Puheenaihe: Ihanaa vai kamalaa, mitä mieltä olet koululiikunnasta?
Koululiikunta on tärkeää. Se ei tee hyvää vain yksittäiselle ihmiselle, vaan koko ihmiskunnalle.
Kaikki suomalaiset ovat saaneet nauttia koululiikunnan ihanuudesta, joten jokaisella on siitä ikioma varma mielipiteensä.
On paljon sellaisiakin suomalaisia, joiden mielestä koululiikunta ei ole lainkaan tärkeää. Heidän mielestään se on jopa vahingollista ja tappaa lopullisesti oraalle ehtineen halun kaikenlaiseen omaehtoiseen ja ainakin ohjattuun liikuntaan.
Koululiikunnasta on helppo saada aikaan mehukas riita. Siksi siitä voi väitellä vaikka tohtoriksi.
Tutkija Arto Virkkusen väitöskirja Liikunnanopettaja sosioeettisenä kasvattajana tarkastetaan tänään Helsingin yliopistossa. Tutustuin Virkkusen väitöskirjan ajatuksiin ja päätin ryhtyä epäviralliseksi vastaväittäjäksi.
Väittelijä: Koulun liikuntatunteja pitäisi monipuolistaa lisäämällä telinevoimistelun määrää.
Vastaväittäjä:
Se olisi paluuta menneeseen. Telinevoimistelu edustaa sellaista urheilulajia, jossa yksi tekee ja muut katselevat vieressä. Suurin osa nykylapsista ei opi koskaan kippiä ja monelle kuperkeikkakin on ylikäymättömän vaikea temppu. Kömpelöt ja liikunnallisesti lahjattomat oppilaat joutuisivat naurunalaisiksi, heidän töpeksimistään kuvattaisiin kännykkäkameralla ja videot pantaisiin nettiin. Telinevoimistelu on myös vaarallista: äiti ei tykkää, jos lapsi joutuu yrittämään jäniskäännöstä ja kolauttaa polvensa aisaan.Väittelijä: Muuan tutkimuksessa mukana ollut opettaja sanoi olevansa jonkun oppilaan kohdalla tyytyväinen, jos hän on paikalla ja vieläpä liikuntavarusteet mukanaan. Toisaalta taas kenelläkään ei ole kivaa, jos taitava oppilas dominoi osaamisellaan koko peliä.
Vastaväittäjä:
Näinhän se on, mutta voisi olla toisinkin. Älyköt ovat kautta historian nojanneet liikuntatunnilla toisiinsa pohtien olemisen olemusta ja tekniikkataiturit haluavat tietenkin höntitellä heikompiaan. Tästä päästäisiin julistamalla liikunta vapaaehtoiseksi kouluaineeksi ja jakamalla tunnille tulevat tasoryhmiin taitojensa mukaan. Kaikki pelaa -järjestelmä ei toimi missään.Väittelijä: Nykyisin oppilaat tuntuvat pelaavan varsin yksipuolisesti pallopelejä ja näin he ovat toki toiminnallisia, mutta oppimisen osuus on vähentynyt.
Vastaväittäjä:
Väittelijä tyrmää täydellisesti Nobel-kirjailija Albert Camus’n, jonka lupaava jalkapallomaalivahdin ura katkesi tuberkuloosiin Algerian maajoukkueen kynnyksellä. Camus on sanonut, että ”kaiken, mitä tiedän elämästä, moraalista ja filosofiasta, olen oppinut jalkapallokentällä”. Jalkapalloilu – samoin kuin muut pallopelit – on elämä pienoiskoossa. Koulun pitää opetella käyttämään sitä oikein.Väittelijä: Oppilaiden oma-aloitteisuutta arvostava ja sitä vahvistava opettaja edesauttaa oppilaiden totuttamista itsenäiseen pallotteluun antamalla heille sopivasti välineitä.
Vastaväittäjä:
Tämä piti paikkansa ainakin väittelijän aloittaessa opettajanuransa 1960-luvulla. Silloin voikkaope avasi opettajainhuoneen ikkunan, nakkasi pallon koulun pihamaalle ja karjaisi: ”Tehkää jako ja ruvetkaa pelaamaan!” Sitten hän pani kahvin tippumaan ja ryhtyi lukemaan iltapäivälehteä. Esimerkillistä oma-aloitteisuuteen opettamista.Väittelijä: Pesäpalloilu ja suunnistus ovat eteläsuomalaisille lapsille ainutkertaisia kokemuksia. Siksi koululiikunnan tarjonnan tulisi olla suunnitelmallisesti monipuolista.
Vastaväittäjä:
Pesäpalloilu on koulutasolla huonointa mahdollista liikuntaa: pari pelaajaa juoksee, muut seisovat ja toivovat, että tunti loppuu. Tänä rauhaa arvostavana aikana se on sotaisan terminologiansa vuoksi myös moraalisesti arveluttava peli. Suunnistuksen ongelmana on valvonnan vaikeus: kun oppilaat pääsevät metsään opettajan silmistä, he saattavat ryhtyä tupakoimaan.Väittelijä: Liikuntatunnilla oppilaista voi muodostua kiinteä ja innostunut ryhmä, kun jokaisella on siinä arvostettu oma paikkansa.
Vastaväittäjä:
Oppilaille jaetaan liikuntatunneilla paikat silloin, kun pallopelien joukkueet valitaan. Opettajan kapteeneiksi valitsemat arvostavat asemaansa, viimeisiksi riviin jäänet varmaan vähän vähemmän.Mitä mieltä koululiikunnasta?
Tällä hetkellä koululiikunnassa keskitytään yleiskunnon säilyttämiseen, mutta olisi minustakin parempi jos tulisi uusia lajeja ( sellaisiakin joita ei oikeen tunneta ). Tämä saattaisi kannustaa lapsia harrastamaan vapaa-ajalla koulussa opetettua uutta lajia.
Ilmoita asiaton kommentti