Puheenaihe: Sama vanha valuvirhe

Puheenaihe

1 Mikä sai sinut jättämään vasemmistoliiton?

– Siihen oli montakin syytä. Viimeinen pisara oli puolueen eurooppapolitiikka. Jouduttuaan uudelleen oppositioon vuoden 2003 vaalien jälkeen vasemmistoliitto alkoi taas käytännössä vastustaa koko EU-jäsenyyttä.

2 Puolue luotiin huhtikuussa 1990. Menikö jotain jo silloin pieleen?

– Vasemmistoliiton luominen synnytti optimismia. Suurin valuvirhe tehtiin siinä kun stalinistit otettiin sisään paraatiovesta vaikka heidät joitain vuosia aiemmin oli heitetty ulos aiemmasta Skp:stä.

– Samalla uudelle puolueelle valittu johto oli uutta ja pehmeää. Toki Claes Andersson kehittyi myöhemmin tehtävässään huomattavasti.

3 Eivätkö vuodetkaan poistaneet vanhoja jakolinjoja?

– Mukana oli koko ajan monta sellaista, jotka eivät missään vaiheessa harjoittaneet mitään katumusta. Eivät kai Jaakko Laakso ja Esko-Juhani Tennilä tänäkään päivänä ole omasta mielestään olleet koskaan tai mistään väärässä.

– Vasemmistoliiton oppositiopolitiikka muistutti vuoteen 1995 asti enemmänkin vanhaa Skp:n vähemmistön tapaa politikoida kuin enemmistöläistä traditiota. Puolueen ollessa hallitusvastuussa politiikassa oli selvästi parempi jakso. Änkyräpiirteet ikään kuin jäivät sivuun siksi aikaa.

4 Miten juuri eurooppapolitiikka meni vikaan?

– Siinä ei ollut mitään vasemmistolaista. EU:ta vastustettiin perusteilla, jotka olivat vahvasti nationalistisen oikeiston varastosta. Suvi-Anne Siimeskin antoi lopulta vanhojen vähemmistöläisten huseerata etenkin eurooppapolitiikassa vanhoilla ja väärillä teemoilla.

– Nykyisessä täysin kansainvälistyneessä taloudessa ei ainakaan vasemmistolla voi olla muuta vaihtoehtoa kuin ajaa poliittista kansainvälistymistä, koska ylikansallisille markkinavoimille ei ole luotavissa vastavoimaa kansallisesti. Se pitää tehdä ylikansallisesti ja yhteistyössä muiden maiden kanssa.

5 Millainen on nykyinen Paavo Arhinmäen johtama vasemmistoliitto ja mikä on sen tulevaisuus?

– Siihen jäi kolme suuntausta. On vanha enemmistöläinen ja skdl:läinen perinne, josta ei tarkemmin katsoen jää käteen mitään muuta kuin uskottelu siitä, että olemme parempia sosiaalidemokraatteja kuin demarit itse. Sitten on tietysti vanha stalinistinen suuntaus.

– Kolmas on nuoret radikaalit tyyppiä Arhinmäki ja muut vasemmistonuoret, jotka lähinnä kilpailevat vihreiden kanssa vihreydessä. Sanomattakin on selvää, ettei se ole mikään kilpailuvaltti.

– Tällaisena vasemmistoliitto kulkeutuu hitaasti 5–7 prosentin puolueeksi. Hitaasti siksi, että vanha kaarti on puolueuskollista.

– Vähän lisäystä puolue saa nuorista radikaaleista, mutta sekin on pientä. Hallitukseenkaan ei ole paljon asiaa, sillä on hyvin vähän koalitioita, joihin vasemmistoliitto mahtuisi tai joihin sitä tarvittaisiin.

6. Jääkö meille vain yksi merkittävä vasemmistopuolue, eli uskotko vasemmistoliiton jossain vaiheessa fuusioituvan sdp:hen?

– En usko. On olemassa monta tekijää, jotka estävät yhdistymisen. Yksi suuri syy on alueellinen erilaisuus. Vasemmistoliitto on pohjoisessa ihan eri asia kuin esimerkiksi Helsingissä. Siellä puoluetta kannattavalla väellä ei ole mitään tekemistä arhinmäkeläisen radikalismin kanssa.

– Pohjois-Suomessa, mistä itse olen kotoisin, ollaan eletty vuosikymmenet käytännössä kaksipuoluejärjestelmässä. Kaikki porvarillisella puolella ovat kuuluneet keskustaan ja vasemmistolaiset Skp:hen ja Skdl:ään eli nyttemmin vasemmistoliittoon.

– Eiväthän pohjoisen vasemmistoliittolaiset siis halua liittyä omaa puoluetta pienempään vasemmistopuolueeseen eli sdp:hen!

– Politiikassa ei aina ratkaise se, mikä on järkevintä. Mukana on myös tunneseikkoja.

7 Näissä oloissa ja tällä kokemuksella: löydätkö vielä puolueen ja ehdokkaan, jota äänestät huhtikuun eduskuntavaaleissa?

– Aina olen käynyt äänestämässä, ja niin varmaan nytkin. Mutta koskaan ei ole ollut näin vaikeaa päättää sopivinta puoluetta ja ehdokasta.

Ota kantaa

Tarvitaanko vasemmistoliittoa vai riittäisikö sdp?