Puheenaihe: WTC-isku kytki Suomen puolustuspolitiikan USA:n terrorisminvastaiseen sotaan
- Jarno Limn
eacute;llin mielestä Venäjä on yhä arvaamaton, sillä se ei ole demokratia. Limn eacute;ll maalaa jopa uhkakuvan, jossa Venäjän seuraavaksi presidentiksi tulisi uskottava versio kiihkokansal
Tornien mukana romahtivat myös eri maiden turvallisuusarviot, kun matkustajakoneet lensivät päin World Trade Centeriä New Yorkissa 11.9.2001. Suomi sitoutui osaksi Yhdysvaltain puolustuspolitiikkaa WTC:n jälkeen, arvioi sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll.
Terrorisminvastaisesta sodasta tuli Yhdysvalloille tärkein ulkosuhteita määräävä tekijä syyskuun 11:nnen jälkeen. USA pitää yllä nokkimisjärjestystä siitä, kuinka eri maat osallistuvat Amerikan ulkopolitiikkaan.
– Tunnusta terrorismin uhka, niin pysyt väleissä USA:n kanssa. Suomessa tämä on ymmärretty, konsultointiyhtiö Accenturessa työskentelevä Limnéll sanoo.
Limnéll arvioi kirjassaan Maailma ja Suomi 9/11 jälkeen, että poliittinen johtomme on salannut suhdetta Yhdysvaltoihin. Poliitikkojen tulisi sanoa suoraan, että olemme mukana Afganistanissa tukeaksemme Yhdysvaltoja.
– Se saisi rehellisen ja hyvän vastaanoton. Olisi paljon helpompi hyväksyä myös uhrit, kun kokonaiskuva on tiedossa.
Osallistuminen Afganistanin operaatioon oli pakkorako, jolla osoitettiin Suomen olevan samassa rintamassa muiden länsimaiden kanssa. Terrorismista ei ollut uhkaa Suomessa, mutta WTC:n jälkeen tärkeintä oli uhkakuvien yhdenmukaistaminen EU:n, Naton ja USA:n kanssa.
USA-suhde avoimeksi
Suomen nykyinen USA-suhde olisi Limnéllin mielestä syytä käydä läpi tarkemmin ja avoimemmin. Sitä sivuttiin Anneli Jäätteenmäen (kesk) joutuessa eroamaan pääministerin paikalta 2003. Presidentin neuvonantaja Martti Manninen vuoti keskustajohtajalle asiakirjoja, jotka Jäätteenmäen mukaan osoittivat pääministeri Paavo Lipposen (sd) luvanneen, että Suomi seisoisi USA:n rinnalla Irakissa.
– Kyse ei ollut vain tietovuodosta, vaan myös Suomen vaikeuksista suhtautua Yhdysvaltojen terrorismin vastaiseen sotaan, Limnéll näkee.
Venäjä on uhka
Suomella on oma motiivinsa tiivistää USA-suhteita. Liittyessään Afganistanin operaatioon Suomi toivoo Yhdysvaltojen tukevan vastavuoroisesti Suomea sen omassa kriisinhallinnassa. Tämä tarkoittaa tukea Venäjän mahdollista ärhäköitymistä vastaan. Uusi ja vanha uhkakuva lyövät kättä.
Nato-jäsenyys toisi Limnéllin mielestä Suomelle pelivaraa turvallisuuspolitiikassa. Suomi joutuu nyt kytkemään itsensä Yhdysvaltoihin, kun Naton jäsenenä turvallinen selkänoja olisi 28 maan laajuinen.
Syyskuun 11. lähensi Venäjän ja Yhdysvaltain suhdetta. Presidentti Vladimir Putin soitti ensimmäisenä presidentti George W. Bushille iskujen jälkeen. Viestinä oli, että Venäjä sotii omaa terrorisminvastaista sotaansa Tshetsheniassa.
Limnéll raikastaisi myös Suomen Venäjä-suhteita, joita vaivaa salamyhkäisyys. Salailu näkyy esimerkiksi Itämeren kaasuputken rakentamisessa. Puolustushallinnossa on tehty useita selvityksiä ja ne todistavat putkella olevan turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Johtavat poliitikot ovat torjuneet tämän kovasanaisesti.
Minkälainen kysymys on se, että presidenttiehdokkaaksi pyrkii venäläisen kaasuyhtiön palveluksessa ollut ex-pääministeri Paavo Lipponen?
– Tämä on asia, josta Lipponen haluaa vaieta. Tosiasia on, että hän on ollut venäläisen ison kaasuyhtiön konsulttina ja taitaa olla edelleen. Yhden äänen antajana haluan tietää, mikä Lipposen rooli on jatkossa, Limnéll sanoo.
Georgian sota elokuussa 2008 osoitti, että Suomi on oikeassa korostaessaan perinteisen maanpuolustuksen merkitystä. Ruotsi lopetti välittömästi naureskelun Suomen ”vanhanaikaiselle armeijalle”.
Venäjä on yhä arvaamaton, sillä se ei ole demokratia. Limnéll maalaa uhkakuvan, jossa Venäjän seuraavaksi presidentiksi tulisi uskottava versio kiihkokansallismielisestä Vladimir Zhirinovskista.
Maantiedettä ei voi muuttaa syyskuun 11. päivän mullistuksista huolimatta. Pienen maan on jo voimavarojen säästämiseksi tehtävä valinta, haluaako se keskittyä kansainväliseen kriisihallintaan vai perinteiseen maanpuolustukseen. Limnéll hoitaisi Afganistanin operaation loppuun, mutta muuten vastaus on selvä:
– Suomen armeijan tehtävä on valmistautua mahdolliseen Venäjän uhkaan.
Ota kantaa: Mikä on Suomen pahin turvallisuusuhka?
Jenkkejä ei todellakaan kannata pitää minään esikuvina. Maa on niin perverssillä tavalla vääristynyt kauaksi alkuperäisistä ideologioistaan ja sillä on pitkä ja kivinen tie, kun imperiumin ylläpidon edellytykset alkaa murenemaan, mm. jättimäinen velka johon juuri ostettiin vain vähän lisäaikaa.
Lisäksi he eivät koskaan ole tutkineet WTC iskuja riippumattomasti...
Hyvää tuoretta lukemista esim. täältä http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=1129
Tämä lause, joka koskee rakennus 7:n sortumista aiheutti erityisesti virneen kasvoille.
"Vuoden 2008 lopulla julkaistussa raportissa tuhon katsottiinkin johtuneen yhden tukipylvään pettämisestä tavanomaisisten huoneistopalojen seurauksena ja pettämisen käynnistämästä ketjureaktiosta, jossa loputkin yli 80 tukipylvästä antoivat samanaikaisesti periksi tavalla, jota ei selitetä tarkemmin."
Saa elää melkoisessa Matrix kuplassa, jos ei usko ihmiskuntaan ole murentunut näiden 10 vuoden aikana.
Ilmoita asiaton kommentti