Puheenaihe: Amerikan oikeisto kostaa Obamalle

Barack Obama maksaa nyt kovaa hintaa vaalivoitostaan, kun kongressin republikaanit sanelevat velkaehtoja.

Uhkakuvat: Amerikka ei mene konkurssiin mutta voi ajaa maailman taantumaan tai kärjistää kahtiajakoa muuallakin

Kreikka, Portugali, Irlanti, Italia... Ympärillämme näyttää olevan pelkkiä velkaongelmia.

Ja pahimman olemme jättäneet lähes huomiotta: Yhdysvallat on vain muutaman päivän päässä maksukyvyttömyydestä.

Eikö juuri siitä pitäisi nyt huolestua?

Kyllä ja ei.

Yhdysvaltain konkurssiuhasta ei uniaan kannata menettää. Ongelma, joka meidänkin elämäämme voi vielä vaikuttaa, on se että Amerikassa pelataan nyt ennennäkemättömän kovaa peliä maailmantalouden kustannuksella.

Kansalle näet kostetaan siellä nyt sitä, että se valitsi presidentikseen mustan miehen, joka haluaa köyhienkin pääsevän lääkäriin.

Katto korkealle

Väitettä on kieltämättä tarpeen perustella.

Yhdysvalloissahan on säädetty laki siitä, miten paljon velkaa valtio saa ottaa. Se on maailman älyttömistä laeista ehkä älyttömin, koska se on johtanut ainoastaan siihen, että velkakattoa on korotettu jatkuvasti. Viimeisten 50 vuoden aikana 74 kertaa, itse asiassa. Biljoonaan dollariin vuonna 1981 asetettu raja on tällä hetkellä 14,3 biljoonaa eli 14 300 miljardia dollaria (n. 10 bilj. e).

Demokraattipresidentti Barack Obama haluaa tietenkin nyt nostaa taas kattoa. Mutta siitäpä päättääkin kongressi, jonka edustajainhuoneessa republikaaneilla on enemmistö. Oikeisto voi siis sanella ehtoja lisävelan ottamiselle.

Niinpä edessä on julkisten menojen leikkauksia, jotka kolahtavat amerikkalaisen köyhälistön nilkkaan. Siihen samaan nilkkaan, jota köyhälistö kuvitteli pääsevänsä lääkärin vastaanotolle parantamaan.

Demokraatit toki haluavat paikata taloutta myös korottamalla veroja. Mutta siihen eivät republikaanit suostu. Näillä näkymin taloutta korjataan vähintään 85-prosenttisesti menoleikkauksilla.

Rikkaimpien joitakin verohelpotuksia saatetaan poistaa (kuten se, että yritysten yksityissuihkareilla on selvästi liikennelentokoneita lievempi verotuskohtelu), mutta niitäkin vastaan republikaanit vaativat veroprosenttien pienennyksiä.

Köyhien kyykyttäminen tietysti puetaan positiiviseen muotoon.

Oikeisto puhuu valtion kulutuksen hillitsemisestä. Markkinatkin ovat mielissään, jos Amerikka näyttää muulle maailmalle mallia rajoittamalla julkisen sektorin kasvua.

Jos hyvinvointivaltioilta aletaan odottaa lähelle 50:tä prosenttia kasvaneen kokonaisveroasteen painamista amerikkalaistyylisiin alle 30 prosentin lukuihin, voi vain kuvitella, millaiset palvelujen leikkaukset olisivat silloin edessä.

Ydinpelote

Republikaanitkaan eivät voi kiristää ja taktikoida ongelmitta. Velkakaton jättäminen paikalleen on ydinpelote.

Uhkauksen toteuttamisen seuraukset olisivat arvaamattomat.

Ensin jäisivät sotilaiden palkat maksamatta, sitten liittovaltion eläkkeet. Yhdysvaltain valtionvelan luottoluokitus putoaisi. Se nostaisi korkomenoja, heikentäisi dollaria ja painaisi osakekurssit laskuun. Lama leviäisi ennen pitkää maailmalle.

Pienikin pudotus luottoluokituksessa voi nostaa korkomenoja sadalla miljardilla. Kova hinta tempusta, jolla yritetään saada aikaan säästöjä.

Valtioita on mennyt tässä maailmassa maksukyvyttömiksi. Yhdysvaltain liittovaltion konkurssi olisi kuitenkin enemmän kuin teoreettinen kysymys. Se kuitenkin painaa setelikoneellaan dollareita, joka on maailmanlaajuinen ankkurivaluutta. (Tosin nykyisin setelien painaminen tapahtuu naputtelemalla numeroita ruudulle).

– Luottoluokituksen laskiessakin Yhdysvaltain valtion velkapaperi olisi vielä turvallinen sijoitus, sanoo Nordean pääekonomisti Martti Nyberg.

Pienen valtion mennessä maksukyvyttömiksi astuu Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ohjaksiin. Amerikan tapauksessa sen 200 miljardin dollarin kapasiteetti ei riittäisi alkuunkaan.

Jos joku jossain vaiheessa pystyy ulkoa sanelemaan jotain amerikkalaisille, niin se on Kiinan valtionpankki, joka omistaa suuren osan jenkkien velkapapereista. Eikä Kiinaakaan millään lailla kiinnosta ajaa Yhdysvaltoja konkurssiin.

Mutta ”kommunistista” Kiinaa saattaa kiinnostaa sama kuin USA:n oikeistoa, eli rikkaiden ja köyhien välisen eron maailmanlaajuinen kasvattaminen edelleen. Se ei kuulosta kivalta.

Fakta: Yhdysvaltain velkaongelmat

Yhdysvaltain valtionvelka on noussut noin 14,3 biljoonaan dollariin eli samaan kuin maan bruttokansantuote.

Maailman mittakaavassa USA:n velkaantumisaste on vielä kaukana kärjestä. Japanin julkinen velka on kaksinkertainen sen bkt:hen verrattuna.

Amerikan kongressi sääti liittovaltiolle velkakaton vuonna 1917. Nykymuotonsa se sai 1939. Kaikkiaan sitä on nostettu yli sata kertaa.

Vuonna 1981 velkakatto nostettiin ensimmäisen kerran yli biljoonan dollarin. Siitä se on kasvanut nimellisesti yli 14-kertaiseksi.

Valtiovarainministeri Timothy Geithner ilmoitti keväällä, että valtionvelka saavutti nykyisen katon 16. toukokuuta. Sen takia liittovaltio uhkaa ajautua maksukyvyttömäksi 2. elokuuta.

Presidentti Obama neuvottelee tällä viikolla kongressin johtohahmojen kanssa siitä, millä ehdoilla kattoa voitaisiin taas nostaa.

Ota kantaa! Kannatatko velkakattoa Suomeenkin?