakastyytyväisyyttä. Asiakastyytyväisyyskyselyssä eniten iloisia hymynaamoja annettiin Lielahden jälkeen juuri Kehräsaaren Omapihlajalle. Tyytymättömimmät asiakkaat olivat Kaukajärvellä. Mika Vuori kertoo, että palautetta tulee paljon alueilta, joilla kiireettömän hoidon jonot ovat pitkiä. - Jonot vaikuttavat puskaradion kautta kuntalaisten mielikuvaan terveysasemasta. Vuoren mukaan alueilla on hyvin erilaisia palvelutarpeita. - Toiset alueet ovat kuormittavampia kuin toiset. Se tarkoittaa, että yksillä alueilla asuu sairaampia ihmisiä kuin toisilla. Samaa selitystä voi tarjota Ylöjärven lyhyeen jonoon. Tampereen naapurikunnilla on paljon niin sanotusti helppoja potilaita, eli työikäisiä ja lapsiperheitä. Silti esimerkiksi Pirkkalassa jono oli viime vuoden lopulla 3-5 viikkoa. Terveysaseman maineella on merkitystä. Vuodesta 2011 lähtien kuntalainen on saanut vaihtaa kirjallisella ilmoituksella terveysasemaa kunnan sisällä. Viime vuodesta lähtien terveysaseman on saanut valita yli kuntarajojen. Suositut asemat vetävät asiakkaita puoleensa. Esimerkiksi Pihlajalinnalle ulkoistettu Kehräsaaren terveysasema sai pelkästään viime vuonna 647 uutta potilasta, jotka hylkäsivät vanhan terveyskeskuksensa. Lielahti sai sekin 129 uutta potilasta. Vuosina 2011-2013 Omapihlaja sai yhteensä yli 2300 uutta potilasta. Vuoren mukaan terveysasemien vaihtoon vaikuttavat aseman sijainti, jonotusajat ja palvelutaso. Eniten potilaitaan on menettänyt Hatanpää. Pois vaihtaneita on vuodesta 2011 alkaen yhteensä jo noin 500. Vuoren mukaan asemaa vaihtavat useammin ne, jotka käyttävät palveluja keskimääräistä enemmän. Tampere saa tänä vuonna kaksi uutta lääkärinvakanssia, kuusi sairaanhoitajaa ja yhden diabeteshoitajan. Henkilöstöä ei kuitenkaan voida lisätä määräämättömästi. Tarve terveyspalveluihin kasvaa väestö ikääntyessä, mutta rahoitus on tiukassa. Mitä perusterveydenhuollossa pitäisi priorisoida? - Painopiste on paljon palveluja käyttävissä pitkäaikaissairaissa ja tukipalveluja tarvitsevissa. Kaikkein tärkeintä on tietysti hoitaa henkeä ja terveyttä uhkaavat sairaudet, Vuori sanoo. Hän harkitsisi, voitaisiinko perusterveydenhuollossa luopua esimerkiksi erilaisten todistusten kirjoittamisesta ja matkoja varten otettavien rokotusten antamisesta. Perusterveydenhuolto keskittyy tulevaisuudessa monipalvelukeskuksiin, joissa on tarjolla monen alan osaamista kuntalaisille. - Yksittäisistä pienistä terveysasemista voitaisiin luopua sillä ajatuksella, että muutaman kilometrin päässä on entistä paremmat palvelut. Tällä hetkellä terveysasemia on turhan tiheästi. Onko kansan toive viikon lääkärijonoista edes realistinen? - Se on hyvä periaate, jonka ymmärrän. Tällä hetkellä se ei ole realistinen. Se edellyttäisi lisäresurssia, joka pitäisi ottaa pois jostain muusta.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet