Puheenaihe: Keskittyykö pirkanmaalainen politiikka liikaa Tampereelle?

Pirkanmaa on muutakin kuin Tampere ja sen naapurikunnat.

Se vain ei näy kovin hyvin Suomen eduskunnassa. Ei nykyisessä eikä ilmeisesti seuraavassakaan. Ehdokasasettelukin näyttää jo melko vinoutuneelta.

Ylä-Pirkanmaan seutukunta on unohtunut monelta puolueelta kokonaan. Mänttä-Vilppulasta on kolme ehdokasta, Ruovedeltä ei yhtään. Juupajoelta ja Virroilta on kummastakin vain yksi tarjokas Arkadianmäelle.

Tyhjä yläpää

Pirkanmaan väestöstä Ylä-Pirkanmaan seutukunnassa asuu reilut viisi prosenttia. Siksi sen ”oikea” ehdokasmäärä suhteutettuna muuhun maakuntaan olisi ollut yksitoista eikä viisi, joka on tulos nyt tehdyssä ehdokasasettelussa.

Alueen aliedustus on tietysti aina kaksiteräinen miekka. Se, että kilpailua on vähän, voi parantaa vahvimman ehdokkaan mahdollisuuksia.

Kolmesta mänttävilppulalaisesta ehdokkaasta kaksi onkin tosissaan pyrkimässä läpi. Heistä sdp:n Kai Lindroosilla on kovimmat perinteet puolustettavanaan. Demareilla on ollut Mäntästä kansanedustaja tauotta vuodesta 1975 ja Jermu Laineesta lähtien.

Yhdistyneen kaupungin maaseutuosasta puolestaan ponnistaa keskustalainen Arto Pirttilahti, jonka kovia vastuksia on myös parkanolainen Ari Lamminmäki pohjoisen Pirkanmaan toiselta laidalta.

Kokoomukselle Ylä-Pirkanmaa on musta aukko.

– Jäsenäänestys on puhunut viime keväänä, ja piirikokous päätti ehdokaslistan 3. kesäkuuta, selvittää puolueen piirin toiminnanjohtaja Jari Porraslampi.

– Uskon, että Orivedeltä oleva Jussi Viljanen ja Parkanon Marja Kallioniemi koetaan sillä alueella hyvinkin läheisiksi vaikka ”oikea” Ylä-Pirkanmaan ehdokas meiltä puuttuukin.

Autio eteläpää

Oikeastaan pohjoisosan ohuuttakin yllättävämpi fakta on Etelä-Pirkanmaan aliedustus.

Väestöpohjan perusteella olisi kohdallaan, että Valkeakoskelta, Akaasta ja Urjalasta olisi ehdolla 18 ellei peräti 19 naista tai miestä. Listoilta löytyy vain yhdeksän. Urjalasta ei ole ensimmäistäkään kandidaattia.

Jälleen keskittyminen voi toimia myös alueen eduksi. Todella vahvat ehdokkaat kuitenkin puuttuvat, ja esimerkiksi valkeakoskelaiset Pauli Kiuru (kok) ja Pekka Järvinen (sd) kilpailevat osin myös samoista äänistä.

Kovin hyvin ei mene myöskään kaakkoisella Pirkanmaalla, jossa ei enää erikseen seutukuntaa edes ole. Suomen kokoomuslaisimpana usein mainitulta Pälkäneeltä on vain yksi, kes- kustalainen, ehdokas.

Maakunnan itälaidalta, Pälkäneen tavoin nyt Tampereen seutukuntaan kuuluvalta Orivedeltä on sentään löytynyt kolme nimeä listoille.

Täysi Tampere

Tampereen yliedustus on numeroiden valossa selkeä. Koon puolesta keskuskaupunki olisi ”oikeutettu” 90 ehdokaspaikkaan. Tamperelaisia on kuitenkin ehdolla kaikkiaan 107 – tai 108, mikäli Brysseliä kotipaikkanaan nyt pitävä Ulriikka Aarnio (vihr) lasketaan mukaan.

Tamperelaisista tamperelaisin Pirkanmaalla onkin vihreä liitto, jonka ehdokkaista Aarnio pois lukienkin täysi tusina on keskuskaupungin asujia.

Kauas vihreistä ei kuitenkaan jää sdp. Sen tarjokkaista yli puolet eli kymmenen on Tampereelta. Kaksi tulee Nokialta ja kolme muista Tampereen naapurikunnista. Koko muulle maakunnalle on herunut vain kolme ehdokaspaikkaa. Luoteis-Pirkanmaa on demarien sokea piste.

– Ehdokasjoukko painottuu väkimäärältään suureen Tampereen seutukuntaan, mutta meillä on ehdokas kaikissa Pirkanmaan seutukunnissa Luoteis-Pirkanmaata lukuun ottamatta, piirin toiminnanjohtaja Harri Sandell sanoo.

Hän perustelee Porraslammen tavoin valintoja jäsenistön haluilla:

– Listallamme on useita koko maakunnassa hyvin tunnettuja ehdokkaita. Ehdokkaamme valitaan jäsenäänestyksessä, johon saavat osallistua kaikki Pirkanmaan sosialidemokraatit.

Keskusta on pystynyt levittämään ehdokasverkkonsa laajimmalle. Sen riveistä kansanedustajaksi pyrkii peräti 14:n eri pirkanmaalaisen kunnan asukkaita. Perussuomalaisten lista kattaa kaikki viisi seutukuntaa ja kunnista tusinan.

Ota kantaa

Keskittyykö pirkanmaalainen politiikka liikaa Tampereelle? Vaikuttaako ehdokkaan asuinkunta äänestyspäätöksiin?