Puheenaihe: Älkää leikatko perusturvaa
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok) on huolissaan: köyhyys näyttää meillä yhä vain lisääntyvän.
Niinistö ei olisi Niinistö, ellei hän esittäisi Alma Median sanomalehtien haastattelussa myös omia ratkaisuehdotuksiaan.
Ainakaan perusturvaan ei hänen mukaansa auta kohdistaa leikkauksia, vaikka niitä muuten on menoista tehtävä. Esimerkiksi hän nostaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan.
Pitkän aikaa työttömänä olleet ja liittojen ulkopuoliset saavat peruspäivärahaa ja liittojen jäsenet ansioon sidottua päivärahaa. Automaatti pelaa niin, että jos peruspäivärahaa nostetaan, korotetaan myös ansiopäivärahaa.
Päivärahojen side olisi Niinistön mielestä purettava. Se antaisi mahdollisuuden kohentaa enemmän perusturvaa.
– Tässä olisi yksi keskustelunaihe jatkoon.
Niinistö otti valtiovarainministerinä (1996–2003) asiasta lujasti yhteen ay-liikkeen kanssa. Järjestöt pitävät tiukasti kiinni ansiosidonnaisista eduista.
Suomessa ei ole juurikaan upporikkaita, mutta todella hyvin ansaitsevia täälläkin on. Niinistön mielestä näiden ihmisten tulisi nyt kunkin kohdaltaan miettiä, kuinka paljon rahaa oikein tarvitsee.
– Hyvin toimeentulevillekin on etu, että huonosti toimeentulevia on mahdollisimman vähän, hän ajaa itsekästä epäitsekkyyttä. Silloin ei tarvita aitoja ja lukuisia lukkoja hengen ja omaisuuden suojaksi.
Hyvinvoivienkin on siis otettava osaa vajetalkoisiin.
Pohjois-Eurooppa pärjää
– Suomen ote ei ole herpaantumassa. Päinvastoin, meikäläinen osaaminen on puolustanut hyvin paikkaansa, Niinistö yllättää myönteisellä arviolla.
Matokuuri Suomellakin on silti edessä.
Tulojen ja menojen välinen kuilu on kurottava umpeen. Työtä hankaloittaa eläköityvien kasvava määrä.
– Sitten on vielä kaikkeen liittyvä arvaamattomuus. On nähty talouden valtavia hyppyjä eivätkä ne välttämättä tähän lopu, Niinistö sanoo.
Leikkauksia on siis edessä. Verokevennyksiäkin voi olla ylivoimaista tehdä.
EU:n Niinistö uskoo eriytyvän entisestään. Etelä-Euroopalla on vaikeuksia menestyä, kun taas Pohjois-Eurooppa pärjää. Hyvin pyyhkii joukolla Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Saksa, Hollanti ja Luxemburg.
Ristiriitoja syntyy väistämättä.
– Sanoin jo viitisen vuotta sitten, että kolmas maailmansota käydään markkinatalouden asein, Niinistö heittää.
Hän lisää, että onneksi ei käytetä muita kuin markkinatalouden aseita.
Hän filosofoi, että viime kädessä kyse on yhtä paljon rahasta kuin vallasta. Puhemies valittaa, että meillä puhutaan liian vähän makrotaloudesta, maailmantalouden valtavirroista. Nyt siihen olisi tarvetta.
Tähän liittyen hän ehdotti äsken, että meille luotaisiin talousviisaiden neuvosto, jossa ekonomistit tuottaisivat taustoistaan riippumatta näkemyksiä päättäjien avuksi.
Hanke tyrmättiin.
– Ruotsissa semmoinen toimii täyttä höyryä ja Saksassa myös. Ruotsissa sen pani pystyyn valtiovarainministeri Anders Borg, Sauli Niinistö puolustaa ajatustaan.
Puheenaihe
Mitä olet mieltä? Kommentoi!
Olen pyydellyt useita kertoja Riitta Järventieltä selvitystä väittämäänsä, jonka hän esitti Ylänurkka palstalla reilut viisi viikkoa sitten. Kirjoituksessaan Järventie väitti, että "nykyhallitus on korottanut pienimpiä päivärahoja 170 eurolla kuukaudessa". Järventie ei viitsinyt kirjoituksessaan täsmentää mitä nämä "pienimmät päivärahat" olisivat. Taisi olla "hatusta vedetty" koko heitto.
Yleinen käsitys on, että työmarkkinatuki olisi näitä pienimpiä päivärahoja. Työmarkkinatuki ei kuitenkaan voi olla kyseessä, sillä se on noussut tällä vaalikaudella vain reilut kolme kymppiä.
Järventie ei kuitenkaan, pyynnöistä huolimatta, ole viitsinyt tarkentaa mitä hän tarkoitti. Tätä en suinkaan yhtään ihmettele, sillä kyseinen kirjoittelija on muutoinkin, ei vaan kyseisessä kirjoitelmassaan, syytänyt asenteellista potaskaa, joka ei ole linjassa lehden muuten asiallisen tyylin kanssa. Pyydänkin, että joku vastuuntuntoinen henkilö Aamulehdessä vastaisi Järventien puolesta, hän kun ei kaikesta päätellen itse kykene.
Pikäaikainen kestotilaaja (toistaiseksi)
Ilmoita asiaton kommentti