Puheenaihe: Obamakin kuuntelee tätä miestä, onko Zakarian teeseissä mitään järkeä?

Mielipidevaikuttaja: Fareed Zakaria arvioi Aamulehden ja Hufvudstadsbladetin haastattelussa, että talouskriisi pakottaa Etelä-Euroopan maat korjaamaan tehottomat mallinsa.

Hyvinvointi: Maailmanlaajuisesti seurattu toimittaja uskoo, että maahanmuutto vähentää solidaarisuutta Pohjoismaissa.

Intialais-amerikkalaisen Fareed Zakarian televisio-ohjelmaa CNN-kanavalla katsellaan 200 miljoonassa kodissa yli 200 maassa ja hänen Time-lehden kirjoituksensa tavoittavat 25 miljoonaa ihmistä viikoittain. Häntä kuuntelee myös Yhdysvaltain presidentti Barack Obama. Tämän toimittajan sana siis painaa.

Zakaria on pohtinut myös Euroopan ja siinä sivussa Suomen tulevaisuutta velkakriisin keskellä.

– Ihmisillä on liian pessimistinen käsitys eurokriisistä. Se voi osoittautua juuri siksi lääkkeeksi, jota Eurooppa tarvitsee, jotta tähän asti vältellyt vaikeat päätökset saadaan tehtyä, Zakaria sanoo Aamulehden haastattelussa.

Zakaria perustelee optimistista näkemystään 1980- ja 1990-luvun talouskriiseillä Meksikossa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Venäjällä.

– Nämä olivat kaikki vaikeita ja kivuliaita kriisejä. Kuitenkin viidessä vuodessa jokaiseen maahan oli kasvanut entistä vahvempi talous. Kriisit pakottavat maat itsetutkiskeluun ja tehottomien rakenteiden muuttamiseen. Näin saattaa käydä myös Euroopassa.

– Suomen kaltaisen maan pitäisi olla erityisen tyytyväinen, koska kriisi pakottaa Etelä-Euroopan maat uudistamaan taloutensa. Tehän olette jo käyneet läpi oman pankkikriisinne ja rakennemuutoksenne. Kreikka ja Italia eivät ole sitä tehneet. On syytä muistaa etteivät Suomi ja Ruotsikaan olleet kilpailukyvyltään hääppöisessä kunnossa 15–20 vuotta sitten. Jopa Saksa oli heikoissa kantimissa vuosikymmen sitten. Kyllä Etelä-Euroopankin talous voidaan saada vahvaksi, ja se on koko Euroopalle hyväksi.

On arveltu että eurokriisi johtaa eurooppalaisen hyvinvointivaltion romuttumiseen. Voivatko suomalaiset 20–30 vuoden kuluttua olettaa elävänsä nykyisenkaltaisessa hyvinvointivaltiossa?

– Nykyisen kaltaisen, erittäin avokätisen pohjoismaisen mallin ylläpitäminen voi olla vaikeaa. Uskon kuitenkin että suomalainen yhteiskunta pysyy tasolla, jossa elämä on kohtuullisen mukavaa. Olette kyllä jatkossakin muun maailman kateuden kohde, mutta se vaatii jatkuvaa uudistumista ja talouden tehostamista myös julkisella sektorilla.

Hyvinvointivaltio?

Fareed Zakarian mielestä kulttuuri ja maahanmuutto ovat pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle suurempi uhka kuin talous. Zakaria viittaa Harvardin yliopiston professoriin Robert Putnamiin, jonka tutkimuksen mukaan pohjoismaissa luotetaan perinteisesti naapuriin enemmän kuin missään muualla maailmassa.

– Se johtuu siitä että ihmiset ovat toistensa näköisiä ja kuulostavat toisiltaan. Etninen yhtenäisyys on ollut sosiaalisen solidaarisuuden perusta pohjoismaisissa yhteiskunnissa.

Putnamin teesien mukaan solidaarisuus heikkenee uuden ja tuntemattoman tunkiessa tutun ja turvallisen tilalle.

– En usko, että Suomessakaan ollaan enää yhtä halukkaita kustantamaan avokätistä sosiaalista turvaverkkoa, jos siitä hyötyykin kouluttamaton maahanmuuttaja, joka ei tahdo opetella kieltä ja pitää kiinni vanhakantaisesta näkemyksestään naisten asemasta.

– Tämä kehitys on jo nähtävissä, ja kasvualusta lisääntyvälle kansallismielisyydelle ja muukalaisvihalle on olemassa.

Zakaria nostaa tässä kohtaa esille norjalaisen äärioikeistolaisen joukkomurhaajan Anders Breivikin, joka kesällä tappoi 77 syytöntä ihmistä Norjassa.

– Anders Breivik on hullu ja hän oli yksin liikkeellä, joten liian suoraviivaisia johtopäätöksiä on syytä välttää. On kuitenkin olemassa meri, jossa hänen kaltaisensa yksilöt uiskentelevat – ja se meri löytyy Hollannista, Tanskasta, Ruotsista ja Suomesta. Britanniaa lukuun ottamatta mikään Euroopan maa ei ole hoitanut maahanmuuttoa oikealla tavalla. Euroopan maiden pitää tehdä enemmän maahanmuuttajien sopeuttamiseksi, ja maahanmuuttajilta pitää vaatia enemmän sopeutumista.

Kumarrus Kiinalle

Kiinaa on aika ajoin toivottu eurokriisin maksumieheksi ja Euroopan pelastajaksi. Fareed Zakarian mielestä nyt olisi oikea hetki houkutella kiinalaiset mukaan vastuulliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Kiinalaisten ei kuitenkaan voi vain olettaa ostavan käskystä eurooppalaisia velkakirjoja, vaan heille on tarjottava enemmän kansainvälistä vaikutusvaltaa, Zakaria tähdentää.

– Ei voi tehdä niin, että aterian jälkeen kutsutaan kiinalaiset illallispöytään kahville, ja sitten pyydetään heitä hoitamaan koko lasku. Mielestäni Kiinalle pitää antaa isompi sananvalta Kansainvälisessä valuuttarahastossa IMF:ssä. Christine Lagarden pitäisi kenties olla viimeinen ei-kiinalainen IMF:n pääjohtaja.

Arabimaailman demokratisoitumisen jälkeen moni on ilmaissut huolensa esimerkiksi Egyptin radikalisoitumisesta. Fareed Zakaria katsoo tulevaisuuteen kohtuullisen levollisin mielin.

– Katsokaa Indonesiaa, Bangladeshia ja Malesiaa. Kaikissa maissa on päädytty jonkin sortin maltilliseen muslimijohtoon. Toki heillä on islamistisia ääripuolueita, mutta ne eivät saa kovinkaan suurta ääniosuutta. Ihmiset ovat ymmärtäneet, että mullahit ovat hyviä rukoilemaan, mutta eivät kovinkaan päteviä jätteenkäsittelyn tai liikennesuunnittelun ammattilaisia.

– Egyptin Muslimiveljeskunnasta tulee kiinnostava esimerkki. Joko he maltillistuvat ja oppivat suunnistamaan nyky-yhteiskunnassa, tai sitten he menettävät enemmistönsä.

Syyrian levottomuuksissa on YK:n mukaan kuollut noin 4 000 ihmistä. Voiko Bashar Al-Assad säilyttää asemansa?

– Ajattelin ennen Assadin hallinnon olevan niin julma, että se onnistuu pysymään vallassa. Olen kuitenkin muuttanut mieleni. Syyrian oppositio on jatkanut mielenosoituksiaan vaikka ihmiset välillä kulkevat kohti varmaa kuolemaa. Lisäksi Assadin hallinnolla ei ole öljyvaroja, eikä liiemmin muita tulonlähteitä. Onko hallinnolla jatkossa varaa lahjoa kenraaleja ja talouselämän eliittiä, tai pitää yllä kansalaisiaan vainoavaa tiedustelupalvelua? Minun on vaikea kuvitella, että Assad olisi vallassa vielä vuoden tai kahden kuluttua.

Juri von Bonsdorff

Washington

Mitä mieltä olet Zakarian näkemyksistä? Seuraatko itse CNN:n tai Timen kaltaisia kansainvälisiä medioita?