Yllätysvesipyssy, kokkiystävä ja villasukat – Lue lukijoiden 10 romanttisinta kokemusta!
- Romantiikka, se vasta vaikeata on. Joskin mukavaa.
Onko sinulla vaikeuksia keksiä, miten piristät parisuhdearkea pienillä romanttisilla teoilla? Aamulehti.fi:n lukijat kertoivat meille omat romanttisimmat kokemuksensa. Tästä saat ihania vinkkejä ystävänpäiväksi ja pidemmäksikin ajaksi.
1. Arjen pienet tempaukset. ”Romanttisinta on, kun käsikädessä kuljetaan aamuisin töihin, kun saan raaputtaa autosi jäisiin ikkunoihin sydämiä ja se, että asensit palovaroittimen sellaiselle korkeudelle, että minäkin yllän hiljentämään sen. Tai ehkä se, kun pussasit jauhelihakastikkeen jämät poskeltani vain siksi, koska vaadin, että niin pitää tehdä, koska se olisi niiiiin romanttista.” Nainen, 26
2. Toisen helliminen. ”Hieroin vaimoni jalkoja, laitoin varpaisiin rasvaa ja sujautin vielä villasukat hänen paleleviin jalkoihinsa.” Mies, 36.
3. Kuunteleminen. ”Kuusi vuotta sitten olin matkalla. Eräänä yönä Tiberiaksen taivaan alla istuin maantiekiviporsaan päällä ja purin sydäntäni nuorelle miehelle. Lopuksi hän kietoi kätensä ympärilleni, yllättäen eleellään meidät molemmat. Hän on nykyään aviomieheni.” Nainen, 24.
4. Ikuisen rakkauden vannominen. ”Papin kanssa häistä sopiessa pappi kysyi, millä sanoilla tahdon-kysymys lopetetaan? Mies sanoi suoraan, että tottakai se muoto, jossa luvataan rakastaa aina kuolemaan asti! Me emme kumpikaan edes tienneet, että on olemassa erilaisia vaihtoehtoja lauseen lopettamiselle, mutta olin ihan liikuttunut kuinka ehdottomasti mies vaati heti tuon ”aina kuolemaan asti”. Hääpäivän iltana hiivimme hääpaikalta mankka kainalossa lammen rannalle, ja tanssimme kahden kesken Led Zeppelinin ”Thank you”. Vielä 17 vuoden jälkeen toinen saa perhosia vatsaan katseellaan!” Nainen.
5. Yllättävä lahja jännittävässä tilanteessa. ”Olimme seurustelleet jo usean vuoden ajan ja suhteemme oli ajatunut kriisiin. Pulmat pääasiassa allekirjoittaneen elämäntuskaan ja päättämättömyyteen sen suhteen mitä haluan elämältäni. Olimme olleen talven ajan jonkinlaisella epämääräisellä katkolla, mutta kevään edetessä oli lämpenemistä havaittavissa. Epävarmuutta oli kuitenkin ilmassa puolin ja toisin, etenkin itse olin epävarma siitä, olenko enää sekoiluni jälkeen kovinkaan pidetty tai haluttu. Tilannetta leimasi jonkinlainen varovaisuus ja vakavuus, joka ei ollut suhteellemme eikä persoonillemme ollenkaan ominaista.
Olimme sopineet että menemme tytön vanhempien mökille viettämään juhannusta. Hän tuli hakemaan minua helteisen kuumana juhannusaaton iltapäivänä työpaikkani (mielisairaala) pihasta ajaaksemme suoraan mökille. Astuessani sairaalan viileiden seinien suojasta aurinkoon, näin tyttöystäväni auton vieressä lahjapaketti kädessään. Hän ojensi sen hymyillen minulle sanoen ”Hauskaa kesää!”. En ollut tottunut saamaan lahjoja kuin jouluna ja syntymäpäivänä, mutta ihmetellen avasin autossa paketin. Sieltä paljastui iso Super Soaker -vesipyssy. Sillä hetkellä tunsin sisälläni jonkin omituisen muljahduksen, hyvä etten iso mies itkenyt. En vieläkään tiedä miksi tuo tilanne vaikutti näin voimakkaasti. Ehkä se toi aikaisemmat yhteiset hauskat mieleen ja palautti minulle varmuuden suhteeseemme... tai sitten jotain ihan muuta... En ole asiaa oikein halunnut pilata analysoimalla vaan ennemminkin haluan vaalia sitä sydämessäni. Emme ole tilanteesta jälkeenkään päin juuri puhuneet. En siis tiedä oliko asia niin merkityksellinen hänelle tai hoksasiko hän sen merkitystä minulle. Sen hän kyllä takuulla huomasi, että siitä kesästä (ja seuraavistakin) tuli oikein hauska ja rakkaudentäyteinen ;-).
Nyt olemme olleet kohta 19 vuotta yhdessä, meillä on neljä lasta ja kaikenlaisista vaikeuksista olemme yhdessä selvinneet. Vesipyssy on appiukon mökillä edelleen ja ajoittain kovassa käytössä...” Mies, 39v
6. Kihlajaiset. ”Lähdimme matkalle hirveässä kiireessä ja hälinässä, olimme myöhästyä lennolta pikku väärinymmärryksen takia ja vanhempani, joiden kanssa matkustimme, olivat huonolla tuulella. Matkalla mukana olleista siskoistani toinen sairastui heti kun pääsimme laskuun ja toinen oli vielä niin nuori, ettei voinut toimia missään asiassa itsenäisesti. Joten ikäänkuin pakenimme tätä häslinkiä metrolla. Ja siellä sitten Seinen rannalla, Eiffel-tornin alla, vaihdoimme ennakkoon hankkimamme sormukset. Molemmilla oli pala kurkussa ja istuimme pitkään hiljaa puiston penkillä ja vain katselimme ohi harhailevia turisteja.
Varovasti siinä sitten vaihdoimme pari sanaa siitä, miltä nyt tuntuu ja kuinka paljon toinen merkitsee. Lopulta pakenimme paikalta kun pari poliisia tuli hätistelemään puskaan sammunutta henkilöä. Mutta hetken siinä oli sellaista sydäntä ja sisäistä ilotulitusta, että muiston voimalla jaksaa pitkään.” Nainen, 25
7. Kosinta. ”Mies lähti käymään kioskilla ”lottoa viemässä”. Jonkin ajan päästä ovikello soi, ja mä luulin että se oli unohtanut avaimet kotiin. Kun niin aina välillä kävi. Marssin avaamaan ovea ärsyyntyneenä, ja kielellä oli jo, että ”etkö sä ikinä opi ottamaan niitä avaimia mukaan”. Tempaisin oven auki, mies oli oven takana rappukäytävässä polvillaan, kädessä häälehti nimeltä Mennäänkö naimisiin?” Nainen, 33.
8. Öinen pyöräretki. ”Mies oli muuttanut uuteen kotikaupunkiimme ennen minua. Tulin viikonloppulomille 300 kilometrin päästä. Illalla meille tuli nälkä, ja menimme kaksi päällä polkupyörällä läheiseen pikaruokaravintolaan. Istuin tarakalla ja pidin hänestä kiinni. Se tuntui ihanalta. Samana viikonloppuna ostimme ison pullon halpaa kuohuviiniä, istuimme lähipuistossa, katselimme heinäkuun yötä, haaleasti vilkkuvia tähtiä ja kaupungin kajoa. Tuntui, että koko elämä oli silmiemme edessä, aivan käden ulottuvilla.” Nainen, 33.
9. Ihana ruokahetki. ”Palasin kotiin puolen vuoden vaihto-opiskelujakson jälkeen. Takana oli pitkä, pommiuhkien ja myöhästymisten värittämä päivä. Kun vihdoin pääsin poikaystävän luo, siellä odotti yllätys: siippa oli palkannut kokkiystävämme tekemään meille kynttiläillallisen, minttusuklaa-päärynäjälkkäreineen päivineen. Myöhemmin minä nukahdin sohvalle.” Nainen, 32
10. Arjen hemmottelu. ”Ihan tavallisen, tosin hieman rankemman työviikon päätteeksi perjantai-iltana odotti avomies kotona kukkapuskan, shampanjapullon ja itse kokkaamansa herkkuaterian kanssa. Kämppäkin oli siivottu ja pyykit hoidettu. Ruuan jälkeen oli vuorossa 45min selkä- ja jalkahieronta. Ei sellaisen hemmottelun jälkeen enää väsyttänyt tai stressannut. Oikeastaan kaikki arjen piristeet ovat äärimmäisen romanttisia. Kukkia ilman mitään juhlanaihetta, niskahieronta työpäivän jälkeen tai romanttinen tekstiviesti töihin ovat parempaa kuin kuumailmapalloajelut tai lahjat.” Nainen







Löysin oman tarinani tuolta :)
Ilmoita asiaton kommentti