Puheenaihe: Mini-Kyröstä Suur-Kyröksi
Puheenaihe
Puolesta
1Kolmostie Valtaväylä vie ja tuo asioimaan Kihniöstä Tampereelle asti ja myös päinvastoin. Ruuhkainen valtaväylä tarvitsee yhteiset korjaajat, sillä se on kehityksen valtasuoni. Kaupalliset keskukset ja muut pysäyttäjät ovat syntyneet sen varteen erityisesti Parkanoon ja Hämeenkyröön, samoin teollisuus haluaa näkyä kolmostielle. Matkailijat, tuhannet mökkiläiset sadoilla järvillä, kaksinkertaistavat ostovoiman kesäisin.
2Yhteistyö. Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano ja Kihniö ovat samaa työssäkäyntialuetta ja niillä on yhteinen, ammatillinen koulutuskuntayhtymä.
Ne ovat erikoissairaanhoidon samaa tilaajarengasta ja ostavat terveyspalveluja samoilta tahoilta. Ne kuuluvat Tampereen aluepelastuslaitokseen ja poliisillekin yhtenäisenä alueena.
3Samat pulmat. Hämeenkyröä lukuunottamatta alueelta on jatkuvasti lähtenyt asukkaita, kaikki nuorta ja yrittävintä väkeä.
Ammatillinen koulutus ja lukiot eivät pärjää kiinnostavuudessa yliopistokaupunkien melskeelle, sillä nuoria eivät kiinnosta upeat järvimaisemat, halvat tontit ja talot, eivätkä edes tarjolla olevat työpaikat. Vaihtoehtoja uralle tai kumppaniksi on liian vähän. Ammattikorkeakoulun lähtö Ikaalisista on seutukunnalle katkera tappio.
4Työpaikat. Alue on menettänyt kymmenessä vuodessa viisi sahayritystä, puu- ja paperinjalostusyhtiöitä ja kutomon, valtion työpaikkoja, sitä ennen vaate- ja kenkäteollisuutta. Metallin, muovialan, puunjalostuksen, kaluste- ja paperiteollisuudenkin vakavaraiset yritykset sekä hoitoala tarvitsevat isot olkapäät, millä vääntää työntekijöitä eläköityvien tilalle.
5Hymy. Kyrösjärven kauneus ja kulttuurin elävyys vaikuttavat Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa, ne tekevät nauravaisia, uusia ja luovia ihmisiä. Pohjoiskaksikolla on itse omista asioista huolehtimaan tottunut yrittäjäväki, joutilaita herroja inhoavat ihmiset ja käytännön kätevyys huipussaan, mutta saisivat he nauraa muutenkin kuin toisen vahingolle. Luulisi peilistä katsovan hapannaaman ja toisten kalvamisen kyllästyttävän.
Vastaan
1Lilliputti.Tuloksena olisi Mini-Kyrö, jossa ilman Hämeenkyröä on vain 16 500 asukasta ja koko alueena 27 000 asukasta.
Suurkunnat naapureissa vain naureskelevat ehdotuksille, kuten ammattikorkeakoulu osoitti. Sen tilalle pitää koota uudelleen liki 50 000 asujan Suur-Kyrö, jossa ovat mukana Kankaanpää naapureineen: Karvia, Jämijärvi, Honkajoki ja Pohjois-Ylöjärvi. Sillä on elinvoimaa kehittyä – ellei liitetä aluetta kokonaan Tampereeseen.
2Maksajat. Kuvitteleeko joku, että taloutensa hyvin hoitaneet Parkano (ylijäämä yli kahdeksan miljoonaa euroa) ja Kihniö (ylijäämä miljoonia) ryhtyvät Ikaalisten ja Hämeenkyrön velkojen maksajiksi?
Eteläpohjalaiset sanoivat aikoinaan, että Ikaalisten isännät vain soittelevat ja tulevat talvella hakemaan leipää. Savupiippuun asti nyt velkaantuva, yhteisesti toimiva sosiaali- ja terveyskaksikko odottaa pelastajaa. Edes kauppiaat eivät uskoneet Ikaalisiin.
3Änkyrät. Äveriäät, Tampereelle tiirailevat Hämeenkyrön sarvipäät eivät myy edes teollisuudelle ja kaupalle maata, he vain ostavat sitä. Ikaalisissa valittajat ja kauppalaa keskukseksi kuvittelevat päättäjät saavat kaiken kehityksen nurin, menettivät 10 miljoonaa tuottavan liitoksenkin Parkano-Jämijärven kanssa. Parkanossa pieni päättäjäpiiri kyttää etujansa ja on suututtanut naapurikuntalaiset yksioikoisuudellaan – perusparkanolaisen ensimmäinen vastaus on ei. Kihniön onnelassa ei ole sijaa yhteistyölle kuin keskenään.
4Epäluulo. Valtaosalla on taipumus tulkita hyvääkin tarkoittavat lauseet rivien välistä kettuiluksi, ja he muistavat vanhat kolhut kuin norsu.
5Rahat. Taloutensa tarkasti hoitaneet voi liittää, jos on pakko: siis Karvia, Parkano, Kihniö, Virrat ja Pohjois-Kuru 20 000 asukkaan Yläpirkaksi. Jos valtio päättää yhdistää terveys- ja sosiaalihoidon maakunnalliseksi ja viedä yli 60 prosenttia kuntien talousvallasta, liitoksilla ei ole väliä. Silloin valtion pitää jäädyttää päättömät terveyskeskusinvestoinnit – Pirkanmaalla lähes joka kunta tekee nyt 5–15 miljoonan euron tk-remontteja ja sairaanhoitopiirillä on 160 miljoonan uudistusohjelma.Ota kantaa
Pitäisikö Luoteis-Pirkanmaan kunnat yhdistää?









Kyrö tai Suur-Kyrön alkuperäinen ydin oli keskiaikainen hämäläispitäjä, jonka keskus oli Hämeenkyrö/Viljakkala. Ydin-Kyröön kuuluivat mm seuraavat nykykunnat: Viljakkala, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Parkano, Kihniö, Karvia, Honkajoki, Jämijärvi. Isoimmillaan pitäjä ulottui Kyrönjoen suistoon (Kyröåboåminne eli Kyröläisten joen suu) Etelä-Pohjanmaalle, jonne siirtyi asutusta ja nimistöä. Kyrö erottautui Sastamalan pitäjästä varhaisella keskiajalla. Pyhän Henrikin legendassa (n. 1290) Kyrö kristittyine asukkaineen mainitaan kahdesti. Tästä (ydin)Kyröstä ja Sastamalasta lähti pääasiallinen asutus Etelä-Pohjanmaalle. Keskiajalla vielä sanottiin, että "Hämes ulottuu suolamereltä suolamerelle".
Kyrö-sanan alkuperä on yhä avoin. On ajateltu, että Kyrösjärven ranta ns. kytö on mahdollinen nimen lähde. Legenda kyrönsarvesta kuuluu myös olennaisesti Kyrön pitäjään (Huom Hämeenkyrön vaakuna). Pohjanmaan kyröläinen asutus muodostui viimeistään 1200-luvun alkupuolella etelästä Hämeestä tulleesta uudisasutuksesta. Kyrö vähitellen hajosi useiden pitäjien erottua siitä (Pohjan Kyrö ensin ja Ikaalisten Kyrö 1640).
Vanhimmat lähteet puhuvat Kyröstä osana Hämettä (Kyrö af Tavasteland 1482). Häme on yksi kolmesta suomalaisesta alkuperäisestä heimo- ja kulttuuri- sekä hallintoalueesta. Kyrön asutuksen etnistä hämäläisyyttä ei voi kiistää. Kyrö ja Ikaalisten Kyrö siirtyivät Hämeestä uuteen perustettuun hallintomaakuntaan Satakuntaan 1450.
Ilmoita asiaton kommentti