Itkettää!

21.12. - 07:36 (Luotu: 20.12. - 19:26)

Eeva-Liisa Kiviniemi

Uuden ihmisen syntymä on herkkä paikka. Niin herkkä, että tulee itku. Monta, monta kertaa. Hallitsemattomasti. Väärissä paikoissa. Ihan mistä vaan. Enkä nyt puhu synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, vaan ihan normaalista äitiyteen liittyvästä hormonihirviöydestä.

Henkilökohtainen huippusuoritukseni oli retki valokuvausliikkeeseen kuukausi esikoisen syntymän jälkeen. Kone pirulainen oli rajannut kuvista ainakin millin liikaa, ja noin kolmesta printistä lapselta puuttui inahdus pikkuvarpaasta. Loput 120 kuvaa olivat onnistuneita, mutta itku tuli silti, eikä se laantunut millään ennen kotiovea. Että terveisiä vaan Helsingin Lasipalatsin valokuvausliikkeen nuorelle myyjälle. Kaikki naiset eivät ole hysteerisiä. Ainoastaan tuoreet äidit. Olen pahoillani, jos aiheutin traumoja.

Uuden ihmisen syntymä on herkkä paikka siinäkin mielessä, että tuore äiti on altis vetämään herneitä nenäänsä lähes mistä tahansa. Itse pahoitin mieleni siitä, jos joku tuli tervehtimään vauvaa liian hehkeänä, hoikkana tai hyväntuulisena. Itse kun tunsin oloni turvonneeksi norsuksi, joka on valvonut muutaman kuukauden putkeen. Ja voi kamala, jos joku myöhästyi puoli tuntia sovitusta ajasta, yritti antaa neuvoja, ei halunnut ottaa vauvaa heti syliin tai piti sitä sylissään liian kauan. Kerran ventovieras nainen tuli museossa väittämään, että kuorsaava vauvani itki. Olin vähällä jyrätä hänet seinään lastenvaunuilla. Yritin oikeasti ainakin iskeä tätiä palleaan katseellani. Kehtasikin, mokoma!

Kohta on edessä toisen uuden ihmisen syntymä. Herkkyystila on jo koholla: Avara luonto on pitkään ollut pannassa (miksi joka jaksossa ainakin yksi suloinen ja avuton eläinlapsi joutuu tuhman ja pelottavan saalistajan lounaaksi?), vieraiden vauvojen parku saa hätääntymään (niin oikeiden kuin leffavauvojen) ja turvonnut norsu -olotila on palannut. Hysteerinen nainen sisälläni odottaa kiihkeästi pääsyä takaisin vapauteen. Anteeksi jo etukäteen.