Puheenaihe: Kolmen A:n harhakuvia – Onko Suomelle käymässä kuin 20 vuotta sitten?
Puheenaihe
Suomalainen ei vastaa kun kysytään ja kysyy kun ei vastata. Samaan tapaan sujuu suomalainen talouskeskustelukin. Suomalainen ruoskii mielellään itse itseään, mutta kun ulkopuolelta tullaan neuvomaan, suomalainen kieltäytyy kuulemasta ja ymmärtämästä.Ja kuitenkin Suomen eliitti antaa mielellään ohjeita muille. Olemmehan me hieno kolmen A:n maa.
Eikä kansallinen talousitsetunto lopu vain neuvomiseen. Meillä on pokkaa jopa vaatia vakuuksia konkurssin partaalla riutuvalta Kreikalta tilanteessa, jossa oli tarkoitus yhdessä pelastaa eurooppalainen talous.
Herää kysymyksiä: Mitä virkaa on OECD:llä, kun sen ehdotukset suomalaisten eläkeiän nostamiseksi kaikuvat kuuroille korville? Mitä iloa on EU:sta, joka puhuu Suomen kilpailukyvyn heikkenemisestä ja asuntolainojen määrän kasvusta, kun Helsingissä varoitteluun vastataan vähättelemällä.
Onneksi sentään heräämme, kun oma tullilaitoksemme huomauttaa, että vienti on hiipunut ja kauppatase kääntynyt pitkästä aikaa miinukselle.
Kuplan oireita
EU-komission viime keskiviikkona julkistama makrotalousraportti jäi Suomessa erittäin vähälle huomiolle. Raportti on kuitenkin tehty sen takia, että Suomikin on ollut voimalla vaatimassa toimia nyt menossa olevan sitkeän velkakriisin hillitsemiseksi.
Komissio löysi taulukkoonsa kaikkiaan neljä oleellista aihetta hälytyskellojen pitämiseen käsillä. Esimerkiksi simppeli vertailu yksityisen ja julkisen velkaantumisen välillä avaa yllättävän näkymän: suomalaiset kotitaloudet ovat ottaneet kahdeksan viime vuoden aikana lisää asuntolainaa yli 50 miljardin euron edestä. Melkein Suomen valtion yhden vuosibudjetin verran.
Lyhyessä ajassa asuntovelkojen volyymi on enemmän kuin kaksinkertaistunut. Samalla aikaan asuntojen reaalihinnat ovat ainakin EU-komission mielestä nousseet liian nopeasti: viime vuonnakin kasvu oli 6,8 prosenttia.
Mutta ekonomistitkaan eivät huolestu. Kasvun takana kun on pieni osuus isotuloisia ja hyväosaisia asunnonostajia, jotka kyllä pystyvät huolehtimaan lainoistaan. Sehän tässä lohduttaa: jos kupla on tulossa, niin sen takana on vain kourallinen rikkaita.
Viimeisenä selityksenä löydetään se, että varoituslistalle joutuivat Ruotsi ja Britanniakin. Emme siis ole menossa vasaran alle huonossa seurassa.
Maallikko katselee lukuja huolestuneempana kuin asiantuntija.
Numeroissa on jotain tuttua noin 20 vuoden takaa.
Okei, on tilanteessa yksi selvä erokin. Suomalaiset pankit ovat nyt ehdottomasti paremmassa kunnossa kuin viime vuosisadan lopun legendaariseen lamaan syöksyttäessä.
Selityksiä, selityksiä
Asuntojen hinnat saattavat korjaantua markkinoilla nopeastikin. Paljon hitaammin joustavat työvoimakustannukset, siis lähinnä palkat.
EU-komission raportista löytyy sekin karu totuus, että Suomessa työ on liian kallista ainakin nykyoloissa, joita leimaa tuottavuuden lasku. Niillä kahdella tekijällä on taas selvä vaikutuksensa siihen, että suomalaisten tuotteiden menekki maailmalla on heikentynyt tiukkaa tahtia.
Ollaan hämmentävästi samantyyppisessä tilanteessa kuin 1990-luvun alussa. Mutta jälleen huolenaihetta myös torjutaan. Joidenkin taloustietäjien mielestä pelkkä kauppataseen vaje ei anna oikeaa kuvaa, koska palvelujen kauppa muuttaa tasapainoa Suomen kannalta paremmaksi.
Herää vain kysymys, mitä tuotteita ja palveluja suomalaisyritykset pian maailmalle myyvät, kun tuotantolaitoksia suljetaan ja väkeä irtisanotaan minkä ehditään. Taas kerran kilometritehdas näyttää olevan ainoa tapa alentaa työvoimakustannuksia.
Suomessa hallitus toki valmistautuu tekemään uusia leikkauksia ja veronkorotuksia. Mutta samalla se jatkaa mestarointia maamme korkealla luottoluokituksella.
Nöyryyden puutteesta suomalaisia harvoin haukutaan, mutta nyt voisi olla paikka. Liian usein unohdetaan, että meidän talousvahvuutemme takana ovat Iiro Viinasen johdolla tehty sairaan raju sopeutus 1990-luvulla sekä Nokian hurja nousu sen jälkeen.
Uutta nokiaa ei ole näkyvissä, mutta uusi shokkisopeutus voi olla, jos varoituksia ei oteta vakavasti.
Ota kantaa
Onko Suomelle käymässä kuin 20 vuotta sitten?
"On käsittämätöntä miten rakennusteollisuus pysytty vedettämään virolaisilla teetettyjen asuntojen hinnat pilviin. Tämä vetää myös vanhojen asuntojen hinnat ylös. Ilmiö sama sähköntuotannossa. Mariginaalinen vesivoimalla tuotettu säätösähkö määrää käytännössä sähkön markkinahinnan."
Juuri tästähän on kyse. Tämän lisäksi vanhan asunnon omistaja vaihtaessaan asuntoa ei juurikaan joudu panemaan rahallista investointia peliin. Asunnon ensiostaja maksaa viulut eli sukupolvi joka on syntynyt 70-luvun jälkeen.
Ilmoita asiaton kommentti