Huono lapsuus lisää kipua aikuisena
Lapsuudenaikaisilla traumaattisilla kokemuksilla on pitkäaikaiset vaikutukset hyvinvointiin ja sairastavuuteen aikuisena. Huono lapsuus voi lisätä myös kivun tuntemusta, jos aikuisena sairastuu kipua aiheuttavaan vaivaan.
Terapia voi auttaa kroonisia kipupotilaita.
Asiaa on tutkinut Tom Saariaho väitöstutkimuksessaan, joka tarkastetaan Tampereen yliopistossa lauantaina.
Tutkimuksen potilaat olivat pitkäaikaiskipupotilaita, jotka tulivat ensimmäiselle kipupoliklinikkakäynnilleen kuudelle eri kipupoliklinikalle Keski- ja Pohjois-Suomessa. Vertailuaineisto muodostui Raahen kaupungin työntekijöistä.
Esimerkiksi tunnevaje–skeema ennusti kivun aiheuttamaa haittaa yhtä paljon kuin kipupaikkojen lukumäärä ja kivun voimakkuus.
Skeema on psykologiassa käytetty termi, joka kuvaa ihmisen mielessä olevaa mallia maailmasta.
Kipupotilailla nousivat esiin katastrofiajatukset, pessimismi ja kyvyttömyys toimia itsenäisesti. Voimakkainta kivun aiheuttamaa haittaa kokevilla potilailla esiintyi vertailuryhmää enemmän tunnetta hylkäämisestä, epäluottamuksesta, tunnevajeesta, häpeästä ja sosiaalisesta eristäytymisestä.
Tämä tukee ajatusta, että vaikeinta kivun aiheuttamaa haittaa kokevat kipupotilaat kärsivät varhaisesta tunneperäisestä kaltoinkohtelusta.
Masennus ja kipu
Eräässä osassa havaittiin, että kipupotilailla sekä kipeillä verrokeilla tutkimusaineisto viittasi samankaltaiseen kipumalliin, jossa tunnemalli ennusti masentuneisuutta. Masentuneisuus ja kivun voimakkuus ennustivat kivun aiheuttamaa haittaa.
Kipupotilailla ja verrokkiryhmässä kivun ja masennuksen suhde meni eri suuntaan. Kipupotilailla masentuneisuus aiheutti kipu, kun toisessa ryhmässä kipu aiheutti masennusta.
Kipupotilailla masentuneisuus vaikutti 11-kertaa enemmän kuin kivun voimakkuus ja verrokeilla kipu vaikutti 5,6 kertaa enemmän kuin masentuneisuus kivun aiheuttamaan haittaan.
Kun kipu oli kestänyt yli kaksi vuotta, masentuneisuudesta tuli yksinomainen kivun aiheuttamaa haittaa ennustava tekijä kipupotilasaineistossa.
Kasvatuksella on suuri merkitys minkälaiseksi ihmisen psyyke kehittyy ja miten se sietää vastoinkäymisiä ja kipuja. On myös ihmisen omista geeneistä myös kiinni minkälaiseksi ihminen kehittyy. SILTI sillä on merkitystä minkälaisen kasvatuksen ihminen saa liittyen aikuisena tyytyväisyyteen olemiseen.
Ja on tutkimuksia, jotka puoltaa sitä, että psyyke ja keho ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Kortisoni kehossa todistaa sen, että keho reagoi jos mieli stressaa. Luulen vahvasti, että mieltä kehittämällä ja tasapainottamalla olisi vaikutusta myös kehoon varsinkin jos kipua kehosta löytyy. Kipu yleensä kovempi mitäs enemmän mieli kantaa raskaita asioita mukanaan. Ihminen on loppujen lopuksi aika muuttumaton elukka. Kun on oppinut käyttäytymään jollain tavalla esim, lapsena stressannut saamaansa huonoon kohteluun mieli stressaa helpommin myös aikuisena. Muuttumiseen tarvitaan oma tahto ja ehkä toisen tuki. Jos se muuttuminen olis helppoa niin eikö maailma olisi jo parempi paikka elää. Sukupolvesta toiseen kannamme "heikkojen" ihmisten taakkaa ja isossa ryhmässä tyhmyys tiivistyy. Liikaa mielipiteitä ja olettamuksia sekä asenne, että "minä olen oikeassa ja tämä on ainoa oikea".
Minullakin vaikea lapsuus ja nyt yritän päästä siitä taakasta, jonka äitini päälleni paskansi.
Ilmoita asiaton kommentti