Terveystestailu epäilyttää lääkäriä: virhearviot tai neuroottisuus pelottaa

STT JULIA ISONIEMI Biohakkeri janoaa tietoa kehostaan ja mielestään. Hän mittaa, tarkkailee, etsii tietoa ja testaa. Hän katsoo aivosähkökäyrästään, missä ajassa kofeiini poistuu kehosta ja päättää välttää kahvia kuusi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Hän teettää sylkinäytteestä dna-testin ja muuttaa ruokavaliotaan perinnöllisiä sairauksiaan ehkäiseväksi. Biohakkeri Teemu Arina kertoo parantaneensa elämäntavallaan vatsahaavan ja siitepölyallergiat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, lääketieteen tohtori Markus Perola kansantautien ja genetiikan yksiköstä on iloinen Arinan parantumisesta, mutta epäilee biohakkeroinnin hyödyllisyyttä. Arina: Tasapainoilua uuden ja tutkitun välillä ? Väestöllisten keskiarvojen ja minimisuositusten mukaan lasketuilla ravitsemussuosituksilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on sinulle ja genetiikallesi optimaalista. Biohakkeri voi näyttää toteen, miten elämäntapamuutokset vaikuttavat kehoon: kasvaako voima, muuttuvatko tulehdusarvot tai insuliinitaso. ? Biohakkeri tasapainoilee akateemisen tutkimuksen ja innovaattorien kuten urheilijoiden kokemusten välillä. Mitä enemmän tietoa kerää ja mitä kontrolloidumpi kokemus omalla kohdalla on, sitä parempi käsitys asiasta on. Korostan aina, että tämä toimii minun kohdallani, mutta jokaisen tulisi kokeilla, päteekö se omalla kohdalla. ? Monet pitkäaikaissairaat tietävät tilanteestaan enemmän kuin lääkäri. Lääkärit eivät ehkä suosittele biohakkerointia, koska pelkäävät, että siitä tulee neuroottista, tai se johtaa virhearviointeihin. Uskon itsekin lumevaikutukseen, mutta onko sillä väliä, miten lopulta parantuu? ? Osa netin tietopankeista on maksullisia, mutta yhteisön avulla pääsee alkuun vaikkapa aknen biohakkeroinnissa. Netissä on 100 000 muuta, joilla on myös akne. Aiemmin kalliin unilaboratorio- tai dna-tutkimuksen saa nykyään alle sadalla eurolla. Lisäksi itsensä testaaminen ja terveenä pitäminen vähentää terveydenhuoltojärjestelmän kuormitusta. Perola: Riskialtista päätellä itse ? On hyvä, että oma terveys kiinnostaa ja siitä haluaa huolehtia. Moni lääkärikin suosittelee ruokapäiväkirjojen tekemistä. Biohakkerilta puuttuu kuitenkin oikea, tutkittu tieto. Voi olla erittäin haitallista, jos geenitestin mukaan riski sepelvaltimotautiin on pieni, ja henkilö päättää olla lopettamatta tupakointia. Tätä suurelle yleisölle suositteleva kantaa raskaan vastuun. ? Lääkärinä pitää ymmärtää, että omista tai potilaan kokemuksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä tai yleistyksiä. Lääkäreillä hoitosuosituksineen on takanaan koko tiedemaailma, kun näillä kavereilla on se, mitä he ovat netistä lukeneet. Maallikko pystyy päättelemään vaikkapa aivosähkökäyrästä hyvin vähän. Osa sairauksista myös paranee itsestään, tai kuten me lääkärit vitsailemme ? hoidosta huolimatta. ? Yhteiskunnallisesti tämä kertoo auktoriteettiuskon katoamisesta, mikä on sinänsä hyvä asia, kuten myös niin sanotun toisen mielipiteen hakeminen. ? Rinnastaisin tämän ostoskanavan jumppapalloihin: ne hankitaan, harrastetaan kaksi viikkoa ja sitten väline jää pölyttymään. Voi tästä valtavirran puolellekin livahtaa jotain, kuten sydänsähkökäyrän tarkkailu älypuhelimella, jos potilaalla on eteisvärinän riski. Ne kuitenkin tulevat yliopistojen ja sovittujen hoitokäytäntöjen, eivät nörttiklubien kautta.


← Arkistoon

Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme etusivulla

Pääaiheet