*

Aamulehti
Päivitetty 6.2.2012 07:44, julkaistu 5.2.2012 21:29

Puheenaihe: Armokuolema-ajattelu järkytti Parkinson-potilaita

Nyrkkeilylegenda Muhammad Alilla diagnosoitiin Parkinson jo vuonna 1984.

Iiro Viinasen ja Esko Seppäsen armokuolema-ajattelu järkytti Parkinson-potilaat ja heidän asiaansa ajavat. Perustelut: Parkinsoniin ei kuolla. Hoidoissa on edistytty lääkkeiden ja leikkauksessa asennettavien stimulaattorien ansiosta.

Kuulkaapas, te armokuoleman apostolit

Mervi Räihä, 41-vuotiaana diagnoosin saanut ”parkkis”

Saimme lukea lehdistä, että ministeri Iiro Viinanen ja entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen ovat löytäneet toisensa Parkinson-sairaina ja armokuoleman puolustajina.

On järkyttävää, että armokuolema ja Parkinsonin tauti yhdistetään näin dramaattisesti. Ei ole mitään syytä. Parkinsonin taudin hoito on sentään viime vuosina saanut uusia ulottuvuuksia, sekä lääkkeiden että kirurgian muodossa.

Seppäsen ja Viinasen kampanja varmaankin vauhdittaa kirjan myyntiä. Arvovaltaiset vaikuttajat saavat äänensä kuuluviin, ja heidän mielipiteillään on edelleen suuri arvo. Molemmilla herroilla lienee toisaalta mahdollisuus kaikkein korkeatasoisimpaan hoitoon ilman taloudellisia huolia.

Myyntikampanjan sitominen niinkin vakavaan asiaan kuin armokuolema, joka tässä yhdistetään Parkinsonin tautiin, ei osoita nykyisten lääkkeiden ja kirurgisten hoitojen tuntemusta. Kirja sinänsä käsittelee talouden ja politiikan ajankohtaisia ongelmia. Mitä lisäarvoa Parkinsonin taudin ja armokuoleman mukaanotto siihen tuo?

Olen sairastanut parkinsonia lähes 20 vuotta. Stimulaattorioperaatio vuonna 2008 antoi uuden alun elämänlaadulleni. Sitä ennen olin jo käyttänyt matkoilla ja pitkään kävelyä vaativissa tilanteissa pyörätuolia.

Nettiin vertaistukiryhmäksi perustamani parkkispaikan sadoissa jäsenissä on kaikenikäisiä ja hyvinkin huonokuntoisia. Mitä mahtaakaan nuorimpien, esimerkiksi 27-vuotiaana diagnoosin saaneiden tai ikääntyneiden suuren joukon mielessä liikkua näitä armokuolemajuttuja lukiessa?

Kuuden toiminnan vuoden aikana kuolleista nettiyhteisön jäsenistä yksikään ei ole kuollut Parkinsonin tautiin.

Herrat Viinanen ja Seppänen: viisi ja kymmenenkin vuotta diagnoosista on lyhyt aika, pyörätuoli on vielä kaukana. Tuntemistani parkkiksista harva pitkään sairastanutkaan sitä tarvitsee.

Armokuoleman jätän viisaampien pohdittavaksi. Kyse on arvovalinnoista; vain terveet ja omin jaloin liikkuvatko ansaitsevat ihmisarvon? Maan hiljaisten kohtaloksi jää elää elämäänsä ”kunnan holhokkeina”(Viinanen HS:ssa 1.2.), vuoteeseen ja pyörätuoliin sidottuna (Viinanen IL:ssä 31.1.).

Kukaan ei jäähyväisten hetkellä ole toista arvokkaampi.

Suru puolittuu jaksamista jakamalla

Irma Virjo, Emeritaprofessori, Tampereen parkinson-yhdistyksen puheenjohtaja

Parkinsonin tautia ei voi ehkäistä. Siihen ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireiden lievitykseen löytyy monenlaisia keinoja. Diagnoosi perustuu lääkärin tekemään neurologiseen tutkimukseen.

Nimensä sairaus on saanut englantilaisen lääkärin James Parkinsonin mukaan. Hän kuvasi sairauden ensi kertaa vuonna 1817. Suomessa saa 16 000 henkilöä erityiskorvattavia Parkinson-lääkkeitä.

Oireet alkavat hitaasti ja tavallisesti toispuoleisina. Kävellessä myötäliikkeet vähenevät, askel lyhenee ja kävely hidastuu. Hajuaisti huononee. Ääni hiljenee. Kirjoittaminen hidastuu ja käsiala pienenee. Masennusta ja ahdistuneisuutta voi esiintyä.

Muistihäiriöitä on etenkin iäkkäillä. Noin kolmasosalla pitkälle edennyttä Parkinsonin tautia sairastavista on dementia. Psyykkinen ja fyysinen rasitus pahentavat kaikkia oireita. Kaikkia oireita ei ole kaikilla potilailla.

Useita lääkkeitä

Hoito on monipuolista. Liikunta tähtää yleisen suorituskyvyn, tasapainon ja nivelten liikelaajuuden säilyttämiseen. Lääkehoito valitaan yksilöllisesti potilaan iän ja muiden sairauksien mukaan. Useilla eri lääkkeillä on osoitettu olevan Parkinsonin taudin oireita lievittäviä vaikutuksia.

Levodopa on niistä tärkein. Pitkään jatkunut levodopahoito aiheuttaa tahattomia liikkeitä useimmille ja lisäksi sen vaikutusaika lyhenee. Tämän vuoksi sairauden alkuvaiheessa käytetään muita lääkkeitä etenkin nuoremmilla potilailla.

Sopivalla alkuvaiheen lääkityksellä saatetaan tulla toimeen muutamia vuosia, mutta ennen pitkää kaikki Parkinson-potilaat tarvitsevat levodopaa. Levodopan annos ja ottokertojen määrä sovitaan yksilöllisesti kunkin tarpeiden mukaan.

Leikkauksella voidaan auttaa niitä potilaita, joilla lääkehoidosta huolimatta on vaikeita tilanvaihteluita, häiritseviä tahattomia liikkeitä ja vapinaa. Aivojen syvien osien sähköstimulaatio (deep brain stimulation, DBS) vähentää tahattomia liikkeitä, vapinaa ja jäykkyyttä.

Parkinsonin taudin toteaminen, hoito ja seuranta kuuluvat neurologian erikoislääkärille. Potilaita, joiden tila on vakaa, voidaan seurata perusterveydenhuollossa.

Potilasjärjestö auttaa

Tampereen Parkinson-yhdistyksessä on jäseninä tautia sairastavia henkilöitä ja heidän läheisiään non 830.

Yhdistys antaa tietoa, neuvoja ja tukea sairastuneille ja heidän perheilleen ja järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, järjestää sopeutumisvalmennusta, kuntoutumiskursseja sekä loma- ja virkistäytymistoimintaa.

Yhdistyksen jäsenille on tarjolla monipuolista liikuntaa esim. keilaamista, sulkapalloa, voimistelua, kuntosalia ja sauvakävelyä. Myös karaokeiltoja järjestetään.

Ilo tuplaantuu ja suru puolittuu jaksamista jakamalla. Tästä on yhdistyksen toiminnassa kyse. Yhdessä on helpompi kohdata sairauden haasteet. Parasta vertaistukea on, kun jokainen on vuorollaan antavana ja saavana osapuolena. Saman kokenut osaa antaa parhaat vinkit ja kannustaa toista ottamaan aktiivisesti osaa omaan hoitoonsa.

Fakta: Parkinsonin tauti

Etenevä neurologinen sairaus.

Taudissa aivojen hermosoluja tuhoutuu ja välittäjäaineen dopamiinin määrä vähenee.

Syy useimmiten tuntematon.

Tyypillisiä oireita: lepovapina, liikkeiden hidastuminen, yleinen jäykkyys.

Alkaa tavallisimmin 50–70 -vuotiaalla, mutta sitä todetaan nuoremmillakin.

Hoitona ovat liikunta, lääkkeet ja joskus kirurgia.


AVAINSANAT:

Kommentit (24)

Näytä: 10 20 30 40 50 kommenttia yhdellä sivulla, vanhimmat uusimmat ensin
(Tuntematon)28.2.2012 07:53

Oikein hyvä artikkeli mutta nykypäivän Suomessa kaikilla on oikeus parhaaseen ja todella kalliiseen hoitoon. Onhan kirjoittaja itsekin saanut stimulaattorileikkauksen, joka maksaa ja jonka yhteiskunta on suurimmaksi osaksi maksanut. Leikkauksella elämänlaatu paranee ja elämän pituus olennaisesti lisääntyy suunkautta annettavien lääkkeiden määrän pienentyessä. Lisäksi stimulaattorin "pumppu" rinnassa on vaihdettavissa kun sen teho muutaman vuoden kuluttua heikkenee.

Äidilleni tehtiin ko leikkaus kuutisen vuotta sitten ja tuolloin suun kautta annettava lääkemäärä oli valtava jotta lihakset toimisivat ja elämä olisi mahdollista.

Viinanen ja Seppänen eivät varmaankaan tarkoita että juuri Parkinsonia sairastavien kohdalla pitäisi armokuolema sallia.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)9.2.2012 07:41

Tarkoittivat vissiin aikaa tulevassa vaippaiässä.
Ainakin oma vanhukseni oli hoitolaitoksessa vuosia
selvästi niin henkisesti kuin muutenkin niin
heikossa hoidossa ,että mieluummin toivoisin
voivani saada lopun aikaseksi ennenkuin itse makaan
vanhoissa vaipoissa perä ruvella hiljaiseksi lääkittynä vuoteessa vuosikausia.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)9.2.2012 03:52

Sairaanhoitajana Parkinson-potilaita hoitaessani on käynyt mielessä, että jos itse siihen sairastun niin jossain vaiheessa haluaisin eutanasian itse itselleni suorittaa. Ymmärrän poliitikkoherrojen mielipiteitä siis...Muuten, sana armomurha ei mielestäni ole hyvää suomenkieltä; käyttäisin sanaa armahdushoito.

J.V.Siltala

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)8.2.2012 18:43

Eikö Iiron ja Eskon esitys koskenut henkilön OMAA valintaa, ei sitä että sinä "murhaajia" lausunut päätät jonkun toisen puolesta.

Eivät he ole päättämässä mitenkään mitä sinä ITSE päätät itsestäsi.

Tässä nyt vain Parkinsonporukka käsittää esityksen tarkoituksella väärin, kyllä se tauti on tuttu, isäukko pelasi sen kanssa pitkasti

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)8.2.2012 00:47

Yhdyn ainakin osassa kommenteista virinneeseen näkemykseen siitä, että tälläinen taivastelu kertoo lähinnä demokraattisen keskustelun puutteesta.

Eli ihmisellä on Parkinson, mielipide ja halu mielipiteensä kertomiseen. Voisi jopa kuvitella että tälläisellä ihmisellä on oikeus mielipiteeseensä.

Toki suomalaisessa keskustelussa pitää varoa "loukkaamasta" tai "pahoittamasta mieliä". Paitsi jos mielipide puolustaa seksuaalivähemmistöjä, muita vähemmistöjä, naisia tai ylipäätään "pientä ihmistä". Tälläiset mielipiteet sallitaan vaikka ne ärsyttäisivät, ollaanhan kansansivistyksen ja humanismin puolella.

Ja ei toki Parkinsonsairastakaan muuten saisi mollata, ellei hän olisi poliitikko eli "paha ihminen".

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)7.2.2012 23:40

"Mutta eihän kaikkien lääkärien tarvitse siihen osallistuakaan. Riittää kun joku erikoistuu."

Teloittajaksi erikoistuneita lääkäreitä? Kyllä siinä on silloin kyse jostain muusta ammatista kuin lääkärin ammatista, jossa sitoudutaan aina puolustamaan elämää.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)7.2.2012 19:21

Meidän vanhemmat ovat päättäneet meidän elämästämme syntyessämme. Elämä on sen verran isompi asia kuin kuolema, joten pidän vain kohtuullisena sitä, että kukin saa itse päättää omasta kuolemastaan.
Ymmärrän kyllä lääkäreitäkin, jotka eivät halua asiaan osallisiksi. Mutta eihän kaikkien lääkärien tarvitse siihen osallistuakaan. Riittää kun joku erikoistuu.

Viljo Rikka

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)7.2.2012 17:07

Eikö se olekkaan potilaan oma valinta?
Keskustelu menee hakoteille.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)7.2.2012 08:42

Juu, kyllä avoin keskustelu on ainoa tie edetä ja kehittyä, oppia ja sopeutua elämän vaiheisiin. Tärkeää on tietysti tunnistaa itsessään sisäinen sensorinsa jota meissä kaikissa hiukan on - jos sitä ei tunnista niin helposti vähättelee muitten tunteita, ajatuksia ja logiikkaa. Ne tarkemmin tutkailtuna ovat yleensä varsin kelpoisia! Eivät vain aina kaikkien mieleen eivätkä sovi muutenkaan ehkä kaikkien elämäntilanteeseen.

Meillä on merkillinen yhteiskunnan piirre että vaietaan hankalista asioista joka pidemmän päälle vain lisää niiden hankaluutta, liioittelua ja hysteriaa. Ikäänkuin se horisontti katoaa salailussa (vaikka se tiedottomuus onkin ensi alkuun tai sanoisko hetkittäin mukava olotila).

Hyvä esimerkki siitä että kaikella jopa sairaudellakin on tarkoituksensa. Myönteisiäkin asioita löytyy sairaudesta vaikkei se sinänsä toivottavaa ole.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 23:09

Olen Parkinsonin tautia sairastava.Henkilökohtaisesti näiden herrojen (Viinanan ja Seppälä)kirjasta kehittynyt kohu ei ole loukannut eikä satuttanut minua. Olen perehtynyt oireisiin ja tiedän, että tauti si suoranaisesti tapa,mutta kiduttaa. Yhteiskunnalista keskustelua tämäkin... Jospa hyvinvointivaltio heräisi!

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 19:16

"Kas kun ei joku kynsisienipotilas ala kuvittelemaan, että armokuolemaa suunnitellaan häntä varten."

Potilaiden mielipiteitä ei kysellä, kun murhaamisessa päästään vauhtiin.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 16:10

Otsikko on yleistävä ja harhaanjohtava. Olen parkkispotilas, mutta en ole pienimmässäkään määrin järkyttynyt Viinasen ja Seppäsen mielipiteistä. Sen sijaan ihmettelen sitä, jäävätkö he vertaistuen ulkopuolelle ja jos jäävät mikä on syy.

Iirolla ja Eskolla on varmasti esim. itseeni verrattuna paljon paremmat mahdollisuudet hoitaa ja kuntouttaa itseään koska heidän ei tarvitse tyytyä yleisen terveydenhoidon niukkoihin palveluihin.

En silti ajattele niin, että vastaavasti heidän tulee kärsiä edes sairautensa loppuvaiheessa.

Haastattelussa ja aikaisemminkin muissa yhteyksissä
Esko on kertonut poikansa sairaudesta ja hänen kuolemastaan, jota edeltäneitä kipuja ei saatu hallintaan. Tunnen syvää myötätuntoa häntä kohtaan, itsekin lapseni menettäneenä.

Parkkis kohtelee sairastuneita hyvin eri lailla. Toisilla tauti etenee hitaasti, toisilla nopeasti. Samoin oireet ja niihin liittyvät kivut ovat vaihtelevia. Aina ei kipuja pystytä hallitsemaan, eikä säilyttämään liikunta- tai kommunikointikykyä esim. parkkikseen usein kuuluvan dementian vuoksi.

Mielestäni jokaisella parkkiksella on oikeus saada tietoa kaikesta sairauteensa liittyvästä,tieto antaa mahdollisuudet varautua tulevaisuuteen ja mahdollisuuden toimia itse oman hyvinvointinsa puolesta monin eri tavoin.

Silti osa meistä joutuu loppujen lopuksi tilanteeseen, jossa elämä on lähinnä kärsimystä ja mitään toivoa paremmasta ei ole.

Minä haluan itselleni oikeuden eutanasiaan siinä tilanteessa. En usko, että kärsimys jalostaa ainakaan itseäni tai perheenjäseniäni millään tavoin.

Kiitos Iirollle ja Eskolle keskustelun avaamisesta ja oman mielipiteenne kertomisesta. Meidän muiden mielipiteistä ette ole vastuussa.

Anne Karell

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 11:36

Mielelläni luovuttaisin kelpaavat elimeni niitä tarvitseville. Elinluovutustestamentti kulkee mukanani. Jos minun täytyy salaa poistua EXIT - ovestani, jääkö mitään?
En totiseti toivo sukulaisiani vuoteeni ympärille surkuttelemaan tuskaista lähtöäni.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 11:19

Ihmisen voi pitää väkisin elossa jos niin halutaan mutta kyllä eutanasia pitää olla yksi vaihtoehto jos henkilö on pysyvästi liian huonossa kunnossa, oli siihen johtanut syy sitten mikä tahansa.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 10:58

On niin paljon asioita, mitkä antavat aiheen miettiä, tämän elämän mielekkyyttä. Lukutaidottomia näkyy olevan paljon. Me kukin elämme, kuolemme ja tunnemme oman paitamme sisällä. On mahdotonta ajatella, että kaikki tekevät itsensä sisäiset tuntemukset tutuksi kaikille, tiiliskivi-kirjan kirjoittamalla. Varma mielipiteistään-ihmisellä on varmaan mukava selvä maailmankuva, mutta kyllä hänellä sitten jääkin paljon hämärän peittoon.
Minua ainakin pitää täällä elämässä kiinni uteliaisuus, että mitähän huomenna voikaan tapahtua.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 10:52

Kas kun ei joku kynsisienipotilas ala kuvittelemaan, että armokuolemaa suunnitellaan häntä varten.

Kirjaa lukematta käsitin, että armokuolemakeskustelun innoittajana oli Esko Seppäsen pojan syöpäkuolema. Hävettääkö nyt?

Alzheimeriin kuollessa vedetään myös raja, kuinka kauan osittain aivokuollutta pidetään hengissä. Armokuolema on siis ollut keskuudessamme aina, siitä vaan ei ole säädetty mitään lakia ja kukin hoitolaitos laatii omat kirjoittamattomat sääntönsä oman päänsä mukaan.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 10:21

tanskalaiset eivät armoa tarvitse!

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 09:23

Arvoisat kommentoijat
Suosittelisin nyt kuitenkin lukemaan kirjan ennenkuin minut ja Seppäsen jyrkästi tuomitsette.
Eutanaasiaa käsittelimme yleisesti eikä niinkään Parkinsonin tautiin liittyvänä asiana toki sitäkään pois sulkematta.Mutta se, että minulla ja Seppäsellä ko tauti on ,ei estä meitä tätä lähes tabua asiaa käsittelemästä. Lisäksi molemmat toteamme, että tähän tautiin sinänsä ei kuole. Vaikeistakin asioista pitää voida keskustella avoimesti. Mitä siinä on pelättävää tai hävettävää? Iiro Viinanen

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 08:44

Kannatan armokuolemaa. Parkinsonin tauti on yksi useista pitkäaikaisista sairauksista jossa loppuaika on tuskainen ja tietoa paremmasta ei ole. Yksi suurenava "tauti" on vanheneminen.
Itselläni on vielä aikaa siirtyä pohdinnasta toimintaan tässä asiassa. Olen 44 vuotias ja oma tautini pysyy aisoissa lääkkeiden ja kontrollin avulla. Muistellen oman isoäidin viimeisiä viikkoja suurten kipujen keskellä pelkään saman uudistuvan vanhempieni kohdalla. Isälläni on sydänvika ja hän juuri jaksaa aamulla kävellä sängystä vessaan. Hän tekee hyväksyttyä itsemurhaa polttamalla savukkeita. Ainoa syy, miksi hän elää on äitini jolla on dementia. Ilman isäni apua hän ei pystyisi enää asumaan kotona vaan olisi laitoshoidossa. Uskon että isäni kuolee hyvin pian äitini kuoleman jälkeen. Toivon myös että isäni ei kuolisi ennen äitiäni. Armokuolema äitini kohdalla tulisi siinä vaiheessa kun hänen ajastaan kuluu enemmän sairaalassa kuin kotona. Miksi pitkittää olennaista henkilöllä joka ei siinä vaiheessa enää tunnista ketään läheistä ja pelkää kaikkia ja kaikkea. Elämä ei siinä vaiheessa ole enää elämisen arvoista. Se on yksilön kiduttamista yleisen mielipiteen takia.
Mikä tekee teistä armomurhan kieltäjistä niin suuria ihmisiä että haluatte kieltää toisilta yhden suurimmista päätöksistä, omasta elämästä päättämisen? Armomurha tulisi olla jokaisen oma oikeus ja se pitäisi olla sallittua. Tämä parantaisi vesi- ja liikennekuolemien tilastoja. Ei tarvitsisi enää lukea iäkkäistä mieshenkilöistä jotka menehtyvät verkkoja katsoessa.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 08:36

Armokuolemaa kokeiltiin Tanskassa, eikä se siellä onnistunut, vaan se muuttui silmittömäksi tappamiseksi, josta oikeudenkäynnit ovat vielä kesken. Ongelma on siinä, että kunnat näkevät vanhuksen pelkästään painolastina, kun taas vanhempikin ihminen itse haluaa elää. Kysymyksessä on selvä eturistiriita. Vanhus tai vammainen on helppo pakottaa alekirjoittamaan paperi, jossa hän sen hyväksyy. Joskus jopa omaisista löytyy joku, joka saa asianomaisen kuoltua huomattavan perinnön ja on valmis allekirjoittamaan asianomaisen puolesta. Selityksiä kyllä löytyy. Käytännössä se on muodostunut yhteiskunnalle tarpeettoman vanhemman henkilön laillistetuksi tappamiseksi.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 08:30

Järkyttyähän saa toki, mutta kahdelta tunnetulta suomalaiselta vaikuttajalta lienee kohtuutonta vaatia itseään koskevassa asiassa taipumista nettikirjoittelijoiden tahtoon.

Herroilla on toki aikaa kypsyttää päätöstään, mutta jos potilaalla, yleensä koskaan, on oikeus päättää tai osallistua itseään ja sairauttaan ja sen hoitoa koskevaan päätöksentekoon, niin miksi ei nytkin...?

Tsemppiä Ipe ja Eka

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 08:14

Tuskin herroilla on ollut tarkoituksena tuottaa koko kansaa koskevaa totuutta, edes sellaisen ehdotusta. Ovatpahan vain omista elämistää johtuneet pohdiskelemaan eläämää itseään ja siinä oman elämänsä itsenäistä, juuri heille kuuluvaa hallintaa. Itsekin pohdin, terveenä, oman elämäni tulevaa kulkua ja minulle tärkeää ihmisarvoista elämistä. Ja sitä, miten sitten joskus siirryn toisenilmaisiin.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 08:13

Kyllähän sitä tulee kuolemaa ajatelleeksi, kun diagnosoidaan isompi sairaus - vaikkei sairaus olisikaan kuolemanvakava itsessään. Armokuolemassahan on kyse siitä, että jos kuolema on väistämätön ja se olisi myös tuskallinen, elämän voisi *potilaan tahdosta* päättää jo ennenkuin kivut alkavat. Armokuolema on periaatteessa avustettu itsemurha (tämä pitää pitää mielessä, sillä potilas yksin päättää lopulta tekeekö hän sen).

Minä kannatan armokuolemaa vaihtoehtona. Minusta armokuoleman saaminen pitää olla kuitenkin riittävän "hankalaa", eli vaatisi esim. psykologin ja kahden lääkärin arviot potilaan sairauden vakavuudesta (kuolettavuudesta & kivuista), ennenkuin potilaan omasta tahdosta siinä voi edetä. Tarkoituksena on estää väärinkäytökset, mutta myös tarjota armokuolema-vaihtoehto niille, jotka sitä haluavat ja oikeasti tarvitsevat.

Ilmoita asiaton kommentti

(Tuntematon)6.2.2012 08:03

Eihän Viinanen ja Seppänen puhuneet armokuolemasta Parkinsonin tautiin liittyvänä,vaan yleisesti.

Ilmoita asiaton kommentti

Kirjoita kommentti

Ohjeet: Kirjoita kommenttisi tähän. Voit ottaa kantaa, mutta muista hyvät tavat. Kirjoittajat vastaavat itse kommenteistaan. Keskustelu on esimoderoitu eli kommentit luetaan ennen julkaisua.

Kommentti















Uutisia

  1. Bayern München voitti Mestarien liigan

    URHEILUSÄHKEET 25.5. 23:39 0 0

  2. Hieno finaali päättyi Robbenin onnen kyyneliin

    URHEILU 26.5. 00:09 0 0

  3. Sotilasta puukotettiin kaulaan kadulla Pariisissa

    ULKOMAAT 25.5. 22:46 0 0

  4. Yleisömenestys - keulintaa, kumin polttoa ja yhdellä renkaalla ajoa Tampereen Lielahdessa

    PIRKANMAA 25.5. 21:28 0 0

  5. Yön kappaleen esittänyt Jenni Jaakkola nappasi KIDSingin voiton

    KULTTUURI 25.5. 21:20 0 0

  6. Venäjällä mielenosoitus homojen oikeuksista johti pidätyksiin

    ULKOMAAT 25.5. 21:16 0 0

  7. Puheenaihe: Missä viipyy senioritakuu?

    KOTIMAA 25.5. 21:02 0 0

  8. Pussy Riot kiistää aikomuksen esiintyä Suomessa

    KOTIMAA 25.5. 20:49 1 1

  9. IS: Navigaattori näytti väärää rajoitusta, ylinopeutta ajaneen sakkoja pienennettiin

    KOTIMAA 25.5. 20:33 0 0

  10. Lompakkoryöstäjä kaatoi iäkkään naisen maahan – uhri sai avohaavan päähänsä

    KOTIMAA 25.5. 20:09 1 4

  1. IS: Navigaattori näytti väärää rajoitusta, ylinopeutta ajaneen sakkoja pienennettiin

    KOTIMAA 25.5. 20:33 0 0 590

  2. Yleisömenestys - keulintaa, kumin polttoa ja yhdellä renkaalla ajoa Tampereen Lielahdessa

    PIRKANMAA 25.5. 21:28 0 0 354

  3. Ollaanko nyt Tampereella? Pesäpallopeli veti Kauppiin lähes 3 000 katsojaa

    URHEILU 25.5. 19:46 0 2 228

  4. Yön kappaleen esittänyt Jenni Jaakkola nappasi KIDSingin voiton

    KULTTUURI 25.5. 21:20 0 0 202

  5. Tiikerin vatsasta löytyi jättimäinen yllätys

    ULKOMAAT 23.5. 22:07 19 2 201

  6. Sotilasta puukotettiin kaulaan kadulla Pariisissa

    ULKOMAAT 25.5. 22:46 0 0 197

  7. Rohkeat varusmiehet taltuttivat puukottajan junassa

    KOTIMAA 25.5. 19:31 0 1 194

  8. Auto syttyi palamaan nokkakolarissa, viisi loukkaantui Orivedellä

    PIRKANMAA 25.5. 15:20 6 12 188

  9. Varas vei lompakon kirpputorin kassajonossa Tampereella

    PIRKANMAA 25.5. 18:12 0 3 184

  10. Pirkanmaalla synkkä päivä: 8 loukkaantunut kahdessa nokkakolarissa

    PIRKANMAA 25.5. 16:01 1 6 170


Kotimaa

Tuoreimmat blogit

Sää

 

Albumit arkisto




Uutisia

Toimituksen valinnat

Lue nämäkin

Mobiilisivusto

Content on this page requires a newer version of Adobe Flash Player.

Get Adobe Flash player

www.autotalli.com www.etuovi.com www.mikko.fi www.mascus.fi www.vuokraovi.com www.monster.fi
Tämän alueen uusin tarjonta:
Aamulehti - Itäinenkatu 11, 33210 Tampere - puhelin: 010 665 111 (vaihde), 010 665 3116 (verkkotoimitus), 0800 02030 (uutisvinkki, maksuton numero) | Käyttö- ja sopimusehdot