Puheenaihe: Onnistuuko kuntaliitos eteläisellä Pirkanmaalla?
Etelä-Pirkanmaan suurkunta oli syntyä jo kahdeksan vuotta sitten, kun silloinen Toijala kosi Valkeakoskea liittoon. Yhdistyminen kariutui kuitenkin kalkkiviivoilla.
Syntyykö uusi kunta nyt toisella yrittämällä, kun mukana ovat myös kylmäkoskelaiset, viialalaiset ja urjalalaiset?
PUOLESTA
1 Yhteistyö: Etelä-Pirkanmaan kunnat lähtivät rakentamaan tiivistä yhteistyötä epäonnistuneen liitosyrityksen jälkeen. Raskaaksi koettu seutuhallinto on purettu ja kuvioita hiotaan tehokkaasti suoraan kuntien virkamiesjohdon kesken.
Hyvä esimerkki yhteistyöstä on yhteinen elinkeinoyhtiö Valkeakosken Seudun Kehitys Oy (Vaske), jonka Sisu-hanke on onnistunut houkuttelemaan uusia yrityksiä rakennemuutoksesta kärsineelle seudulle.
Koko seudun kehittäminen sujuu hyvässä hengessä, eikä kuntien välinen kilpailu nouse rasitteeksi, kun kaikki kuntajohtajat istuvat Vasken hallituksessa.
Poliittinen johtokin pitää yhteyttä, kun kuntien hallitusten puheenjohtajat tapaavat toisiaan kerran kuukaudessa.
Myös tietohallinto, ympäristöterveydenhuolto ja työvoimapalvelut ovat seudullisia.
2 Opiskelu: Valkeakosken Tietotien lukion, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun sivupisteen muodostama Valkeakoski Campus kerää opiskelijoita ympäri Etelä-Pirkanmaata niin paljon, että seudullisen linja-autofirma Valkeakosken Liikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet.
Eikä ole ihme, että Tietotien lukio vetää puoleensa. Ultramoderni lukio on malliesimerkki siitä, miten suuruus ja keskittäminen voi olla eduksi. Kurssitarjonta on muutenkin omaa luokkaansa, ja päälle voi ottaa vielä AMK-opintoja.
3 Terveydenhoito: Jos mikään muu ei yhdistä ihmisiä, niin sairaudet. Uuden suurkunnan asukkaat käyvät nimittäin jo nyt saamassa hoitonsa Valkeakosken sairaalassa.
Seudun kunnilla on yhteinen tahto kehittää omaa aluesairaalaansa. Se ei ole omassa kunnassa, mutta kuitenkin lähempänä kuin Tampereen yliopistosairaala. Valkeakosken sairaala on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tilaston mukaan Suomen kolmanneksi tehokkain aluesairaala.
Urjala on ostanut terveydenhuollon ja vanhus- ja vammaispalvelut isäntäkunta Akaalta. Kuntaliitosta viimeiseen asti vastustavalta urjalalaiselta voisikin kysyä, että tuntuuko itsenäisyyden menettämien yhtään sen pahemmalta, kuin isännän alaisena oleminen.
4 Historia: Valkeakoskella, Akaalla ja Urjalalla on enemmän yhteistä kuin asukkaat tunnustavat. Historiallisesti Urjala ja Kylmäkoski ovat olleet osa Akaata, joka taas on ollut osa emäpitäjä Sääksmäkeä.
Pohjoisessa on vahva Tampere ja etelässä vahva Hämeenlinna. Jotta niiden välissä saa äänensä kuuluviin, pitäisi puhua.
VASTAAN
1 Asiointi: Uuden kunnan läpi kulkee kaksi maan valtaväylää, eli valtatie 3 ja päärata.
Uudesta kunnasta pääsisi nopeasti Tampereelle ja Helsinkiin, mutta kunnan sisällä liikkuminen onkin hankalampaa.
Jos kuntauudistuksessa haetaan luontaisia työssäkäynti- ja asiointialueita, niin Etelä-Pirkanmaalta sellaista ei löydy.
Pääasiointisuunta on Tampere.
Valkeakoskella on vielä jonkin verran erikoisliikkeitä, mutta Ideapark tai Tampereen kaupat ovat pelottavan lähellä.
Tampereelle pendelöijien osuus Etelä-Pirkanmaan työväestöstä lisääntyy koko ajan.
Sitä kasvattaa erityisesti Tampereelta etelään halpojen tonttien perässä muuttavat lapsiperheet.
2 Asenne: Valkeakoski, Toijala ja Viiala yrittivät lyödä hynttyitä yhteen jo kahdeksan vuotta sitten.
Silloisen kuntaliitosselvittäjä Pekka Myllyniemen mukaan yritys kariutui Valkeakosken isotteluun neuvotteluissa.
Toijala ja Viiala pelkästivät puolestaan ehkä aiheellisestikin palveluiden karkaamista Valkeakoskelle.
– Liitos ei toisi sellaisia etuja, että Valkeakosken kannattaisi ottaa köyhiä ja velkaisia kuntia kiviriipaksi, tiivisti valkeakoskelainen valtuutettu Teuvo Nieminen tunnot tuolloin (AL 30.8.2003).
Perusasetelma ei ole muuttunut kuluneiden vuosien jälkeen mihinkään.
Valkeakoski on joukosta vaurain ja siellä on selvästi eniten palveluja. Valkeakosken isäntä-asenne on aiheuttanut yhteistyöhönkin kitkaa.
3 Ihmiset: Etelä-Pirkanmaalla on jäljellä on kolme kuntaa, mutta niiden osissa asuu kovin erilaista väkeä.
On vaikea kuvitella yhtä jääräpäisiä ihmisiä kuin Valkeakosken työläisväestö, Sääksmäen maanviljelijät, Kylmäkosken kotiseutuihmiset tai Urjalan vanhukset.
Toijalalaiset suuntaisivat mielellään Tampereelle ja viialalaiset haikailevat mennyttä menestystään.
Kaikki valkeakoskelaisetkaan eivät halua olla valkeakoskelaisia. Olen keskustellut äskettäin Tampereelta muuttaneiden lapsiperheiden kanssa, jotka kokevat Etelä-Pirkanmaan suurkunnan etäännyttävän heidät maakunnan keskuksesta, jossa on työ, ystävät ja usein harrastuksetkin.
4 Todellisuus: Yleisimmin käytetty argumentti kuntaliitoksia vastaan on se, että palvelut siirtyvät syrjäkyliltä keskuskuntaan.
Etelä-Pirkanmaalla se on jo nyt tosiasia. On Urjalan tai Kylmäkosken asukkaalla asiaa sitten poliisille tai kello 16:n jälkeen terveyskeskukseen, niin suunta on kohti paperitehtaan savuja.
Kuntaliitoksen vastustajien on helppo agitoida sillä, että seuraavaksi menevät koulut ja päiväkoditkin.
Ota kantaa: Onnistuuko Etelä-Pirkanmaan kuntaliitos? Miksi liitos olisi hyvä toteuttaa tai tyrmätä?
Mitään kuntaliitosta ei ennalta kannata tyrmätä.
Valkeakosken Akaan ja Urjalan mahdollisessa liittymisessä yhteiseksi kunnaksi tärkeintä olisi kuntien päättäjien esille tulo siinä miten ja missä palvelut yhdistyvässä kunnassa tuotetaan.
Oma järjesteltävä asia on julkisen liikenteen järjestäminen kunnassa.
Miten kuntalainen voi käyttää kunnassa tarjolla olevia kulttuuripalveluja julkisen liikenteen vuoroilla.
Akaan osalta Toijalaisen on aika vaikea käyttää Viialan tai Kylmäkosken tarjoamia kulttuuripalveluita julkisen liikeenteen keinoin.
Eli hyvät päättäjät kertokaa miten järjestätte kuntalaisille palvelut
Ilmoita asiaton kommentti