Pelastakaa äidit
11.04. - 08:28 (Luotu: 08:25) - Kommentit: 17
Eeva-Liisa Kiviniemi
Äidit masentuvat ja ahdistuvat. Äidit tukistavat ja läpsivät lapsiaan. Äidit tiuskivat, väsyvät, huutavat ja käyttävät päihteitä.
Äidit ovat kriisissä. Missä ovat miehet?
Ylitöissä, harrastamassa tai lähipubissa.
Tällä viikolla on uutisoitu sekä lisääntynyttä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa että äitien Mannerheimin lastensuojeluliiton tukipuhelimen ja -netin kovasti kasvanutta käyttöä. Joko väkivallan merkkejä osataan tulkita entistä paremmin ja äidit ovat löytäneet MLL:n tukiverkostot, tai äitiys on ajautunut kriisiin.
Jos näin on, minulla olisi muutama ehdotus. Osa näistä on ihan hyviäkin.
Ensinnäkin. Äitiyspakkausta tulee muuttaa. Jokaiseen kotiin pitää saada lapsen syntyessä taulutelkkari ja espressokone. Eipähän tarvitse ostaa osamaksulla kun naapurin Pirjollakin on. Synnytyksen jälkeen kotiin pitää saada myös kampaaja, stailisti, henkilökohtainen kunto-ohjaaja ja ravitsemusterapeutti. Ainakin kerran kuussa. Vasta sen jälkeen höperöillä julkkiksilla on syytä motkottaa, jos suomalaismamman tukka hapsottaa tai raskauskilot eivät putoa.
Toiseksi. Valtion tulisi järjestää pienten lasten vanhemmille ilmainen siivooja. Yhden lapsen perheelle kerran kuussa, kahden kaksi. Siivoojaa tekisi myös kerran kuussa terveellistä kotiruokaa pakkaseen. Ja leipoisi pullaa.
Kolmanneksi. Lastenhoitoa tulee uudistaa. Mummot ja kummit voisivat ilmastonmuutostalkoohengessä jättää yhden Kanarian golf-loman väliin ja muistella vaipanvaihdon ihanuutta. Jokaisesta hoitopäivästä valtio kustantaisi lomittajan päiväksi kylpylään.
Neljänneksi. Isät apuun. Pilkkireissut jäihin kunnes kakarat voivat tulla mukaan harrastamaan. Ja kyllä se lähipubin Pena jaksaa odottaa kaljaseuraa vielä pari vuotta. Ennen miehet tienasivat ja naiset hoitivat kodin. Nykyisin myös naiset tienaavat ja edelleen hoitavat kodin.
Viidenneksi. Äitien kuuluu saada enemmän unta. Väsyneenä kaikki on kamalaa. Väsynyt ihminen masentuu helposti. Väsyneen pinna katkeaa. Sen jälkeen apua joutuukin hakemaan lastensuojelusta. Se tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
Niin. Ihan rehellisesti en usko, että äitiys on sen enempää kriisissä kuin koskaan ennenkään. Mutta muuttunut se on. Ennen kasvatettiin sloganilla "ken kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee". Ennen perheet olivat suuria, sisarukset hoitivat toisiaan, omat ja muiden mummot pyörivät nurkissa latelemassa viisauksiaan. Talotkin rakennettiin talkoilla.
Nykyisin tehdään ne kaksi lasta ja muutetaan mahdollisimman kauas sukulaisista. Oma talo pitää rakentaa ihan yksin ja viettää loppuelämä velkavankeudessa. Molemmat vanhemmat tekevät pitkää päivää maksaakseen lasten kalliit harrastukset. Thaimaahankin pitää jollain keinolla päästä joka talvi. Jossain välissä pitäisi jaksaa siivota, tehdä ruokaa, sivistyä, näyttää hyvältä ja vielä viettää aikaa lasten kanssa ettei heistä tulisi narsistisia hirviöitä (varhaislapsuudessahan näitä tunnevammoja synnytetään).
Ei ihme, että äitiä vähän ahdistaa.
Kalle, miten olisi, jos äiti ja isä tekisivät tätä kotiasiaa enemmän yhdessä? Työssäkäyvä äiti on aivan yhtä oikeutettu omaan aikaan kuin isä...
Perheet uupuvat, tulisi otsikon olla. Kysymys kuuluukin:Miksi? Mitä, jos laskettaisiin sitä mahtavan ulkokuoren tasoa ja nostettaisiin elämisentasoa panostamalla asioihin, joita voi tehdä yhdessä pienelläkin rahalla. Ei jokaisella tarvitse olla kalliita harrastuksia, savupiippua myöten kiinnitettyä taloa ja velkaista kaupunkimaasturia. Uskalletaan ennenkaikkea nauttia elämästä sen pienine iloineen - yhdessä toistaan tukien. Tulee parempaa tulosta kaikille.
Perheet uupuvat, tulisi otsikon olla. Kysymys kuuluukin:Miksi? Mitä, jos laskettaisiin sitä mahtavan ulkokuoren tasoa ja nostettaisiin elämisentasoa panostamalla asioihin, joita voi tehdä yhdessä pienelläkin rahalla. Ei jokaisella tarvitse olla kalliita harrastuksia, savupiippua myöten kiinnitettyä taloa ja velkaista kaupunkimaasturia. Uskalletaan ennenkaikkea nauttia elämästä sen pienine iloineen - yhdessä toistaan tukien. Tulee parempaa tulosta kaikille.
Hyvä Kalle, tosiaan taas kerran syyt vieritettän miesten niskaan. Kun nainen voi huonosti vika on aina miehen. Olisko taas peiliin katsomisen aika. Eeva-Liisa, ehdotuksesi eivät tosiaankaan ole hyviä. Ja se on jokaisen oma valinta jos haluaa elää velkavankeudessa yli omien maksukykyjen.
Eivätkö nykyäidit vaan enään osaa?
Uusavuttomia perheitä tällä hetkellä suurin osa lapsiperheistä. Tehdään teininä lapsia eikä ehditä koulutaan itseään peruskoulun jälkeen. Kyllä naiset osaavat vaatia, mutta näillä perustuloilla ei mies enään pysty neljää henkeä elättämään, toisin kuin ennen. Alkaahan siinä miestäkin, joka miehuudessaan kovasti haluaisi perheensä elättää, vähemmästäkin vi**ttaan. Viina alkaa maistua ja muijja vaan huutaa kovempaa. Äkkiähän huutoon vastaan huudolla ja nyrkillä.
Älkää äidit aina itseänne ajatelko, kyllä me miehetkin (suurin osa) yritetään auttaa. Kuten tässäkin kommentissa myös Kiviniemen blogissa yleistetään liikaa, vaikka kuitenkin, väkivaltaa on onneksi vain pienessä osassa perheitä.
Perheväkivaltaa olen aina vastustanut (Tämä sille, joka miettii hakkanko lapsiani ja vaimoa)
Uusavuttomia perheitä tällä hetkellä suurin osa lapsiperheistä. Tehdään teininä lapsia eikä ehditä koulutaan itseään peruskoulun jälkeen. Kyllä naiset osaavat vaatia, mutta näillä perustuloilla ei mies enään pysty neljää henkeä elättämään, toisin kuin ennen. Alkaahan siinä miestäkin, joka miehuudessaan kovasti haluaisi perheensä elättää, vähemmästäkin vi**ttaan. Viina alkaa maistua ja muijja vaan huutaa kovempaa. Äkkiähän huutoon vastaan huudolla ja nyrkillä.
Älkää äidit aina itseänne ajatelko, kyllä me miehetkin (suurin osa) yritetään auttaa. Kuten tässäkin kommentissa myös Kiviniemen blogissa yleistetään liikaa, vaikka kuitenkin, väkivaltaa on onneksi vain pienessä osassa perheitä.
Perheväkivaltaa olen aina vastustanut (Tämä sille, joka miettii hakkanko lapsiani ja vaimoa)
Hauskaa, että kirjoitukseni on herättänyt ajatuksia. Haluan kuitenkin oikaista muutaman asian. En osoittele ketään sormella. Halusin kärjistää, herättää myös miehet lukemaan. Tarkoitus ei ollut syyllistää.
Joku saattaa jopa löytää ironiaa kirjoituksistani. Lupaan varoa sen käyttämistä vastedes. Sen käyttäminen kirjoitetussa tekstissä on vaativa laji, enkä selvästi hallitse sitä vielä.
Kirjoituksessani yritin viestittää, kuinka erilaisia vaatimuksia äideille asetetaan kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten. Toivoisin, että keskustelussa keskityttäisiin siihen, kuinka realistisia vaatimukset ovat ja miten äitien ahdistusta voi helpottaa.
Joku saattaa jopa löytää ironiaa kirjoituksistani. Lupaan varoa sen käyttämistä vastedes. Sen käyttäminen kirjoitetussa tekstissä on vaativa laji, enkä selvästi hallitse sitä vielä.
Kirjoituksessani yritin viestittää, kuinka erilaisia vaatimuksia äideille asetetaan kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten. Toivoisin, että keskustelussa keskityttäisiin siihen, kuinka realistisia vaatimukset ovat ja miten äitien ahdistusta voi helpottaa.
Kommentoisin lähinnä kirjoituksen perheen taloutta koskevaan osaan.
Puhuttaessa esimerkiksi asumisesta tai asunnon koosta seuraava sukupolvi on aina tottunut asumaan paremmin/väljemmin kuin edellinen sukupolvi. Esimerkiksi itse edustan 70-luvulla syntyneitä, joista iso osa on tottunut asumaan 150-200 neliön omakotitaloissa rauhaisessa maalaiskunnassa.
Jos käytettävissä ovat vain omat ja puolison ansiotulot, voi tuollaisen asunnon hankkiminen olla haastavaa. Kasvukeskuksessa tämän kokoisesta omakotitalosta joutuu pulittamaan omaisuuksia. Puhutaan helposti 300 000 - 500 0000 eurosta. Ihan aiheellinen kysymys onkin, pystyykö meidän sukupolvemme edes siihen samaan asumistasoon kuin vanhempi polvi.
Toinen ongelmia aiheuttava asia on monen nuorehkon aikuisen kovin holtiton tapa käyttää rahojaan. Onko joka vuosi muka pakko matkustaa Thaimaaseen? Tuttu nelihenkinen perhe käytti hiljattain yli 5000 euroa Thaimaan matkaan. Viikko täysihoidossa suomalaisessa kylpylässä irtoaa murto-osalla tuosta hinnasta.
Hämmästyttävän moni on myös täysin epätietoinen siitä, paljonko autoilu todella maksaa. Jos ostaa uuden 30000 maksavan perheauton luotolla ja ajaa sillä vuodessa 20000 kilometriä, kulut voivat olla luokkaa 700-800 euroa kuukaudessa. Jopa ylikin.
Tuttavani perusteli auton ostoaan sanomalla: "Pitää olla luotettava auto, kun on perhettäkin." Kuulostaa tietenkin kovin hellyttävältä, että auton pitää olla luotettava jottei perhe jää pakkaseen. Rohkenisin kuitenkin väittää, että 700-800 eurolla ajelee aika pitkään vaikka taksilla, jos oma auto pettää.
Ihmisten tietoisuus järkevästi taloudenhoidosta on Suomessa häkellyttävän heppoista. Ilmeisesti hyvä sosiaaliturvajärjestelmä on tähän meidät totuttanut ja toisaalta myös koulu, jossa talousasioita ei juuri käsitellä.
Puhuttaessa esimerkiksi asumisesta tai asunnon koosta seuraava sukupolvi on aina tottunut asumaan paremmin/väljemmin kuin edellinen sukupolvi. Esimerkiksi itse edustan 70-luvulla syntyneitä, joista iso osa on tottunut asumaan 150-200 neliön omakotitaloissa rauhaisessa maalaiskunnassa.
Jos käytettävissä ovat vain omat ja puolison ansiotulot, voi tuollaisen asunnon hankkiminen olla haastavaa. Kasvukeskuksessa tämän kokoisesta omakotitalosta joutuu pulittamaan omaisuuksia. Puhutaan helposti 300 000 - 500 0000 eurosta. Ihan aiheellinen kysymys onkin, pystyykö meidän sukupolvemme edes siihen samaan asumistasoon kuin vanhempi polvi.
Toinen ongelmia aiheuttava asia on monen nuorehkon aikuisen kovin holtiton tapa käyttää rahojaan. Onko joka vuosi muka pakko matkustaa Thaimaaseen? Tuttu nelihenkinen perhe käytti hiljattain yli 5000 euroa Thaimaan matkaan. Viikko täysihoidossa suomalaisessa kylpylässä irtoaa murto-osalla tuosta hinnasta.
Hämmästyttävän moni on myös täysin epätietoinen siitä, paljonko autoilu todella maksaa. Jos ostaa uuden 30000 maksavan perheauton luotolla ja ajaa sillä vuodessa 20000 kilometriä, kulut voivat olla luokkaa 700-800 euroa kuukaudessa. Jopa ylikin.
Tuttavani perusteli auton ostoaan sanomalla: "Pitää olla luotettava auto, kun on perhettäkin." Kuulostaa tietenkin kovin hellyttävältä, että auton pitää olla luotettava jottei perhe jää pakkaseen. Rohkenisin kuitenkin väittää, että 700-800 eurolla ajelee aika pitkään vaikka taksilla, jos oma auto pettää.
Ihmisten tietoisuus järkevästi taloudenhoidosta on Suomessa häkellyttävän heppoista. Ilmeisesti hyvä sosiaaliturvajärjestelmä on tähän meidät totuttanut ja toisaalta myös koulu, jossa talousasioita ei juuri käsitellä.
Olen kahden kouluikäisen vilkkaan pojan äiti. Pyöritän omaa yritystä palkkatyön ohella. Harrastan, liikun, leivon, luen. Niin joo ja olen suorittanut lasten syntymän jälkeen kaksi ammattitutkintoa, työn, yrityksen ja perheen ohella. Mielestäni näytän hyvältä eikä minua ahdista.. Missä vika? Nykyään vaan on niin älyttömän muodikasta olla väsynyt ja masentunut. Tarvitaan apua pyykinpesuun! Meillä kone pyörii omillaan kunhan sen täyttää ja tyhjää välillä. Missä on se kuuluisa suomalainen sisu? Nyt naiset kello soimaan kuudelta ja suihkuun, pannu kahvia ja menoksi. Tehkää kaikki mitä voitte tänään tehdä, haudassa on aikaa maata.
Eeva-Liisa, ironia on vaikea, mutta hieno laji, älä siis hylkää sitä kokonaan, vaikka se parilta lukijalta menikin nyt ihan ohi.
Sitä mietin, miksi jotkut miehet ottavat aina niin itseensä, kun puhutaan naisten paineista ja äitien väsymyksestä? Jos perheet voivat huonosti, ei kai vika voi pelkästään naistenkaan olla, vai mitä James?
Kuri-Kari taas juttelee niin kummallisia, etten tiedä, kannattaako edes kommentoida. Teiniäitien määrä alkoi vähentyä jo 70-luvulla, eikä siinä asiassa ole tapahtunut mitään muutosta ainakaan huonompaan. Eikä suomalaisia oikein voi koulutuksen puutteestakaan syyttää. Päinvastoin, siitähän meitä naisia syyllistetään, että kouluttaudumme niin perusteellisesti, että lasten tekoon ryhdytään vasta kolmikymppisinä.
Tasa-arvo on sekin vaikea laji, mutta vielä vaikeampaa on siitä puhuminen.
Sitä mietin, miksi jotkut miehet ottavat aina niin itseensä, kun puhutaan naisten paineista ja äitien väsymyksestä? Jos perheet voivat huonosti, ei kai vika voi pelkästään naistenkaan olla, vai mitä James?
Kuri-Kari taas juttelee niin kummallisia, etten tiedä, kannattaako edes kommentoida. Teiniäitien määrä alkoi vähentyä jo 70-luvulla, eikä siinä asiassa ole tapahtunut mitään muutosta ainakaan huonompaan. Eikä suomalaisia oikein voi koulutuksen puutteestakaan syyttää. Päinvastoin, siitähän meitä naisia syyllistetään, että kouluttaudumme niin perusteellisesti, että lasten tekoon ryhdytään vasta kolmikymppisinä.
Tasa-arvo on sekin vaikea laji, mutta vielä vaikeampaa on siitä puhuminen.
Eeva-Liisa,
Ensinnäkin pahoittelut että kirjoitin nimesi väärin alkuperäisessä kommentissasi.
Minä en yksinkertaisesti voi ymmärtää blogikirjoituksesi lähestymistapaa, jolla syyllistät miehiä äitien aiheuttamista lapsiin kohdistuvista pahoinpitelyistä. Wikipedian mukaan lapsiin kohdistuvassa kuritusväkivallassa naisten osuus ylittää miesten osuuden. Ts. jos lapsi kokee väkivaltaa perheessä, on todennäköisempää että väkivallan aiheuttaja on äiti, ei isä.
Väkivalta on aina tuomittavaa. Oli väkivallan tekijä nainen tai mies. En hyväksi esimerkiksi sitä, että raiskauksen hyväksyttävä syy olisi naisen provosoiva vaatetus. En myöskään hyväksy sitä, että lapsiin kohdistuva väkivalta olisi sallittua, koska äiti on väsynyt.
Kommentoit blogikirjoitustasi toteamalla, että "on hauskaa että kirjoituksesi on herättänyt ajatuksia" ja että "et halua osoitella ketään sormella". Miten sinä kokisit blogikirjoituksen, jossa haettaisiin hyväksyntää miesten raiskauksille siitä, että naiset pukeutuvat provosoivasti tai eivät älyä antaa miehille tarpeeksi? Tai että miesten naisiin kohdistuva väkivalta johtuu siitä, että naiset nalkuttavat liikaa?
Ja miltä sinusta tuntuisi, jos tällaisten blogikirjoitusten kirjoittaja jatkaisi kommentointia sanoilla "hauskaa, että kirjoitus herättää ajatuksia", "en halua osoitella ketään sormella", "tämä oli ironiaa" ja "haluan herättää keskustelua siitä, miten miesten ahdistusta voitaisiin helpottaa".
Näkisitkö tällöin punaista? Jos näkisit, miksi kirjoitat tismalleen samalla logiikalla?
Miksi naisten aiheuttamaan pahoinpitelyjä pitää ymmärtää hyväksyttävänä asiana kun taas miesten pahoinpitelyt ovat yksiselitteisesti ja aina tuomittavia? Eikö naisten lapsiin kohdistuva väkivalta ole eritoten tuomittavaa, koska väkivallan kohteena on täysin puolustuskyvytön yksilö? Hauskaa, että sinä näemmä hyväksyt ja ymmärrät tämän väkivallan, koska "äiti on väsynyt, kun isä painaa duunia, eli niinku isähän sitä lasta pahoinpitelee" logiikalla.
Ensinnäkin pahoittelut että kirjoitin nimesi väärin alkuperäisessä kommentissasi.
Minä en yksinkertaisesti voi ymmärtää blogikirjoituksesi lähestymistapaa, jolla syyllistät miehiä äitien aiheuttamista lapsiin kohdistuvista pahoinpitelyistä. Wikipedian mukaan lapsiin kohdistuvassa kuritusväkivallassa naisten osuus ylittää miesten osuuden. Ts. jos lapsi kokee väkivaltaa perheessä, on todennäköisempää että väkivallan aiheuttaja on äiti, ei isä.
Väkivalta on aina tuomittavaa. Oli väkivallan tekijä nainen tai mies. En hyväksi esimerkiksi sitä, että raiskauksen hyväksyttävä syy olisi naisen provosoiva vaatetus. En myöskään hyväksy sitä, että lapsiin kohdistuva väkivalta olisi sallittua, koska äiti on väsynyt.
Kommentoit blogikirjoitustasi toteamalla, että "on hauskaa että kirjoituksesi on herättänyt ajatuksia" ja että "et halua osoitella ketään sormella". Miten sinä kokisit blogikirjoituksen, jossa haettaisiin hyväksyntää miesten raiskauksille siitä, että naiset pukeutuvat provosoivasti tai eivät älyä antaa miehille tarpeeksi? Tai että miesten naisiin kohdistuva väkivalta johtuu siitä, että naiset nalkuttavat liikaa?
Ja miltä sinusta tuntuisi, jos tällaisten blogikirjoitusten kirjoittaja jatkaisi kommentointia sanoilla "hauskaa, että kirjoitus herättää ajatuksia", "en halua osoitella ketään sormella", "tämä oli ironiaa" ja "haluan herättää keskustelua siitä, miten miesten ahdistusta voitaisiin helpottaa".
Näkisitkö tällöin punaista? Jos näkisit, miksi kirjoitat tismalleen samalla logiikalla?
Miksi naisten aiheuttamaan pahoinpitelyjä pitää ymmärtää hyväksyttävänä asiana kun taas miesten pahoinpitelyt ovat yksiselitteisesti ja aina tuomittavia? Eikö naisten lapsiin kohdistuva väkivalta ole eritoten tuomittavaa, koska väkivallan kohteena on täysin puolustuskyvytön yksilö? Hauskaa, että sinä näemmä hyväksyt ja ymmärrät tämän väkivallan, koska "äiti on väsynyt, kun isä painaa duunia, eli niinku isähän sitä lasta pahoinpitelee" logiikalla.
Eeva-Liisa on tässä kyllä liikkeellä ihan oikealla asialla. Monet nykyäitien ongelmat johtuvat ydinperhemallista. Aiemmin vanhemmat lapset, omat sisarukset, isovanhemmat ja naapuritkin auttoivat enemmän lasten kasvatuksessa. Nyt äiti on yksin. Itse näkisin mielelläni enemmän sitä, että äidit olisivat tekemisissä toisten äitien kanssa. Miksei tähän joukkoon koti-isätkin mahtuisi.
Ja mitä tulee tähän väkivalta-asiaan. Naiset tietenkin kurittavat lapsia enemmän kun ovat lasten kanssa enemmän tekemisessä. Sen takia äitien ja isien väkivalta ei ole verrannollista.
Ja mitä tulee tähän väkivalta-asiaan. Naiset tietenkin kurittavat lapsia enemmän kun ovat lasten kanssa enemmän tekemisessä. Sen takia äitien ja isien väkivalta ei ole verrannollista.
Kalle niinhän se ehkä on että teinit tekee nykyään lapsia,mutta tällä hetkellä he hoitavat lapsensa parhaiten.
Ite olen vähän yli parikympinen ja minulla on kolme alle koulu ikästä lasta.Ja hyvin olen pärjänny paitsi aina pieniä väsymys jaksoja lukuun ottamatta.Oishan se kivaa että sais aina välillä jonkun auttamaan arkea,että sais sitä omaa aikaa.Kyllä jokainen ihminen sitä tarvitsee.Ei me naisetkaa olla mitään koneita jotka jaksaa aina hoitaa lapset,siivota,pestä pyykkii,laittaa ruokaa ja sit viel kattoo ku mies tulee töistä kotiin niin alkaa ensimmäsenä valittaa et väsyttää ja menee sohvalle röhnöttämään.Että kyllä mun mielestä mieskin voi osallistua tekemää näitä askareita ihan hyvin,vaikka ehkä monen miehen mielestä ne on vaan naisten hommia.Mutta tässä asiassa jokainen voisi kattoo peiliin ja mietti et mikä on vikana omassa ittessänsä ja alkaa ajattelee muitakin kun vaan itseänsä.
Ite olen vähän yli parikympinen ja minulla on kolme alle koulu ikästä lasta.Ja hyvin olen pärjänny paitsi aina pieniä väsymys jaksoja lukuun ottamatta.Oishan se kivaa että sais aina välillä jonkun auttamaan arkea,että sais sitä omaa aikaa.Kyllä jokainen ihminen sitä tarvitsee.Ei me naisetkaa olla mitään koneita jotka jaksaa aina hoitaa lapset,siivota,pestä pyykkii,laittaa ruokaa ja sit viel kattoo ku mies tulee töistä kotiin niin alkaa ensimmäsenä valittaa et väsyttää ja menee sohvalle röhnöttämään.Että kyllä mun mielestä mieskin voi osallistua tekemää näitä askareita ihan hyvin,vaikka ehkä monen miehen mielestä ne on vaan naisten hommia.Mutta tässä asiassa jokainen voisi kattoo peiliin ja mietti et mikä on vikana omassa ittessänsä ja alkaa ajattelee muitakin kun vaan itseänsä.
Vaikka kirjotukses on sun omies sanojes mukaan kärjistettyä ja ironiaa niin ehdottasin tällaselle äidille/perheelle ammattiapua.
Ja huom!: ennenku alatte perustaan perhettä ja "tehtaileen" mukuloita ajatelkaa, onks teillä siihen kanttia/varaa.
Onks muuten Suomessa vielä sallittua tukistaminen ja väkivalta yleensäkkin lasten kasvatuksessa?
Ja huom!: ennenku alatte perustaan perhettä ja "tehtaileen" mukuloita ajatelkaa, onks teillä siihen kanttia/varaa.
Onks muuten Suomessa vielä sallittua tukistaminen ja väkivalta yleensäkkin lasten kasvatuksessa?
Jaakko kirjoitti: "Naiset tietenkin kurittavat lapsia enemmän kun ovat lasten kanssa enemmän tekemisessä. Sen takia äitien ja isien väkivalta ei ole verrannollista."
Wikipedia: "Tutkimuksissa ei ole havaittu eroja myöskään esimerkiksi siinä kuinka vakavaan väkivaltaan äidit tai isät syyllistyvät ollessaan päävastuullisessa vastuussa lasten hoidosta, vaikka usein erityisesti naisten osuutta yritetäänkin selittää pois sillä että he ovat enemmän vastuussa lapsista
.
.
.
Naisten väkivaltaisessa käytöksessä lapsia kohtaan näyttäisi korostuvan erityisesti omien tunteiden ja impulssikontrollin heikko hallinta, kun pinna palaa lyödään lasta. Tämä piirre on tullut esiin myös muussa naisten tekemässä perheväkivallassa."
Wikipedia: "Tutkimuksissa ei ole havaittu eroja myöskään esimerkiksi siinä kuinka vakavaan väkivaltaan äidit tai isät syyllistyvät ollessaan päävastuullisessa vastuussa lasten hoidosta, vaikka usein erityisesti naisten osuutta yritetäänkin selittää pois sillä että he ovat enemmän vastuussa lapsista
.
.
.
Naisten väkivaltaisessa käytöksessä lapsia kohtaan näyttäisi korostuvan erityisesti omien tunteiden ja impulssikontrollin heikko hallinta, kun pinna palaa lyödään lasta. Tämä piirre on tullut esiin myös muussa naisten tekemässä perheväkivallassa."
Hui. Tekstiäni on ymmärretty väärin!
En missään nimessä hyväksy lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Yritin vain muistuttaa, että ennen se on ollut maan tapa - siitä kertovat jo vanhat sananlaskut. Nykyisin on löydettävä muita keinoja pitää lapset kurissa, ja se tuntuu olevan haastavaa. Väsymys ei ole tekosyy tukistamiselle, mutta kuten varmasti kaikki tietävät, levännyt ihminen jaksaa uhmaikäisenkin kiukuttelua melkein loputtomiin.
Äideille asetetaan valtavasti paineita (kuka ne asettaa ja kuinka realistisia ne ovat, on sitten jo toinen kysymys), ja moni murtuu paineen alla. Idylli on säilytettävä hinnalla millä hyvänsä, ja siitä kärsivät lopulta eniten lapset.
Olisi kiva kuulla myös niiden väsyneiden ja ahdistuneiden äitien kommentteja. Heitä kun uusien tutkimuksien mukaan on yhä enemmän. Mikä auttaisi tukalaan oloon?
En missään nimessä hyväksy lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Yritin vain muistuttaa, että ennen se on ollut maan tapa - siitä kertovat jo vanhat sananlaskut. Nykyisin on löydettävä muita keinoja pitää lapset kurissa, ja se tuntuu olevan haastavaa. Väsymys ei ole tekosyy tukistamiselle, mutta kuten varmasti kaikki tietävät, levännyt ihminen jaksaa uhmaikäisenkin kiukuttelua melkein loputtomiin.
Äideille asetetaan valtavasti paineita (kuka ne asettaa ja kuinka realistisia ne ovat, on sitten jo toinen kysymys), ja moni murtuu paineen alla. Idylli on säilytettävä hinnalla millä hyvänsä, ja siitä kärsivät lopulta eniten lapset.
Olisi kiva kuulla myös niiden väsyneiden ja ahdistuneiden äitien kommentteja. Heitä kun uusien tutkimuksien mukaan on yhä enemmän. Mikä auttaisi tukalaan oloon?
Kiitos taas loistavasta kirjoituksesta!
Ihailtava on tuota kirjoittajan jaksamista ja komiikan tajua. Huumori on todella taitavaa.
Lopenuupunut uusperheen isä täällä ei voi muuta kuin ihailla, miten energiaa riittää siellä päässä huolehtia vielä yhteiskunnan ongelmistakin ja muiden kanssaihmisten hyvinvoinnista omien huolien lisäksi.
Itsekin sitä yritän tehdä, tosin viime viikot on ollut takki melkoisen tyhjä sen asian suhteen.
Luulisin että äitien pelastamiseen (samoin kuin isien) voisi auttaa jokin uudenlainen muotivillitys, missä pyrittäisiin luomaan parisuhteesta oikeasti kimppa. Sellainen kimppa, jossa ei tarvitse kilpailla toisen kanssa. Sellainen kimppa jossa puolisot aidosti tukevat toisiaan ihan karmeimpinakin uupumuksen hetkinä ja osaavat silloin pitää suunsa kiinni vaikka mikä ärsyttäisi kumppanin tai lasten toiminnassa. Sellainen kimppa jossa ei tarvitse pelätä toisen hyppivän vieraissa tai miettivän lähtöä vihreämmän ruohon perään.
On totta että nykyaikana perheenäidin ja -isän elämä on kovin erilaista kuin ennen. Onko se helpompaa vai vaikeampaa - siitä voidaan olla montaa mieltä. Luulisin että monella tavalla helpompaa, mutta monella tavalla vaikeampaa.
Palatakseni vielä tuohon parisuhteen tärkeyteen. Luulen että siellä on ne asiat, millä selvitä läpi kaikkien vaikeuksien. Vanhempien onnellisuudesta lähtee lastenkin onnellisuus. On helppoa syyttää kumppania monista asioista - vaikeampaa on tinkiä omista oikeuksistaan toisen hyväksi ja vielä sillä ajatuksella, että oikeasti haluaa tehdä niin sen vuoksi, että rakastaa toista ja välittää hänen hyvinvoinnistaan.
On helppoa vetää herne nenään, paljon vaikeampaa on ottaa se pois toisen nenästä. Ylipäätään ei kannata paljoa herneiden kanssa olla tekemisissä.
Kun rakastaa toista, on valmis luopumaan omastaan ja tekee sen ilolla. Kaikkea ei voi saada - eikä pidäkään. Se unohtuu usein.
Usein minua kannustaa ajatus, että haaveidensa toteuttamista voi myös siirtää tuonnemmaksi. Kaikkea ei tarvitse saada heti.
Tärkeä juttu on, että nuo edellämainitut asiat pitäisi toimia molemmilla, muuten toinen vain kokee uhrautuvansa tai antautuu uhrautumaan. Ja silloin toinen käyttää hyväkseen toista. Niin ei kai pitäisi olla?
Onnellista ja toimivaa parisuhdetta on mahdoton löytää. Täydellistä kumppania on mahdoton löytää. Mutta onnellista ja toimivaa parisuhdetta voi opetella ja sen voi tavoittaa. Ja kumppaninsa epätäydellisyyttäkin voi oppia sietämään. Kuin myös omaa huonouttaan ja epäonnistumisiaan.
Silti jokaisesta päivästä on aina mahdollisuus aamulla tulla parempi kuin eilisestä. Aina se ei onnistu. Mutta se mahdollisuus on jokaikinen aamu.
Minä ainakin yritän huomenna olla erityisen kiltti vaimolleni ja lapsilleni. Saa nähdä onnistunko...
Ihailtava on tuota kirjoittajan jaksamista ja komiikan tajua. Huumori on todella taitavaa.
Lopenuupunut uusperheen isä täällä ei voi muuta kuin ihailla, miten energiaa riittää siellä päässä huolehtia vielä yhteiskunnan ongelmistakin ja muiden kanssaihmisten hyvinvoinnista omien huolien lisäksi.
Itsekin sitä yritän tehdä, tosin viime viikot on ollut takki melkoisen tyhjä sen asian suhteen.
Luulisin että äitien pelastamiseen (samoin kuin isien) voisi auttaa jokin uudenlainen muotivillitys, missä pyrittäisiin luomaan parisuhteesta oikeasti kimppa. Sellainen kimppa, jossa ei tarvitse kilpailla toisen kanssa. Sellainen kimppa jossa puolisot aidosti tukevat toisiaan ihan karmeimpinakin uupumuksen hetkinä ja osaavat silloin pitää suunsa kiinni vaikka mikä ärsyttäisi kumppanin tai lasten toiminnassa. Sellainen kimppa jossa ei tarvitse pelätä toisen hyppivän vieraissa tai miettivän lähtöä vihreämmän ruohon perään.
On totta että nykyaikana perheenäidin ja -isän elämä on kovin erilaista kuin ennen. Onko se helpompaa vai vaikeampaa - siitä voidaan olla montaa mieltä. Luulisin että monella tavalla helpompaa, mutta monella tavalla vaikeampaa.
Palatakseni vielä tuohon parisuhteen tärkeyteen. Luulen että siellä on ne asiat, millä selvitä läpi kaikkien vaikeuksien. Vanhempien onnellisuudesta lähtee lastenkin onnellisuus. On helppoa syyttää kumppania monista asioista - vaikeampaa on tinkiä omista oikeuksistaan toisen hyväksi ja vielä sillä ajatuksella, että oikeasti haluaa tehdä niin sen vuoksi, että rakastaa toista ja välittää hänen hyvinvoinnistaan.
On helppoa vetää herne nenään, paljon vaikeampaa on ottaa se pois toisen nenästä. Ylipäätään ei kannata paljoa herneiden kanssa olla tekemisissä.
Kun rakastaa toista, on valmis luopumaan omastaan ja tekee sen ilolla. Kaikkea ei voi saada - eikä pidäkään. Se unohtuu usein.
Usein minua kannustaa ajatus, että haaveidensa toteuttamista voi myös siirtää tuonnemmaksi. Kaikkea ei tarvitse saada heti.
Tärkeä juttu on, että nuo edellämainitut asiat pitäisi toimia molemmilla, muuten toinen vain kokee uhrautuvansa tai antautuu uhrautumaan. Ja silloin toinen käyttää hyväkseen toista. Niin ei kai pitäisi olla?
Onnellista ja toimivaa parisuhdetta on mahdoton löytää. Täydellistä kumppania on mahdoton löytää. Mutta onnellista ja toimivaa parisuhdetta voi opetella ja sen voi tavoittaa. Ja kumppaninsa epätäydellisyyttäkin voi oppia sietämään. Kuin myös omaa huonouttaan ja epäonnistumisiaan.
Silti jokaisesta päivästä on aina mahdollisuus aamulla tulla parempi kuin eilisestä. Aina se ei onnistu. Mutta se mahdollisuus on jokaikinen aamu.
Minä ainakin yritän huomenna olla erityisen kiltti vaimolleni ja lapsilleni. Saa nähdä onnistunko...
"Ducksin toimitusjohtaja Burke vitsaili Veeran synnyttyä toivovansa, että tyttö itkee paljon öisin, jotta kiekkomies saadaan pian takaisin töihin.
- Veera on kiltti tyttö eikä itke oikeastaan koskaan. Tyttärellä ei siis ollut vaikutusta paluupäätökseeni, Teemu sanoi Iltalehdelle helmikuussa." Ilta-Sanomat 9.4.2008
Yllä on katkelma uutisesta, joka kertoi Teemu Selänteen urasta ja perheestä. Toimitusjohtajan asenne on paljon puhuva: Lapset ovat rasittavia. Miehet eivät kestä kotona, kun lapset valvottavatat. Ilman muuta äidit hoitavat lapset oli tilanne mikä tahansa - isät katoavat töihinsä lepäämään ja viihtymään.
Vaikka useimmat työnantajat eivät ole näin suorasanaisia, monet luultavasti ajattelevat isien työssäkäymisestä samoin kuin hän: äitien kuuluu hoitaa lapset ja koti, miesten käydä työssä. Se asenne heijastuu miesten valinnoissa edelleen: pienenpieni vähemmistö isistä käyttää vanhempainvapaata, vaikka useimmat kyllä ottavat parin viikon isyysloman lapsen synnyttyä.
Teemu menee tavallaan mukaan toimitusjohtajansa ajatuksiin sanomalla, että hänen tyttärensä on kiltti. Siitä uutinen ei kerro mitään, miten paljon hän kotona on ja kuinka paljon osallistuu lastenhoitoon. Hänellähän on suuri perhe, neljä lasta.
"Pitkäaikainen unen puute, yksinäisyys ja huoli omasta jaksamisesta väsyttävät äitejä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) mukaan moni äiti potee kokonaisvaltaista väsymystä, mikä saa olon hermostuneeksi ja ärtyneeksi. Silloin tulee helposti huudettua lapsille, mikä taas saa syyllisyyden tunteet heräämään." Turun Sanomien uutisesta.
Kun päävastuun lasten hoitamisesta edelleen kantaa äiti ja kun hän usein on hyvin yksin, siis ilman suvun ja läheisten tukea, ei liene ihme, että ongelmia syntyy. Eikä tilannetta kannata verrata entisaikoihin, jolloin äidit hoitivat isojakin perheitä - he eivät yleensä jääneet yksin, vaan heidän ympärillään oli tiheä turvaverkko sukua, naapureita ja ystäviä.
- Veera on kiltti tyttö eikä itke oikeastaan koskaan. Tyttärellä ei siis ollut vaikutusta paluupäätökseeni, Teemu sanoi Iltalehdelle helmikuussa." Ilta-Sanomat 9.4.2008
Yllä on katkelma uutisesta, joka kertoi Teemu Selänteen urasta ja perheestä. Toimitusjohtajan asenne on paljon puhuva: Lapset ovat rasittavia. Miehet eivät kestä kotona, kun lapset valvottavatat. Ilman muuta äidit hoitavat lapset oli tilanne mikä tahansa - isät katoavat töihinsä lepäämään ja viihtymään.
Vaikka useimmat työnantajat eivät ole näin suorasanaisia, monet luultavasti ajattelevat isien työssäkäymisestä samoin kuin hän: äitien kuuluu hoitaa lapset ja koti, miesten käydä työssä. Se asenne heijastuu miesten valinnoissa edelleen: pienenpieni vähemmistö isistä käyttää vanhempainvapaata, vaikka useimmat kyllä ottavat parin viikon isyysloman lapsen synnyttyä.
Teemu menee tavallaan mukaan toimitusjohtajansa ajatuksiin sanomalla, että hänen tyttärensä on kiltti. Siitä uutinen ei kerro mitään, miten paljon hän kotona on ja kuinka paljon osallistuu lastenhoitoon. Hänellähän on suuri perhe, neljä lasta.
"Pitkäaikainen unen puute, yksinäisyys ja huoli omasta jaksamisesta väsyttävät äitejä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) mukaan moni äiti potee kokonaisvaltaista väsymystä, mikä saa olon hermostuneeksi ja ärtyneeksi. Silloin tulee helposti huudettua lapsille, mikä taas saa syyllisyyden tunteet heräämään." Turun Sanomien uutisesta.
Kun päävastuun lasten hoitamisesta edelleen kantaa äiti ja kun hän usein on hyvin yksin, siis ilman suvun ja läheisten tukea, ei liene ihme, että ongelmia syntyy. Eikä tilannetta kannata verrata entisaikoihin, jolloin äidit hoitivat isojakin perheitä - he eivät yleensä jääneet yksin, vaan heidän ympärillään oli tiheä turvaverkko sukua, naapureita ja ystäviä.
Äidit läpsivät ja tukistavat lapsia sen vuoksi, että ovat väsyneitä ja pinna kiristyy. Osittain syynä ON se, että miehet eivät osallistu kodin ja lasten hoitamiseen niin paljon kuin pitäisi. Osittan syynä on se, että lasten kasvattamiselle on nykyisin epärealistisia vaatimuksia - sekä koulussa, päiväkodeissa että kodeissa. Kaikilla olisi paljon mukavampaa, jos pipoa löysättäisiin hiukan. Lapset eivät ole muuttuneet yhtään, mutta vaatimukset ovat kasvaneet kaikin puolin.
Ulkomaiden asukkaista voi hakea vertailukohtaa sille, kuritetaanko meillä lapsia paljon vai vähän. Miten luulette, että esimerkiksi Etelä-Eurooppalainen saa pienen lapsen istumaan kiltisti ravintolassa kaksi tuntia eli normaalin ateria-ajan? Tietysti vetämällä hiuksista ja jopa läpsimällä naamaan, jos ei hiuksista vetämisellä ollut riittävästi tehoa. Sitä seuranneena minusta on ihan mukavaa, että meillä saa ravintolassa hiukan juoksennella. Sitä voi vain arvailla, paljonko näissä maissa hiudotaan korville kotona, kun julkisestikin saa käyttää fyysistä rankaisua melko estoitta.
Ulkomaiden asukkaista voi hakea vertailukohtaa sille, kuritetaanko meillä lapsia paljon vai vähän. Miten luulette, että esimerkiksi Etelä-Eurooppalainen saa pienen lapsen istumaan kiltisti ravintolassa kaksi tuntia eli normaalin ateria-ajan? Tietysti vetämällä hiuksista ja jopa läpsimällä naamaan, jos ei hiuksista vetämisellä ollut riittävästi tehoa. Sitä seuranneena minusta on ihan mukavaa, että meillä saa ravintolassa hiukan juoksennella. Sitä voi vain arvailla, paljonko näissä maissa hiudotaan korville kotona, kun julkisestikin saa käyttää fyysistä rankaisua melko estoitta.
2
Ymmärsinkö siis oikein? Kun nainen harrastaa perheväkivaltaa, syy on miehen? Siis äiti läpsii lastaan sen vuoksi, että on väsynyt ja väsymys johtuu siitä, että isä ei hoida naisen määrittelemiä velvollisuuksiaan =
käyttääkö Eeva-Liisa Katainen samaa logiikkaa myös toisinpäin? Isä raiskaa äidin koska isällä on kauhea puute ja äiti ei noudata isän määrittelemiä velvollisuuksia =
Se on kyllä hienoa, että meidän tasa-arvokeskustelu perustuu täysillä siihen olettamukseen, että nainen on vaan ja ainoastaan kaikessa uhri.