Puheenaihe: Kiviniemi ja Urpilainen toistensa tentattavina

Haaste 1: Oppositiojohtaja Jutta Urpilainen tivaa, soisiko keskusta ammattiliitoille kanneoikeuden

Haaste 2: Pääministeri Mari Kiviniemi haluaa tietää, ketkä saavat muuttaa töihin sdp:n Suomeen

Urpilainen kysyy

1. Mari Kiviniemi, jos keskusta on seuraavassa hallituksessa, nostatteko eläkeiän alaikärajaa?

Kiviniemi: On tärkeää, että pystymme yhteisin toimin saamaan työuria pitemmiksi. Siksi on hyvä, että keskustelu on laajentunut koskemaan koko työuraa.

Työeläkejärjestelmää pitää uudistaa kokonaisuutena. Siihen liittyvät niin työurien pidentäminen kuin työeläkejärjestelmien kestävyyden takaaminen. Pohdinnasta ei voi irrottaa yksittäistä osaa. Monisyinen ongelma ei ratkea pelkästään eläkeiän alarajan nostolla.

2. Tuleeko työttömyysturvan parannusten koskea kaikkia työttömiä riippumatta siitä, ovatko he ammattiliittojen työttömyyskassojen jäseniä vai eivät? Siis mitä tehdään perusturvan ja ansiosidonnaisen turvan sidokselle.

Kiviniemi: Sata-komiteassa yhteistä kantaa ei löytynyt. Siellä oli vahvoja näkemyksiä senkin puolesta, että sidos pitäisi purkaa, jotta voitaisiin tosissaan puuttua köyhyysongelmaan. Tästä pitäisi voida puhua ilman, että siitä tulee järjestelmien välinen taistelutanner. Olisi katsottava luovasti järjestelmien yhteensovitusta. Jos sidoksen purkaminen johtaisi ansiosidonnaisen heikkenemiseen, eihän siihen voi kukaan pyrkiä.

3. Kannattaako keskusta ammattiliittojen kanneoikeutta?

Kiviniemi: Mitään väärinkäytöksiä työelämässä ei pidä hyväksyä. Ammattiliittojen kanneoikeutta on vastustettu jyrkästi suomalaiselle oikeusjärjestykselle vieraana, toiset taas kannattavat sitä voimakkaasti. Kompromissiratkaisuna voitaisiin pohtia viranomaisaloitteista kannetta työelämä-kysymyksissä. Tämä on keskustalainen kanta: sekä-että.

4. Tulisiko työpaikoilla työntekijällä ja työnantajalla olla mahdollisuus poiketa työehtosopimuksesta yhteisellä päätöksellä?

Kiviniemi: Yleissitovuudesta ei tule luopua. Oikeaan suuntaan on edetty, kun paikallinen sopiminen on lisääntynyt työntekijöiden ja työnantajien sopimalla tavalla. Jotta paikallinen sopiminen onnistuu, osapuolilla pitää olla luottamusta ja selkeä neuvottelumalli, johon kuuluvat esimerkiksi luottamusmiehet. Monesti on niinkin, että pienissä työpaikoissa juuri työnantaja ei halua paikallista sopimista. Se edellyttää osaamista.

Kiviniemi kysyy

1. Jutta Urpilainen, kuinka yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa saadaan aikaiseksi työeläkejärjestelmän uudistus, joka turvaa työeläkkeiden tason?

Urpilainen: Tärkeintä on saada aikaan yhteinen ratkaisu, joka tyydyttää kaikkia osapuolia. On sovittava työeläkemaksuista, koska maksuja on välttämätöntä nostaa järjestelmän turvaamiseksi. On sovittava työelämän laatukysymyksistä, jotka ovat keskeisiä työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseksi. Valtiovallalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millä saamme nuoret työelämään nykyistä nopeammin.

Koska tällä vaalikaudella ratkaisuja ei saatu aikaan, ne on tehtävä heti vaalien jälkeen. Jos työmarkkinajärjestöt eivät löydä yhteistä säveltä, valtiovalta voi kannustaa työmarkkinaosapuolia ratkaisuun. Hallituksen sanelupolitiikkaan en usko.

2. Mitkä ovat sdp:n kolme konkreettista työllistämisen helpottamiseksi?

Urpilainen: Aktiivista työvoimapolitiikkaa eli koulutusta, harjoitteluja ja työllistämistukia pitää lisätä. Meistä yksi kynnyskysymys on, että työllisyysmäärärahoja pitää lisätä. Yritysverotusta emme halua kiristää, nykyinen taso on meistä hyvä. Lisäksi olemme esittäneet yli 60-vuotiaiden työn-
antajamaksujen alentamista. Tämä kannustaisi työnantajia pitämään ikääntyviä palkkalistoilla sen sijaan, että heitä
siirretään työeläkeputkeen.

3. Ketkä saavat muuttaa Suomeen työn perässä?

Urpilainen: EU:n sisällä on vapaa liikkuvuus. EU:n ja Eta-maiden ulkopuolelta työntekijät ovat tervetulleita tekemään töitä, joihin ei Suomesta löydy tekijöitä omasta takaa. Aloilla, joilla on jo ennestään korkea työttömyys pitäisi mielestäni ensisijaisesti työllistää työttömiä ja jo täällä olevaa työvoimaa.

4. Mitkä ovat sdp:n kolme konkreettista keinoa työelämän ja perheen yhteensovittamiseksi?

Urpilainen: Työaikapankit, jolloin työaika voisi joustaa perheen tarpeiden mukaan. Osittainen kotihoidontuki antaisi mahdollisuuden olla nykyistä enemmän kotona lasten kanssa. Lomapankkiin taas voisi työsuhteesta riippumatta kerätä vapaita. Tämä olisi erityisen tärkeää määräaikaisessa työsuhteessa tai pätkätöissä olevien työn ja perheen yhteensovittamiselle.

Fakta: Näin juttu tehtiin

Pyysimme puolueiden puheenjohtajia kysymään toisiltaan neljä tiukkaa kysymystä.

Teemat ja puheenjohtajaparit päätti Alma Median toimitus.

Puoluejohtajat saivat arvioida kilpakumppaniensa vastaukset.

Sarjan seuraavat osat ilmestyvät 25.2., 2.3. ja 4.3.

Perjantaina 25.2. yhteen iskevät taloudesta Timo Soini (ps) ja Jyrki Katainen (kok).