Janita Tiaista ei hyväksytä ammattikorkeaan, vaikka hän sai kokeissa huippupisteet

Sari Sainio Enemmän kuin mitään muuta tamperelainen Janita Tiainen, 21, haluaa sairaanhoitajaksi. Tampereen ammattikorkeakoulun (Tamk) pääsykokeen soveltuvuustesteissä hänet kuitenkin hylättiin sillä perusteella, että hän on kuuro. Tiainen hämmästyi. Hän ei ole koskaan ajatellut, että kuurous olisi este. Kaikki hänen perheessään ovat kuuroja. Äiti työskentelee erityislastentarhanopettajana, ja hänellä on aiemmin ollut oma kahvila. Isä on lvi-asentaja. Pikkusisko kirjoittaa ylioppilaaksi keväällä. - Olen tehnyt valtavasti asioita. Kirjoitin ylioppilaaksi tavallisessa iltalukiossa ja olin samaan aikaan töissä tallilla. Olen matkustellut ulkomailla ja ratsastanut kilpaa, Tiainen sanoo. Siksi hän järkyttyi, kun valintakokeiden testit tehnyt psykologiyritys Päämäärä ja Tampereen ammattikorkeakoulu päätyivät hylkäämään hänet kokeen jälkeen. Hän sai erinomaiset pisteet kahdelta osa-alueelta kolmesta. Myös hänen motivaationsa on tavanomaista vahvemmin jäsentynyt. Hän on siis miettinyt riittävästi kiinnostustaan ja vahvuuksiaan alalle. Hän haluaa sairaanhoitajaksi, koska haluaa auttaa ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. - Tiedän, että olisin hyvä opiskelija ja hyvä tällä alalla. Hylkäyspäätös olisi ollut helppo hyväksyä, jos olisin ollut huono. Sitten olisin opiskellut lisää. Sain kuitenkin huippupisteet! Hylkäyksen syynä oli motivaatio-osuuden sisältämä realistisuuden arviointi. Tiaisella on motivaatiota, mutta valitsijoiden mielestä hän ei kykenisi suoriutumaan harjoittelusta. Perusteluiden mukaan myös potilasturvallisuus voisi vaarantua. Lisäksi puututtiin siihen, että Tiaisen olisi pitänyt toimittaa kuuroudestaan lääkärintodistus koululle. Päätös tehtiin sen jälkeen, kun psykologiyritys oli keskustellut asiasta ammattikorkeakoulun henkilökunnan kanssa. Selvyyden vuoksi: Jos Tiainen olisi kuuleva, hän olisi saanut opiskelupaikan kirkkaasti. Mitä tulee lääkärintodistukseen, se oli Tiaisella valintakokeessa mukana, mutta sitä kukaan ei tullut kysyneeksi. Pettymystä seurasi suuttumus. Tiainen päätti, ettei anna periksi. Vaikka aina ei jaksaisikaan taistella oikeuksistaan; kun vain haluaisi olla samalla tavoin kuin kaikki muutkin. - Ennakkoluuloihin ja syrjintään pitää puuttua. Jos aina hyssyttelee, mitään ei tapahdu, Tiainen sanoo tiukasti. Perheensä kanssa keskusteltuaan Tiainen otti yhteyttä lakimies Jukka Kumpuvuoreen, joka teki koulun hylkäyspäätöksestä oikaisuvaatimuksen. Sen liitteeksi on myös saatu Kuurojen Liiton kannanotto. Molemmat lähtevät siitä, että oppilaitos on arvioinut opiskelun edellytyksiä syrjivin perustein. Perusteet löytyvät sekä rikos- että yhdenvertaisuuslaeista. Oikaisuvaatimus on nyt tutkintolautakunnan käsiteltävänä. Koulu siis vielä harkitsee kantaansa. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijavalinnoista vastaava apulaisrehtori Marja Sutela ei kommentoi asiaa millään tavalla, koska käsittely on kesken ja siitä on pyydetty useita lisäselvityksiä. Hän sanoo, että oikaisuvaatimus käsitellään mahdollisimman pian, ja siihen perehdytään ennen sitä huolellisesti. Suomessa työskentelee jo kuuroja sairaanhoitajia. Yksi heistä on hyvinkääläinen sairaanhoitaja Marika Mostova, 27. Hän valmistui kolme vuotta sitten. Mostova työskentelee Kuurojen Palvelusäätiön palvelukeskuksessa Åvikissa kuurojen ja kuurosokeiden asiakkaiden parissa. Hän tekee samaa työtä kuin kaikki muutkin sairaanhoitajat. Lääkärikierrolla ja muulloinkin tarvittaessa paikalla on tulkki. - Elintoimintojen tarkkailuun, hoitotoimenpiteen ja tutkimuksen tekemiseen ei vaadita kuuloa. Aina on olemassa hyviä digitaalista seurantavälineitä, Mostova kertoo. Opiskeluaikanaan hän työskenteli myös kuulevien potilaiden parissa. Mostova sanoo, että äkillisissä hätätapauksissa hän väistyi hoitotilanteesta. Nykyisissä työtehtävissään hätätilanteen sattuessa hän hoitaa potilasta, ja kuuleva hoitaja soittaa hätäkeskukseen. Tapauksen peruskysymys on, milloin kysymys on syrjinnästä? Terveydentila voi olla hyväksyttävä syy siihen, että jossakin ammatissa ei voi toimia. Lentäjän ammatissa näkökyky on välttämätön ominaisuus. Siksi heikkonäköinen ei voi päästä lentäjäksi, eikä kyse ole syrjinnästä. Tässä tapauksessa kyse on siis siitä, onko kuulo olennainen ominaisuus, jota ilman ammatista ei selviydy. - Vastaus vaikuttaisi olevan, että kuulo ei ole olennainen, koska kuuroja toimii ammatissa. Silloin asiaa ei pitäisi edes kysyä valintakokeessa. Silloin pitää myös kysyä, miksi asiasta pitäisi olla lääkärintodistus, jos se ei ole olennainen, lakimies Kumpuvuori pohtii. Toinen asiaan vaikuttava seikka on, että yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen tarjoajan on myös edistettävä yhdenvertaisuutta. Opiskelun onnistumiseksi ammattikorkeakoulun on ryhdyttävä kohtuullisiin mukautuksiin. Mikä on kohtuullinen mukautus? Ylitarkastaja Hanna Välimaa ei ota kantaa yksittäistapaukseen, mutta kommentoi asiaa yleisesti. - Vammaisen ihmisen tarve on asian toinen puoli. Toinen on toimijan koko, resurssit ja kustannukset. Asiaa punnitaan kaikkien osapuolten näkökulmasta. Kiistatapauksia ratkoo yhdenvertaisuuslautakunta tai viime kädessä tuomioistuin. Yhdenvertaisuuslain tulkintaa tosin ei vielä ole oikeusasteissa koeteltu. Mostovan opiskeli Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (Jamk). Hän kertoo, että harjoittelussa väliin jäi leikkaussaliharjoittelu, mutta muuten hän työskenteli kaikkialla siellä missä muutkin. Leikkaussaliharjoittelu ei ole pakollista. Hoitotyön lehtori Hannele Tyrväinen Jamkista kertoo, että oppilaitos pohti asiaa valintatilanteessa. Kokeessa Mostova pärjäsi erinomaisesti. Valintaa helpotti sekin, että Mostova oli opiskellut lähihoitajaksi ja oli siten ollut jo harjoittelussa. Käytännössä Mostovan kuurous vaikutti opiskeluun niin, että teoriatunneilla ja harjoittelussa oli aina mukana tulkki. Tyrväinen sanoo, että tulkkien läsnäoloon tottui nopeasti ja heistä tuli osa tiimiä. Mostovalla tulkit pysyivät koko opiskeluajan samoina. - Meille kokemus oli hyvä. Opettajan näkökulmasta joutui miettimään oman ilmaisun selkeyttä. Lisätyötä tuli sen verran, että tulkki sai luentomateriaaleja etukäteen, jotta pystyi perehtymään sanastoon. Tyrväinen sanoo, että harjoittelupaikkojen kanssa asiasta keskusteltiin etukäteen. Jälkeenpäin palaute harjoittelusta on ollut pelkästään myönteistä. Eräs harjoittelupaikoista antoi lisäksi palautetta, että kuuron opiskelijan läsnäolo oli opettavainen kokemus. Näyttää siltä, että opiskelu onnistuu ilman valtavaa vaivannäköä. Tiainen sanoo, että on valmis joustamaan. - Minulta ei edes kysytty, miten aion harjoittelusta suoriutua. Olen valmis tekemään asian eteen töitä ja vaikka itse kysymään harjoittelupaikkoja, Tiainen huomauttaa. Hän sanoo, että ymmärtää, ettei aivan kaikenlainen harjoittelu onnistu. Kuurojen liiton kannanotossa painotetaan sitä, että jäsenkyselyn mukaan viittomakielisille hoitajille olisi tarvetta. Kuuroilla on oikeus saada hoitoa omalla äidinkielellään. Kiinnostavaa on, että psykologiyrityksen laatimassa oikaisuvaatimuksen vastineessa todetaan, että potilaan tulee voida luottaa siihen, että hän pysyy ääntä kommunikoimaan ja välittämään tietoa omasta terveydentilastaan. Entä jos potilas on kuuro ja hoitaja kuuleva ja kyseessä on hätätilanne esimerkiksi ensiavussa? - Onko joku kyseenalaistanut potilasturvallisuutta, jos potilas on kuuro ja hoitaja kuuleva. Entä jos viittoo että nyt sattuu niin perkeleesti, eikä kukaan osaa viittomakieltä. Miten se huomioidaan koulutuksessa? Eikö olisi hyvä, että henkilökunnassa olisi yksi viittomakieltä osaava, Kumpuvuori kysyy. Edit: Uutista muokattu 19.1. kello 12.20. Toisin kuin uutisessa väitettiin aiemmin, Janita Tiaisen pikkusisko ei kirjoita ylioppilaaksi ensi vuonna. Hänestä tulee ylioppilas jo tänä keväänä. Fakta Syrjintä laeissa Perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Arviossa huomioidaan toimista aiheutuvat kustannukset ja mahdollisuus saada niihin tukea. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä kielen tai vammaisuuden perusteella. Koulutuksen järjestäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin mukautuksiin. Arviossa huomioidaan toimista aiheutuvat kustannukset ja mahdollisuus saada niihin tukea. Oppilaitos perui oppilaaksi ottamisen, kun kuuli, että Salomaa on kuuro. Kun asiasta nousi julkinen keskustelu, koulu perui hylkäyksen. Rikoslain mukaan ketään ei saa asettaa ilmanhyväksyttävää syytä toista huonompaan asemaan. Lakimiehellä riittää töitä oikeuksien puolustajana Janita Tiaisen tapaus on toisinto helsinkiläisen Oskari Salomaan tapauksesta. Helsingin Sanomat (10.11.2014) kertoi , että Salomaa oli hyväksytty opiskelijaksi yksityiseen Helsinki Design Schooliin. Oppilaitos perui oppilaaksi ottamisen, kun kuuli, että Salomaa on kuuro. Kun asiasta nousi julkinen keskustelu, koulu perui hylkäyksen. Helsingin Sanomien mukaan Salomaa ei kuitenkaan ottanut paikkaa vastaan. Tavanomaisimpia työtehtäviä ovat kiistat vammaispalvelulain mukaisista etuuksien epäämisestä ja lain tulkinnasta. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, onko vammaisella oikeus enempään kuin 18 taksimatkaan vapaa-ajalla kuukaudessa tai millä perusteella saa lisää avustajatunteja. Tiasen kanssa oikaisuvaatimuksen tehnyt lakimies Jukka Kumpuvuori kertoo, että työllistyy pelkästään ajamalla vammaisten asioita. Tavanomaisimpia työtehtäviä ovat kiistat vammaispalvelulain mukaisista etuuksien epäämisestä ja lain tulkinnasta. Kyse voi olla esimerkiksi siitä, onko vammaisella oikeus enempään kuin 18 taksimatkaan vapaa-ajalla kuukaudessa tai millä perusteella saa lisää avustajatunteja. Kumpuvuori sanoo, että syrjintää on yhä paljon, mutta myös esimerkit ja tietoisuus saavat vammaiset puolustamaan oikeuksiaan. Syrjintää eivät vammaiset edes itse aina tunnista. Jos sanot vaikka ravintolassa, että ei ole luiskaa ja teet siitä valituksen, niin ravintolaan ei ole mukava mennä myöhemmin syömään. - Monet eivät halua alkaa rähjäämään. Oikeuksiin vetoaminen meidän maassamme koetaan uhkailuksi. Jos sanot vaikka ravintolassa, että ei ole luiskaa ja teet siitä valituksen, niin ravintolaan ei ole mukava mennä myöhemmin syömään.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet