Tautienlevittäjien luvattu maa

13.02. - 23:31 (Luotu: 30.01. - 09:53) - Kommentit: 3

Eeva-Liisa Kiviniemi

Tänään se sitten tapahtui. Hylkäsin vanhat arvoni, idealismini, kaiken, mitä olin tähän asti pitänyt oikeana ja hyvänä. Haistakaa vauvan ripuli, aarniometsät ja liito-oravat. Minusta tuli yksityisautoilun kannattaja.

Pakottavista syistä jouduin aamulla jättämään esikoisen sekä kahden viikon ikäisen Herra Hiiren isänsä hoitoon ja matkustamaan bussilla paikkaan B. Kahden pysäkin jälkeen aloin ymmärtää, miksi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen niin innokkaasti puolustaa yksityisautoilua Helsingin keskustassa.

Köh köh. Pärskis. Atshii. Niisk. Kolmannes linja-auton matkustajista köhi, niiskutti ja aivasteli, useimmat vaivautumatta mitenkään peittelemään bakteereja sylkeviä suitaan. Loppumatkan nyin kaulahuivia kasvojeni eteen, yritin pidättää hengitystäni ja mietin, mitä nasevaa voisin tautipesäkkeille ärjäistä, jos vain olisin tarpeeksi rohkea.

(Ei sitten tullut mieleen pysyä kotona, senkin haiseva, epäkelpo limaturjake? Kukaan ei ole kertonut, että flunssat tarttuvat suorassa kontaktissa ihmiseltä toiselle - parhaimmat eivät vaadi edes pisaratartuntaa, riittää kun koskettaa jotain sairastavan klähmäämää esinettä? Onko pakko leikkiä korvaamatonta ja sinnitellä töissä niin kauan, kunnes kuume nousee neljäänkymmeneen ja kollegat myös sairastuneet ja sairastuttaneet oman lähipiirinsä, johon saattaa kuulua infektioherkkiä lapsia (kuten meidän esikoinen) tai pikkuruisia vauvoja (kuten meidän Herra Hiiri) tai väsyneitä kotiäitejä (kuten minä), jotka eivät saa sekuntiakaan sairauslomaa lastenhoidosta vaikka kuume nousisi kolmeensataan ja keuhkot täyttyisivät ektoplasmasta?!)

Kotimatka sujui yhtä rattoisasti. Tunnelmaa piristi hetkellisesti Kauko Röyhkä samassa bussissa (sekin köhi, tai ainakin luulen niin, täällä pääkaupunkiseudulla vain landet tuijottavat julkkiksia). Sitten erehdyin käymään kaupassa.

Hätshii! Ja ei kun valitsemaan omenoita samalla tumpulla, joka oli hetkeä aiemmin peittänyt suuta aivastuksen aikana. Niisk! Rouva pyyhkii nenänsä kämmenselkään ja siirtyy valitsemaan jugurtteja. Ottaisiko sitä mansikkaa? Vai sittenkin mustikkaa? Parempi koskettaa jokaista purkkia varmuuden vuoksi. Annetaan samalla pöpöille loistava tilaisuus nähdä maailmaa ja saada uusia ystäviä.

Ja siinä paha missä mainitaan. Illansuussa esikoinen nukahti syliin ja heräsi tunnin kuluttua 39 asteen kuumeessa. Loppuilta kului päivystyksessä, alkuyö pumpatessa lapseen lääkkeitä niin paljon kuin alle kaksivuotiaaseen mahtuu.

Tästä lähtien pesen jugurtitkin. Ja kuljen autolla.