Vaalikiertue: Lisää opintorahaa ja järkeä työhön

Ilman peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa jääneitä nuoria on tuettava vaikkapa valtion tuella työllistämällä. Korkeakouluopiskelijoita on tuettava enemmän rahallisesti ja lukioikäisiä opinto-ohjauksen kautta. Erityisesti nämä teemat nousivat esiin, kun Aamulehden vaalikiertue jatkui torstai-iltana Valkeakoskella.

Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen ja Valkeakosken Sanomien päätoimittaja Jukka Ignatius hiillostivat kansanedustajaehdokkaita illan aikana muun muassa koulutusasioista. Paneeli veti salin lähes täyteen.

Yleisöstä yli puolet piti opiskelijoiden bruttotuloja liian pieninä. Keskimääräiset opiskelijat tulot selvisivät paneelissa lainaosuuksineen vain 892 euron suuruisiksi kuussa.

Katso video:

.

”Enemmän ohjausta”

Useat kansanedustajaehdokkaat ovat valmiita nostamaan opiskelijoiden opintorahaa yli puoluerajojen. Risto Koivula (stp) ja Sinikka Torkkola (vas) olivat valmiita antamaan opiskelijoille muutaman satasen opintotuen sijasta perusturvan, joka olisi 700-800 euroa kuussa.

Myös Pekka Järvinen (sdp) olisi valmis korottamaan opintorahaa. Voimakkaasti muutosta vastustavia ääniä ei juuri kuulunut muilta panelisteilta.

Opiskelijoiden työssäkäynti sen sijaan jakoi vahvasti panelistien mielipiteet. Pauli Kiurun (kok) mielestä opiskelijan on vaikea valmistuttuaan päästä työelämään kiinni, jos hänellä ei ole työkokemusta.

Sinikka Torkkolan (vas) mukaan opiskelijoiden kohdalla on kyse pikemminkin töihin joutumisesta. Torkkolan mielestä ei ole viisasta, jos opiskelijat käyvät opintoja enemmän töissä.

Oikean ammattialan löytämiseksi kansanedustajaehdokkaat halusivat lisätä resursseja myös lukio- ja peruskouluikäisten opinto-ohjaukseen.

Risto Rautiainen (kesk) kannatti yläkoulun jälkeistä 10-luokkaa yhdeksi ratkaisuksi nuorten syrjäytymisen estämiseen. Myös kouluterveydenhuoltoon kaivattiin lisäpanostusta.

Äänestyksessä lähes puolet yleisöstä oli valmis työllistämään valtion tuella peruskoulun päättäneistä ilman jatko-opiskelupaikkaa jääneet nuoret. Vain seitsemän prosenttia jättäisi ilman koulutuspaikkaa olevat nuoret peruskoulun jälkeen ilman tukea.

”Osaajia puuttuu”

Yleisön mielestä koulunpenkkiä parempi tausta kansanedustajaksi on hyvä elämänkoulu. Toisaalta 37 prosenttia yleisöstä arvosti parhaaksi kansanedustajan koulutukseksi yliopisto- tai muuta korkeakoulutaustaa.

Tilaisuudessa puhuttiin myös opiskeluaikojen tehostamisesta ja sitä kautta työurien pidentämisestä. Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen kysyi panelisteilta, koulutetaanko ihmisiä liikaa väärille aloille.

Pahimmiksi ongelmakohdiksi paneelissa nimettiin media- ja kauneudenhoitoalan koulutusohjelmat. Vihreiden Mervi Jantusen mukaan pitäisi muistaa myös alat, joista puuttuu osaajia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle on vaikeuksia saada väkeä suhteessa eläköitymismääriin.

Kaikki kansanedustajaehdokkaat eivät allekirjoittaneet ylikoulutusta. Pauli Kiuru (kok) muistutti, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista vain hieman yli neljä prosenttia on työttömänä. Hänen mukaansa kouluttamattomuus tulee kalliimmaksi kuin koulutus.

Janhunen palkittiin

Panelistit olivat huolestuneita sosiaalialan työntekijämääristä. Mervi Janhunen (vihr) ja Pekka Järvinen (sdp) olivat valmiita kasvattamaan alan koulutuspaikkojen määriä.

Myös hammaslääkäri ja kone- ja metallialan työvoimapula huolestutti panelisteja. Armi Kärki (ps) esitti lisää koulutus erityislasten parissa työskentelevien opettajien ja avustajien osalta.

Panelistit saivat äänestää lopuksi keskuudestaan sopivimman opetusministerin seuraavaan hallitukseen. Äänestyksen voitti Sinikka Torkkola (vas). Paneelin parhaan keskustelijana palkittiin vihreiden Mervi Janhunen. Hän pokkasi palkinnoksi Aamulehden Moro-pelikortit.