Ajatuksensiirto onnistui rotan aivoista toisen rotan aivoihin - katso uskomaton video

Kaksi rottaa on saatu viestimään toisilleen pelkästään yhden rotan aivoista toisen rotan aivoihin siirrettyjen sähköisten signaalien avulla. Rotat pystyivät ikään kuin lukemaan toistensa ajatuksia ja suoriutumaan yhdessä yksinkertaisista tehtävistä.

Rottien aivojen välisestä suorasta viestinnästä kertoi muun muassa se, että molemmat rotat muuttivat käytöstään kokeen aikana toisilleen välittyneiden viestien perusteella.

Koe tehtiin Duken yliopistossa Yhdysvalloissa brasilialaisen aivotutkijan Miguel Nicolelisin johtamassa aivolaboratoriossa.

Laboratoriossa kehitetään ajatuksen voimalla toimivia laitteita, joita avulla esimerkiksi halvaantunut ihminen voi oppia uudelleen kävelemään. Laboratoriossa koeapinat osaavat jo ohjata robottikäsivarsia ja kokonaisia robotteja ajatusten voimalla.

– Kokeessamme rotat viestivät toisilleen suoraan yhdestä aivosta toiseen. Olemme luoneet suoran viestintäyhteyden kahden eläimen aivojen välille aivokäyttöliittymän avulla, Nicolelis kommentoi uutta tutkimusta.

Tutkimus julkaistiin Scientific Reports -lehdessä.

Rotat eivät nähneet toisiaan

Koeasetelmassa rotat olivat eri kopeissa, eivätkä ne nähneet toisiaan.

Ensimmäinen rotista ohjattiin ledivalon avulla kahdesta vivusta sen ääreen, joka avaa vesilähteen josta rotta pääsee hörppäämään vettä.

Kun ensimmäinen rotta etsi ja painoi oikeaa vipua, sen liikeaivokuoren tietyn alueen aivosolujen sähköinen toiminta tallentui neurosirulle ja siirrettiin reaaliajassa toisen rotan aivoihin täsmälleen samaan paikkaan sen liikeaivokuorelle.

Saatuaan ensimmäisen rotan aivosoluilta viestin, toinen rotta osasi sen perusteella hakeutua kahdesta vivusta sen ääreen, joka avasi pääsyn koekopin takaosassa olevalle vesilähteelle.

Tämän jälkeen ensimmäinen rotta sai koekumppaninsa onnistumisesta viestin aivoihinsa, ja se sai palkinnoksi ylimääräisen vesihörpyn.

Kokeen aikana tutkijat ohjasivat ledivalon avulla (keltaisen ympyrän sisällä) ensimmäistä rottaa vivulta toiselle.

Videolla näkyy, kuinka toinen rotta löytää oikean vesivivun aivoihinsa ensimmäisen rotan aivoista saapuvien viestien avulla. Sillä ei ollut ledivaloa oppaana. Se oppi painamaan oikeaa vipua seitsemän kertaa kymmenestä. Tämä on selvästi enemmän kuin sattuman kautta olisi mahdollista.

Rottien keskinäisen aivoviestinnän tehokkuudesta kertoo, että kun jälkimmäinen rotta painoi väärää vipua eikä ensimmäinen rotta saanut ylimääräistä vesihörppyä, niin ensimmäinen rotta osasi toisella yrittämällä lähettää koekumppanilleen aiempaa selkeämmän signaalin.

– Se pystyi kirkastamaan viestiään, Nicolelis sanoi.

Lue lisää perjantain Aamulehdestä.Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka tapasi tutkimusta johtaneen neurobiologin Miguel Nicolelisin Yhdysvaltain tiedeviikolla Bostonissa. Lue haastattelu Aamulehden SU-liitteestä sunnuntaina 3.3.