Puheenaihe: Venäjästä tulee EU-kieli?
Latvialaiset päättävät lauantaina kansanäänestyksessä perustuslain muutoksista, jotka voivat tehdä venäjän kielestä toisen virallisen kielen. Nykyään kaikissa Baltian maissa on vain yksi virallinen kieli – viro, latvia tai liettua.
Kansanäänestyksen lähestyminen on lisännyt ristiriitoja, hermostusta ja jännitteitä yhteiskunnassa – mutta myös saanut passiiviset ja peräänantavat latvialaiset nousemaan barrikadeille kielensä puolesta. Ehdotuksen läpimeno vaatisi kansalaisten niin suuren enemmistön kyllä-äänet, ettei venäjän kieli varmaan ”voita”, vaikka venäläisten lisäksi jotkut latvialaisetkin äänestäisivät sen puolesta.
Monia ärsyttää miljoonia maksava turha äänestyshanke ja se, että sen onnistui käynnistämään Riiassa syntynyt Vladimir Iljitsh Linderman, joka ei ole edes Latvian kansalainen. Linderman oli Venäjän ”limonovilaisten” kansallisbolshevikkien johtohahmoja takavuosina, jolloin hänet vangittiin, kun hän nosti punalipun Riian Pietarinkirkon torniin ja uhkasi räjäyttää tornin.
Linderman ja hänen Äidinkieli-järjestönsä onnistuivat keräämään vaaditut 10 000 nimeä aloitteeseen, ja sitten kävi lähes 188 000 kansalaista allekirjoittamassa lakiehdotuksen, joten kansanäänestys on lain mukaan pakko järjestää.
Muita venäläisiä rohkaisi se, että Riian suosittu nuori pormestari Nil Usakov allekirjoitti aloitteen. Hänen puolueensa SC (Saskanas Centrs eli ”Harmoniakeskus”) suhtautui aiemmin torjuvasti Lindermaniin.
Voittajapuolueen kosto
Latvian venäläiset poliitikot perustelevat mielenmuutostaan ”venäläisten omanarvontunnolla” ja ”venäjän kielen ja kulttuurin kunnialla”.
Hanketta pidetään myös SC:n ”kostona” siitä, ettei sitä otettu syksyllä muodostettuun hallitukseen, vaikka se on nyt maan suurin puolue. On kuitenkin vaikea käsittää, mitä SC, joka oli kaikissa tärkeissä kysymyksissä eri mieltä latvialaispuolueiden kanssa, tekisi niiden kanssa hallituksessa.
Kun tämä kansanäänestys on ohi, lindermanilaiset uhkaavat käynnistää seuraavan äänestyksen. Sen aihe olisi kansalaisuuden myöntäminen kaikille halukkaille. Nykyään kansalaiseksi pääsee vain, jos osaa jonkin verran latviaa, mutta monet halveksivat sitä tai pitävät sitä vaikeana oppia.
Presidentti Andris Berzins sanoi aluksi, ettei ainakaan hän mene äänestämään kieliasiassa. Jouduttuaan arvosteluryöppyyn hän ilmoitti muuttaneensa mielensä: hän käy äänestämässä ”ei” venäjälle ”presidenttinä muttei ihmisenä”.
Venäjäntaito valttikin
Uuden västönlaskennan mukaan kahdesta miljoonasta asukkaasta 62 prosenttia on latvialaisia ja 38 prosenttia muita eli käytännössä venäjänkielisiä. Noin 300 000 asukasta on ”ei-kansalaisia” tai muiden maiden kansalaisia.
Latvian venäläiset elävät täysin venäläisessä tiedotusympäristössä, seuraavat vain venäläisiä tv-kanavia ja venäläisiä lehtiä. Virallinen Venäjä on ottanut asiakseen ”puolustaa” tätä vähemmistöä. Latvialaisia vaivaa epävarmuuden ja uhan tunne, ja heillä on eräänlainen vähemmistökompleksi enemmistöasemastaan huolimatta. Kaikkialla kuulee venäjää, ja sillä tulee myös kaikkialla toimeen – toisin kuin latvialla.
Joka vuosi kouluista valmistuu tuhansia latvialaisia nuoria, jotka eivät osaa venäjää. He ovat syrjityssä asemassa, sillä kaikkialle palkataan venäjäntaitoista työvoimaa.
Suomi-vertaus pielessä
Latvialaisille kieli ja kulttuuri ovat vakavia asioita, ne ovat kansakunnan ja valtion perusta, ja ilman niitä ei olisi mitään.
Jos venäjä virallistuisi, se syrjäyttäisi jälleen latvian aivan kuin Neuvostoliiton miehitysaikana. Venäjästä tulisi ilmeisesti myös yksi EU:n virallisista kielistä.
Jotkut tarkkailijat, myös suomalaiset, ovat suositelleet Latvialle ja Virolle kahta virallista kieltä, ja venäläiset vetoavat jatkuvasti Suomen esimerkkiin: niinkin pieni vähemmistö kuin suomenruotsalaiset on virallinen ja etuoikeutettu.
Näin puhuvat eivät mielestäni ymmärrä, että sekä historia että nykypäivä ovat Latviassa aivan eri asia kuin Suomessa. Ei myöskään käsitetä, että suomenruotsalaiset ovat suomalaisia; he ovat Suomen kansalaisia, he ovat aina asuneet Suomessa, he ovat lojaaleja, patriootteja, ja he ovat sotineet Suomen puolesta.
Tuskinpa Suomen mallista innostuneet ja latviaa vastustavat venäläiset tietävät, että kaikki lapset Suomen kouluissa joutuvat opettelemaan molemmat kielet, suomen ja ruotsin, ja että virkamiesten on käytettävä molempia kieliä.
Eräät latvialaiset tutkijat ovat esittäneet, ettei missään ole maata, jossa kahdella tasavertaisesti kaikkialla maassa käytetyllä kielellä olisi virallinen asema.
Ainakin yksi asia näyttä kaiken jälkeen selvältä: Latvia ei ole onnistunut integroimaan suurta venäläisvähemmistöään.
Jukka Rislakki
Kirjoittaja on Latviassa asuva toimittaja ja tietokirjailija
Ota kantaa: Onko Baltia sinulle rakas?
"Puolustusvoimain kieleksi Suomi..."
Kannatetaan, nykyisessä NATO-kiimassa kun se alkaa olla pyhä pakkoenglanti.
Ilmoita asiaton kommentti