Muumimamma olohuoneessa

29.04. - 10:21 (Luotu: 10:21) - Kommentit: 1

Jussi Lähde

Alkuruoka:

Parahin politiikan kuluttajansuojavirasto

Haluaisin Teiltä lausunnon siitä, miten hyvin presidentti Tarja Halosen toinen virkakausi täyttää hänen viime vaalien aikaan lanseeraamansa käsitteen uudesta arvojohtajuudesta. Nykyinen tasavallan presidentti kertoi uudelleenvalintansa perusteluksi äänestäjille sen, että hän ei ensimmäisellä virkakaudellaan ollut ehtinyt toteuttaa täysin käsitystään arvojohtajuudesta.

Pääruoka:

Tutkimukset kertoivat taannoin valtiomme päämiehen kansallisen kannatuksen olevan hienoisessa nousussa. Tarkastellessani suomalaista mediaa olen tehnyt järisyttävän havainnon - Tarja Halosen kannatus poliittisissa toimituksissa on noussut sataan prosenttiin!

Vain ja ainoastaan tämä voi näet perustella sitä, ettei yksikään valtamedia ole tarttunut tehtäväänsä kysyäkseen, mitä Halosen tarkoittama arvojohtajuus käytännössä on. Minäpä kerron.

Tasavallan presidentistä on tullut Halosen kausilla maan johtava huoli-instituutio. Presidentti on ilmaissut huolensa monista asioista alkaen ilmaston lämpenemisestä globalisaatioon ja jopa siihen, että suomalaisilla on paljon huolia!

Halosen presidenttiyden julkikuva alkaa muistuttaa hyvinkin paljon Tove Janssonin luoman Muumimamman hahmoa. Muistattehan, Muumimamma on maailman ilmiöistä pääsääntöisesti - huolissaan.

Halonen on presidentti-instituution haltijana paitsi sen puolustaja myös vastuussa omalla toiminnallaan sen uudistamisesta. Me suomalaiset koemme lähihistoriallisista syistä presidentin roolin helposti "nykylinjan vartijan rooliksi". Haloo, voisiko joku kertoa minulle, mikä se nykylinja on.

Poliittisilla journalisteilla ja toimittajilla laajemminkin on vikkelä tapa pestä kätensä, kun aletaan puhua "suomalaisesta poliittisesta kulttuurista". He rajaavat itsensä ja oman toimintansa liki poikkeuksetta sen ulkopuolelle.

Hyvä esimerkki nähtiin ja ennen kaikkea luettiin viime viikon Stubb - Vanhanen - Peking "kohun" yhteydessä. Osa toimittajista, jotka ovat kovasti vaatineet teksteissään moniarvoista ja moniäänistä keskustelukulttuuria löysivät häntäluustaan sisäisen sovjetologin etsiessään hallituskriisiä kun joutuivat peräänkuuluttamansa keskustelukulttuurin raportoijaksi.

En esitä seuraavia kysymyksiä uhratakseni itseäni "uuden poliittisen keskustelukulttuurin" roviolle. Esitän ne siksi, että olen huolissani presidentti-instituution uudistumisesta sekä Suomen kansainvälisestä asemasta eri keskustelufoorumeilla, joissa tulevaisuudestamme päätetään.

Missä asioissa presidentti Halonen on päättänyt mennä huolestumista pidemmälle toisen virkakautensa aikana? Millaisiin toimenpiteisiin hän on ryhtynyt? Sitooko ulkopolitiikan johtotaistelu liikaa hänen aikaansa ja energiaansa? Miten Halonen arvojohtajuuden määrittelee?

Hyvät ystävät, meillä on tällä hetkellä Muumimamma Mäntyniemen olohuoneessa niillä hetkillä kun kyse ei ole presidentin ulkopoliittisen aseman puolustamisesta.

Jälkiruoka

Presidentti Tarja Halosen virkakautta on vielä jäljellä. Kenties arvojohtajuus 2.0 on parhaillaan testattavana ja käytössä jo ensi syksynä. Mutta jos mitään muuta ei ole luvassa, toivoisin arvoisten politiikan toimittajien nostavan hieman sihtiä ja katselevan Muumilaaksoa kauemmaksi. Jollette tiedä mitä tarkoitan, kysykää Nuuskamuikkuselta.