Puheenaihe: Mitä arabikeväästä halutaan oikeasti kertoa?

Puheenvuoro: Syyrian Bashir al-Assadin poliisikoneisto käyttää suhteetonta väkivaltaa ja on saanut tuomion demokraattisilta mailta.

Todellisuus: Dosentti Johan Bäckman levittää Venäjän sponsoroimaa valheellista kuvaa arabikeväästä. Onko tämä Putinin malli?

Dosentti Johan Bäckman vieraili marraskuussa Syyriassa venäläisen Nashi-järjestön sponsoroiman tarkkailijadelegaation jäsenenä. Hän kirjoitti matkastaan (Tehtävä Syyriassa; Näkökulma 7.12.) todistellen, että Bashar al-Assadin valtakunnassa on kaikki hyvin.

Hänen mukaansa diktatuurista toiseen edenneessä arabikeväässä on kyse ulkomailta masinoidun hallitun kaaoksen luomisesta, jossa mediaan syötetään totuuden vastaisia tai vääristeltyjä tietoja. Hän kyseenalaistaa Syyrian kansannousun ja on varma siitä, että maassa ei ole sisällissotaa.

Tämä siitä huolimatta, että Venäjän ulkoministeri on kommentoinut tilanteen alkavan muistuttaa sisällissotaa.

Bäckmanin edustamassa delegaatiossa oli vallalla käsitys, että Syyrian ongelmat ovat osa suunnitelmaa, joka sai aikaan Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajoamisen, hyökkäykset Irakiin sekä Libyaan. Seuraavina vuorossa ovat sitten Iran ja Venäjä.

Hänen matkaraporttinsa heijastelee kylmän sodan maailmankuvaa käyttäen häpeilemättömän harhaanjohtavia väitteitä ja mielikuvia. Tiedettä harjoittavalta henkilöltä voisi olettaa kriittisempää tilanteen tarkastelua.

Arabiliittokin tuomitsee

Syyrian hallituksen perusteettoman väkivaltaisista toimista ei ole pienintäkään epäilystä.

Arabiliitto, Turkki, EU, YK:n ihmisoikeuskomissio, kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt sekä yksittäiset valtiot ovat tuominneet jyrkästi Bashar al-Assadin hallinnon pyrkimykset tukahduttaa mielenosoitukset väkivallalla.

Mietin pitkään, oliko juttu huonosti tehtyä parodiaa. Ikävä kyllä kyseessä näyttää olevan propagandistinen julistus, joka toistaa totalitaristisen Venäjän murentuvaa maailmankuvaa. Sen poliittiselle johdolle arabikevään kaltainen spontaani, poliittisesti ja taloudellisesti alistetun väestön – ja eritoten nuorison – poliittinen aktivoituminen edustaa uhkaa.

Sosiaalisessa mediassa verkostoituneita kansalaisia ei kuitenkaan voi enää kontrolloida valtamedioin.

Eikä heitä hallita totalitaarisin keinoin – ellei sitten ole valmis ampumaan aseettomia mieltään osoittavia siviilejä kaduille kuten Syyriassa tapahtuu.

Syyllinen katsoo peilistä

Bäckmanin mukaan syylliset siihen että, kansalaiset nousivat vaatimaan oikeuksiaan ja järjestelmän muutosta, löytyvät ulkomailta.

Näin väittivät myös arabikevään kohteena olleet vallanpitäjät. Ja samaa väittää Putinkin Venäjällä.

Totalitaarinen tai näennäisdemokraattinen hallinto näyttää olevan kyvytön tulkitsemaan kansalaisten syvimpiä tuntoja ja reagoimaan niihin. Infantilisoiva hallitusjärjestelmä tulee aina ennemmin tai myöhemmin luhistumaan tavalla tai toisella, kun kansalaiset saavat mittansa täyteen. On harhaista etsiä syyllisiä ulkomailta, kun omat kansalaiset vaativat muutosta hallintoon.

Slobodan Milosevic manipuloi Jugoslavian hajoamisen serbien kansallistunnolla ratsastaen. Hän olisi voinut valita myös rauhanomaisen tien, mutta päätyi lopulta Haagiin vastaamaan syytteisiin kansanmurhasta kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa.

Bashar al-Assad lähipiireineen, sen sijaan, että olisi suostunut dialogiin, vastasi mielenosoituksiin voimakeinoin.

Tämän seurauksena Syyrian tilanne on äärimmäisen vaarallinen.

Tilanne muuttuu katastrofaaliseksi, mikäli konflikti muuntuu eri uskontoryhmien väliseksi aseelliseksi vastakkainasetteluksi. Se voi helposti vetää mukaan Syyrian naapurimaat. Jo nyt on viitteitä siitä, että Iran ja Libanonissa toimiva Hizbollah järjestö ovat aktiivisesti tukemassa Syyrian väkivaltakoneistoa protestoijia vastaan.

Vaarallista manipulointia

Bashar al-Assad, huolimatta vastakkaisesta vakuuttelustaan, on omalta keskeiseltä osaltaan vastuussa siitä mihin suuntaan tilanne kehittyy. Vaatimukset kansainvälisen rikostuomioistuimen mandaatin aktivoimiseksi ovat voimistuneet.

Syyrian presidenttiä suojelevat enää Venäjä ja Kiina turvallisuusneuvoston veto-oikeudellaan.

Jugoslavian hajoamiseen liittynyt sota ja Ruandan kansanmurhaan johtaneet tapahtumat osoittivat jälleen kerran sen, kuinka tavalliset kansalaiset saadaan mukaan sisällissodan mielettömyyteen.

Luodaan yksinkertaistettu maailmankuva sekä liitetään siihen uhkaksi esitetty, jollain tavalla identifioitu ihmisryhmä. Mekään emme ole immuuneja tällaiselle manipuloinnille.

Juuri sen vuoksi Bäckmanin kirjoituksen edustama yksinkertaistettu näkemys Syyrian tilanteesta ei ole ainoastaan harhaanjohtava vaan myös vaarallinen, koska se omalta osaltaan tukee Syyrian väkivaltakoneistoa.

Simo Väätäinen

Kirjoittaja on työskennellyt vuodesta 1998 lähtien kansainvälisissä rikostuomioistuimissa. Viimeiset kaksi vuotta hän työskenteli Libanonin erityistuomioistuimen todistajien ja uhrien yksikön päällikkönä.