Vaalikiertue: Suuria kuntia, muttei liian nopeasti - katso video

Aamulehden vaalikiertueen kuntapoliittisen paneelin osallistujista Irma Koskela (vas) oli valmis siirtämään erikoissairaanhoidon valtion hoidettavaksi. Timo Tukia (ps) pisti vielä paremmaksi heivaamalla koko terveydenhoidon samaan suuntaan.

Asiantuntijana keskustelua kommentoinut Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Esa Halme murjaisikin, että ”tuli kallis kierros”, kun hän oli kuunnellut asiat, jotka ehdokkaat ehdottomasti kirjaisivat hallitusohjelmaan.

Hän huomautti, että esimerkiksi Norjassa kustannukset veronmaksajille kasvoivat 25 prosenttia kun siellä päätettiin panna erikoissairaanhoito valtion piikkiin.

Toisaalta Hanna Tainio (sd) veti erikoissairaanhoitoa sairaanhoitopiireiltä kunnille. Ehkä siksi hän saikin kilpailijoiltaan eniten kannatusta, kun panelistit päätteeksi valitsivat joukostaan sopivimman poliitikon kuntaministeriksi.

Halmeen lueteltua esimerkkejä ja vaihtoehtoja asioista, joissa kuntien päätösvaltaa voisi lisätä, suostui muutama ehdokas sentään pohtimaan teiden rakentamista.

Katso video: Mitä ehdokkaat vastasivat kysymykseen suur-Tampereen hyödyistä?



Tainio ”ministeriksi”

Ensimmäisen kerran kiertueella oli havaittavissa vanhan sinipunan tai sateenkaaren henkeä. Tainio nimittäin itse kannatti kokoomuksen Tarja Soukkoa ministeriksi ja sai toisaalta kannatusta itselleen tältä, Tukialta ja Koskelalta. Soukkoa taas ”äänesti” Tainion ohella Minna Sorsa (vihr).

Kokoomuslaisen ja demarin tukiessa toisiaan olivat vastaavasti toistensa kannalla myös keskustan hämeenkyröläinen Päivi Hiltunen sekä naapurista Ikaalisista ehdolla oleva Johanna Ylihaveri (kd). Hiltunen sai lisäksi seniorien Paavo Närväsen ”äänen”.

Kunta- ja sosiaaliasioiden ulkopuolelta mitattiin toisaalta kannatusta sille, että Suomi osallistuisi aktiivisesti sotilaallisiin toimiin Libyassa. Henki oli hyvin vastahankainen, mutta kokoomuksen ja vihreiden edustajien näkemyksissä sentään tuli esiin jonkinlainen yhteisen vastuun ajattelukin.

Ikaalisten suuntaan

Vaaliväittely käytiin jälleen asiallisessa hengessä, mitä juontajana toiminut päätoimittaja Jouko Jokinenkin kiitteli. Toisaalta mukana oli ymmärrettävästi reipas annos paikallishenkeä. Keskustelussa ilmenikin, että Hämeenkyrön luontevin yhteistyösuunta niin paras-lain edellyttämässä terveysyhteistyössä kuin mahdollisessa kuntaliitoksessakin on Ikaalinen.

Tämän vahvisti myös nopea yleisöäänestys, jossa kumppanuus Nokia tai Ylöjärven kanssa sai vain yhden äänen koko muun salin kannattaessa Ikaalisia.

Halme kiitteli yleisöä siitä, että muutoksen tarve nähdään ja ymmärretään. Eduskuntaan pyrkijätkin toki uskoivat uudistuksia olevan edessä, mutta hirveän kovassa vauhdissa muutosten ei joko uskota tai haluta tulevan.

Ehdokkaat nimittäin pitivät puheenvuoroissaan itsenäisen Hämeenkyrön säilymistä todennäköisenä ja paikoin tavoiteltavanakin. Mutta kun Jokinen kysyi, kuka uskoo kunnan olevan omillaan vielä vuonna 2030, nousivat vain Hiltusen ja Tukian kädet.

Muissa raja- ja liitoskysymyksissä panelistit toki löysivät erimielisyyttäkin. Suur-Tampereesta puhui positiivisimpaan sävyyn Tainio, kun taas Soukko haikaili jo kariutuneen Kyrösjärvi-kokoonpanon perään ja piti tulevaisuuden mahdollisuutena koko Pirkanmaan kuntaa.

Kaikkein reippaimmin rajoja kyseenalaisti ja liitoksia kannatti Närvänen, joka lopuksi saikin nuorekkuudestaan palkinnon erotuomari Halmeelta.

Vastaavasti tiukimmin vanhaa kuntarakennetta puolusti Tukia. Hän leimasi Mänttä-Vilppulan luomisenkin järjettömäksi tempaukseksi, jossa hallinto vain lisääntyi ja palvelut katosivat etenkin Vilppulan puolelta.

Paras-lain vaatima 20 000 hengen asukaspohja terveydenhoitoalueelle ihmetytti etenkin Sorsaa, joka epäili lukua ”jonkun professorin hatustaan vetämäksi”. Tainio selitti, että kyse on siitä, että juuri tuon kokoisessa terveyskeskuksessa on kahdeksan lääkäriä, jolloin tuurauksiin ei normaalisti tarvita enää ulkopuolista apua.

Erotuomari arvioi panelistien puheet

Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Esa Halme piti positiivisimpana sitä, miten myönteisiä panelistien avaukset olivat kuntien yhteistyön lisäämiseksi. Aiemmat kuntien yhteistyökuviot ovat syntyneet enemmänkin sattuman kuin huolellisen pohdiskelun tuloksena.

Ehdokkaat olisivat Halmeen mielestä kaivanneet ”kansallista selkänojaa” puolueidensa puheenjohtajien kannanotoista kuntarakenteeseen ja palvelujen tuottamiseen. Nämä asiat ovat olleet heikosti esillä, kun huomio on kiinnittynyt Suomen ulkopuolisiin ongelmiin ja kriiseihin.

Kummastusta herätti se, että Hämeenkyrö on vaiheessa, jossa sillä on varaa etsiä yhtä ainoaa parasta kaveria, kun järkevää olisi laajentaa hakua kaveripiiriksi, joka palvelut tuottaisi.